Miksi ensimmäisen koiran pitää olla aina
joku labradorinnoutaja tai kultainennoutaja, tai joku pieni rotu? Minun ensimmäinen koira oli rottweiler, pärjäsin sen kanssa hienosti. Opetin sille käytöstavat, kaikki maailman temput. Tottakai ennen kuin otin koiran, lueskelin kirjoja ja keskusteluja ko rodusta. Kun rotikkani oli kuusivuotias, otin myös uros saksanpaimenkoiran ja sekin oli upea koira. Kun rotikka lähti taivaaseen, otin sakemannin kaveriksi belgianpaimenkoira malinoisen. Se vasta oli lapsirakas ja ystävällinen löllykkä.
En ymmärrä miksi pitäisi ottaa "kokeeksi" koira joka elää noin 15 vuotiaaksi, vain että voisi harjoitella miten tulee toimeen koirien kanssa? Jos haluaa ottaa ensimmäiseksi koiraksi jonkun rodun, sitä pitää opetella tuntemaan ja lukea koirakirjoja. Miksi pitäisi ottaa koekappaleeksi joku helppo? Sama ottaa se rotu heti, mutta luonnetta ja terveyttä voi vilkaista ennen rodun ottamista. Miksi pitäisi jäädä odottamaan "eeei, minä otan labbiksen seuraavaksi 15 vuodeksi niin katson että miten pärjään koirien kanssa, sitten otan sakemannin"
Täällä, JA muualla puhutaan siitä, että jos joku aloittaa keskustelun jostain rodusta ja kysyy tietoja, joku tulee sanomaan että ei ensimmäiseksi koiraksi! Ei saa ottaa ekaksi! Miksi? Tottakai on plussaa että jos kavereilla/suvulla on koiria, niin tottuu siihen elämiseen niiden kanssa. Mutta kunhan tietää sen tulevan koiran plussat ja miinukset,luonteen,kuinka aktiivinen rotu,haukkuherkkyys,vahtivietti,oppiiko helposti,onko jääräpää jne Niin tulee pärjäämään loistavasti sitten kun koira tulee. Kun otin rotikan, en ollut koskaan edes silittänyt mitään koiraa ja se kouluttaminen ja muut tuli luonnostaan, ei siihen mitään koirakokemusta tarvittu.
Koskaan ei saa sanoa ei koskaan. Jos haluat jonkun rodun ja tiedät rodusta jonkin verran,sinulla on hyvä elämäntilanne ja talo on sopiva, mikset ottaisi sitä koiraa?
Kommentit (2)
Mulla on pikkukoira ja se on mun eka. Oon 10 vuotias ja mun vanhemmat valitsi rodun kun niillä oli siitä jo kokemusta. Esimerkiks mun koirahullu kummi otti vuos sen jälkeen kun me otettiin koira niin berninpaimenkoiran ekaks koiraks. Nyt se on vuoden ikänen ja kummini vastuullinen ja hyvä koiranomistaja. Ei ollu aiemoaa kokemusta rodusta, mutta kouluttanu on hyvin. Minä en itse nää mitään estettä ottaa hankalasti koulutettavaa tai sellaista rotua mikä ei muka ekaks koiraks sopii. Jokainen ottakoon sellaisen koiran kun elämään/elämäntilanteeseen sopii!
Ite en ottais ikinä noutajaa. Tosi rasittavia. Ja pienet koirat pitää kouluttaa yhtä lailla kuin sun rotikkasikin. Rotikkahan on sentään palveluskoira, helppo kouluttaa.