Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Väsyn helposti ihmisten seurassa.

Vierailija
27.07.2014 |

Ainoa ihminen, jonka kanssa jaksan olla päivästä toiseen, on mieheni. Hänen kanssaan minulle ei tule pakottavaa tarvetta päästä vetäytymään omiin oloihin. En jaksa olla edes sisaruksieni tai vanhempieni kanssa kovin montaa tuntia. Yön yli kestävät reissut ovat ahdistavia, aamulla lähden kotiin heti, kun on mahdollista. Onko tällainen ihan normaalia?

Kommentit (22)

Vierailija
1/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla myös taipumusta samaan, mutta olen pakottanut itseni sopeutumaan, sillä toisaalta vaikka tykkään omasta rauhasta, ärsyttää sairaasti muut kotona luumuilijat, jotka ei ikinä lähde minnekään kun pyydetään. Ja sitten olen huomannut senkin, että ihmiset on sitä omituisempia, mitä enemmän ne viettää aikaa yksin :) Joten siksi olen päättänyt olla vähän sosiaalisempi. Vielä pitäis mies jostain hommata, vanhat piiathan on kaikkein pahimpia, vielä ei ole kusenhajuista kissalaumaa kotona sentään mutta olen alkanut virkata ja neuloa...kääk

Vierailija
2/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai ole mutta mahdollisuutta kuin hyväksyä tämä piirre itsessään. Kaikki eivät ole sosiaalisia ihmisiä ja sillä sipuli

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen sosiaalinen räpätäti, mutta kyläilemään en lähde kuin harvoille ja valituille, itse en halua kylään ketään. En vaan jaksa kauaa yhdessä oloa. Kotona haluan olla vaan perheen kanssa.

Minäkin väsyn ihmisten tapaamisesta, vaikka olisi ja onkin kivaa. Ja asiakaspalvelutyö vetää kaikki mehut.

Vierailija
4/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa vikaa täällä. Tavallaan olen itse hirveän sosiaalinen ja,puhelias kavereiden (en vieraiden ihmisten) seurassa. Mutta väsyn pian, enkä jaksa kuunnella juttujakaan pitkään. Tilanne "pahentunut" lapsen tulon myötä, mikä on ihan luonnollista. Ärsyynnyn tällöin helposti pienestäkin hälinästä. Ja tietty fyysisesti väsyneenä hälinä häiritsee myös normaalia enemmän, minkä takia yökyläily voi olla todella stressaavaa.

Vierailija
5/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

22 jatkaa: ja vaikka tiedän, että ystävilleni voisin sanoa suoraan, että voisivat lähteä jo kotiin, kun en enää jaksa, mutta jos ehdin yllättäen väsähtää/ahdistua liikaa, niin en edes enää saa sanottua. Se on ärsyttävää.

Vierailija
6/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen ollut tuollainen, mutta olen totuttanut itseäni ihmisten seuraan. Nykyään jaksan jo aika hyvin. Mutta usein vielä nykyäänkin odotan sitä, että saan taas olla yksin ja jos vieraat ovat esim. kolme tuntia, alan olla aika väsähtänyt ja rasittunut. Joskus kun olin asiakaspalvelutyössä, rasituin siitä niin paljon, että nukuin kymmenen tunnin yöunia, olin illat muutenkin väsynyt ja lisäksi sairastin jatkuvasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei varmaankaan, mutta mä olen samanlainen. Mun väsymys on siis ihan fyysistä.

Vierailija
8/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On. Olet introvertti. Itse olen samanlainen, eikä edes perhettä ole. Olen asiakaspalvelutyössä, ja työpäivän jälkeen niin väsynyt, etten jaksa tavata ketään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä tuollaisen takia ei voi sanoa mitenkään epänormaaliksi, jotkut vaan on sosiaalisempia kuin toiset. Mullakin tulee vanhempien ja ystävienkin kanssa yleensä viimeistään 3 tunnissa sellainen olo, että pääsis jo kotiin, oon niin tottunut olemaan itekseni.

Vierailija
10/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu tuttua on. Ärsyttää ja käy kateeksi pälpättäjät, jotka vaan innostuu ihmisten kanssa pitkään ollessa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
11/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On normaalia. Äidin on tarkoitus keskittyä vauvaansa, ei kaikkeen muuhun...  Se on biologisesti tarkoitettu, ettei äitiä kiinnostaisi kaikki muu enemmän kuin vauva, vaan voimavarat säästyisivät tärkeimmästä huolehtimiseen.

Aivan kuten pieni vauvakin vain rasittuu liiasta sosiaalisuudesta, äitikään ei sitä tarvitse kovin paljon. Ja ihan sama, onko kyseessä sukulainen vai vieras.

Sosiaalisuus on ajankohtainen vasta sitten, kun sinä siitä nautit. Keskity vain hyvällä omatunnolla vauvaasi! 

Vierailija
12/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Salla8" time="27.07.2014 klo 09:24"]

On normaalia. Äidin on tarkoitus keskittyä vauvaansa, ei kaikkeen muuhun...  Se on biologisesti tarkoitettu, ettei äitiä kiinnostaisi kaikki muu enemmän kuin vauva, vaan voimavarat säästyisivät tärkeimmästä huolehtimiseen.

