Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi en osaa rentoutua? Koko ajan suunnittelen ja lasken jotain.

Vierailija
19.07.2014 |

Minulla on tapana suunnitella koko ajan jotain. Olen pitänyt sitä yhtenä ominaisuutenani ja harrastuksenani. Haaveilen ja suunnittelen lähes joka päivä jotakin. Yhden asian suunnittelu voi kestää päiviä, viikkoja, jopa kuukausia, ja usein mielenkiintoni asiaan hiipuu pikkuhiljaa pois, ja jotkin asiat tulevat takaisin jonkin ajan kuluttua.

Esimerkiksi suunnittelen toisen koiran ottoa (meillä yksi siis ennestään). Mietin eri rotuja, etsin kasvattajia, lasken paperille miten saisin säästettyä rahat, lasken laskimella, suunnittelen sekä mielessäni että paperilla. Toinen mitä olen suunnitellut, on vauva. Mies kun suostui toiseen lapseen, aloin heti suunnitella. Kun rakastelimme, laskin milloin ovulaatio, miten kuukautiskiertoni menee, milloin mahdollinen laskettuaika, laskin äitiyspäivärahat, milloin jäisin äitiyslomalle, mitä tavaroita vauvalle ostetaan, paljonko ne maksaisi jne (eikä raskaudesta ole vielä tietoakaan!). Kolmas juttu: Asumme vuokralla. Usein katselen meille sopivia omistusasuntoja esim. etuovi.comista. Sitten lasken ja suunnittelen, paljonko pitäisi säästää, paljonko olisi kuukausierä, minkäikäisiä olemme kun laina maksettu pois. Mitähän muuta? Tuntuu niin typerälle, ja vaikka teen näitä asioita omasta tahdostani, on se väsyttävää ja jopa stressaavaa! Miksi en voi vain olla ja nauttia. Koko ajan täytyy olla suunnittelemassa ja laskemassa. Lasken ja suunnittelen siis paperille. Vielä tuli mieleen yksi juttu, laihdutuskuurit. Jos alan laihduttaa, lasken koko ajan paperille ja kalenteriin. Suunnittelen, miten paljon milloinkin olisin laihtunut jne.

 

Usein nämä suunnitelmani eivät edes pidä. Paperit joihin olen asioita laskenut ja suunnitellut, menevät roskiin. Onko kohtalotovereita? Nyt kun kirjoitin tämään asian ylös, tunnen itseni ja tekoni vielä typerämmäksi!! Tulee mieleen jos jollakin on esim pakkomielle käsienpesusta tms.. Mulla pakkomielle tästä suunnittelusta. 

 

Senkin ajan mitä suunnittelen, voisin käyttää esim. liikuntaan tai kodin siivoukseen. Nytkin olisi kaappien järjestelyjä ja imuroimista. Tai lenkille voisin lähteä. Joskus illalla kun menen nukkumaan, toivoisin että olisi jo aamu, jotta pääsen kahvikupposen kanssa suunnittelemaan jotain.

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa tutulta, suunnittelen ja haaveilen kanssa jatkuvasti tulevaisuuteen liittyviä asioita! Teen usein Excelillä erilaisia laskelmia esim asunnon ostoon liittyen, vauvanteko ovulaatolaskelmat Ym. Kaikenlisäksi työni on suunnittelua. Liittyyköhän epävarmuuden siedon heikkouteen, ahdistuksenhallintaa? Välillä menee kyllä ihan överiksi :(...Täytyisi oppia elämään hetkessä! Tsemppiä sulle!!

Vierailija
2/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on pakko-oireinen häiriö. Googlaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minullekin tuttua. Tuntuu, että asioiden suunnittelu on toisinaan henkinen "moottori", jonka avulla jaksan arjessa eteenpäin. Toistaiseksi nämä suunnitelmat ovat tuoneet enemmän energiaa kuin vieneet. Viimeisen vuoden ajan olen suunnitellut ja tehnyt laskelmia kesämökistä, vaikka kumpikaan meistä (mies tai minä) ei olla mökkiorientoituneita ihmisiä. Kummallista.

Vierailija
4/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa tutulta, olen kaksisuuntainen. Mulla on lähes aina jokin "projekti" päällä, yleensä ne menee jossain vaiheessa sitten överiksi, ja sitten sen jälkeen taas uutta projektia kehiin. 

Vierailija
5/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen ihan samanlainen! Aina ollut. Mutta mä lasken myös paljon muuta esim. just laskin paljonko saan veronpalautuksia vuoden 2015 joulukuussa, vaikkei tämä vuosi ole edes ohi. Luojan kiitos, saan nykyään käyttää työssänikin laskupäätäni, kun olen taloushallinnossa töissä.

En mä kylläkään ole virlä riesaksi asti kokenut tätä.

Vierailija
6/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä ilmoittautuu kans yksi samantyylisestä jonkin tasoisen ongelmasta kärsivä. Tosin nämä piirteet ovat tulleet minuun vasta nyt kun olen raskaana; minun on PAKKO touhuta kokoajan jotain. Keksin kokoajan jotain projektia, hommattavaa ja tekemistä. Tuntuu, että aivoni käyvät ylikierroksilla, lasken, suunnittelen, pohdin ja ideoin kokoajan.

Tämä on yllättävän uuvuttavaa ja kallistakin. Saan päähäni, että haluan muuttaa koko olohuoneen ja makuuhuoneen ilmeen ja ei muutakun tuumasta toimeen. Mies joutuu koville kanssani, kun keksin hänelle jatkuvasti jotain tekemistä ja tuunailtavaa. Hän on tehnyt meille jo takapihalle lavasohvan, kissoille luonnonpuusta kiipeilytelineen, sänkyyn päädyn, jnejne..

 

Toivon, että tämä menisi ohi kun vauva on syntynyt, sillä tunnen että tulen kohta hulluksi tämän "haluan saada, haluan tehdä"- touhun kanssa. Kokoajan pitäis olla jotain tekemässä ja hommaamassa, haluaisin vaan osata relata ja tyytyä kaikkeen kivaan mitä meillä jo on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

4,6,8! Kiitos vastaukistanne!

Hyviä esimerkkejä, esim. tuo veronpalautusten 2015 laskeminen tai laskelmat kesämökistä, juurikin tällaista tarkoitin!

Helpottavaa saada tietää, etten olekaan ainoa. Suuri kiitos teille. :)

 

Ap

Vierailija
8/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä pelkäät ajatuksiasi ja tunteitasi ja koetat lakaista ne maton alle puuhaamalla ja suunnittelemalla koko ajan jotain?

Itsellä on samaa vaivaa, mindfulness on auttanut ainakin vähän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon samanlainen ja musta se on ihan kivaa suunnitella. Mutta kyllä mä välillä saan aivot tyhjäksi, varsinkin jos alkaa tuntua että nyt pää räjähtää ja liikaa miettinyt asioita. Mä rentoudun mm. katsomalla tv sarjoja tai jumitan aamupalalla pää tyhjänä

Vierailija
10/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon samanlainen...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
20