Aivan kuten pieni vauvakin vain rasittuu liiasta sosiaalisuudesta, äitikään ei sitä tarvitse kovin paljon. Ja ihan sama, onko kyseessä sukulainen vai vieras.

Sosiaalisuus on ajankohtainen vasta sitten, kun sinä siitä nautit. Keskity vain hyvällä omatunnolla vauvaasi! 

[/quote]

Kuka tässä mistään vauvasta on puhunut?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On järjenvastaista että tässä suomalaisessa keskinkertaisuuksien yhteiskunnassa mennään vähemmistön ehdoilla, ja pidetään sitä jotenkin sairaana että ei halua olla ihmisten kanssa turhan paljoa tekemisissä. Harvassa maassa ihaillaan niin paljon jenkkityylistä small talkia ja tekopirteää ulospäinsuuntautuneisuutta kuin tässä maassa. Mikä on melkoisen perverssiä ottaen huomioon millaisia maatiaisia ja raappahousuja metsäläisiä suurin osa kansasta on. Ne harvat yltiösosiaaliset psykopaatit dominoivat jostain syystä sosiaalista normistoa. Nyt pitää olla ulospäinsuuntautunut, akateeminen maratoonari, tai muuten hus pois ulos.

Vierailija
14/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen niin samanlainen. Toisaalta kaipaan ystävien seuraa, mukavinta on jutella esim.yhteisistä ajatuksista työhön tms. liittyen. Mutta jonkin aikaa seurusteltuani heidän kanssaan, en jaksa enää keskittyä. Meinaan vaipua omaan maailmaani. Pahimpia on kovaan ääneen omia asioitaan pälpättävät ihmiset. Suu käy taukoamatta ja nauretaan kovaan ääneen omille jutuille. Heitä varmaan kutsutaan iloisiksi ja avoimiksi ihmisiksi, mutta itse kestän heitä hyvin pienen ajan. Puhuisivat edes yleisistä asioista, mutta kun kaikki pyörii oman navan ympärillä. En myöskään haluisi mennä toisten mökille kuin muutamaksi tunniksi. Aamut vieraampien ihmisten kanssa on kammottavia. Yöpuvuissa tassutukset, äänekkäät haukotukset, hammaspesut......Kyllä, tiedostan, että minä se tässä outo olen, eikä ne muut :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nro 10, olet minun henkinen kaksoisolento. Täsmälleen noin olisin voinut kirjoittaa itsekin. Paitsi ettei me olla outoja. ;D

 

Vierailija
16/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuskin tuo kamalan epänormaalia ainakaan on, olen itsekin tuollainen. Tähän mennessä ei ole auttanut itsensä pakottaminen/totuttaminen sosiaalisiin tilanteisiin. Inhoan ja kartan yökyläilyä viimeiseen asti eikä perheenkään kanssa tule oltua, muista sukulaisista puhumattakaan. Kestän nähdä muutamia ihmisiä silloin tällöin, mutta sen jälkeen on pakko päästä yksin johonkin.

Vierailija
17/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

10 jatkaa vielä.... Mä kyllä tykkään hauskoista ja vähän höpsöistäkin ihmisistä. Ja lisäksi vielä jos on nokkela, ihan parasta. Nautin naurusta ja puheensolinasta, jos se ihminen on aidosti se mikä on. Silloin hän saa mutkin vapautumaan, eikä tämänkaltaisten ihmisten tarvitse tarkkailla tai kommentoida hiljaisimpien käyttäytymistä tai mikä pahinta; naurun remahdusten äänekkyyttä

Vierailija
18/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Salla8" time="27.07.2014 klo 09:24"]On normaalia. Äidin on tarkoitus keskittyä vauvaansa, ei kaikkeen muuhun...  Se on biologisesti tarkoitettu, ettei äitiä kiinnostaisi kaikki muu enemmän kuin vauva, vaan voimavarat säästyisivät tärkeimmästä huolehtimiseen.

Aivan kuten pieni vauvakin vain rasittuu liiasta sosiaalisuudesta, äitikään ei sitä tarvitse kovin paljon. Ja ihan sama, onko kyseessä sukulainen vai vieras.

Sosiaalisuus on ajankohtainen vasta sitten, kun sinä siitä nautit. Keskity vain hyvällä omatunnolla vauvaasi! 

[/quote]

Minulla ei ole lapsia.

Ihana tietää, että on muitakin kaltaisiani! Olen aina pitänyt itseäni jotenkin outona ja ns. perheen mustana lampaana, kun sisarukseni ovat paljon sosiaalisempia kuin minä.

Ap

Vierailija
19/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lue vähän introverteistä, vaikka netistä.

Vierailija
20/22 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en jaksa muita ihmisiä, en aina edes miestäni. Esim. jos olen rauhassa kotona niin suorastaan vituttaa kun mies soittaa kaupasta että mitäs täältä ostaisi...etkö perkele osaa itse päättää?? Jne. Ei mies pahaa tarkoita ja on sosiaalisempi kuin minä, mutta ärsyttää silti.

Nytkin olen "karannut" makuuhuoneeseen koska talo on täynnä miehen vieraita enkä jaksa yhtään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi kahdeksan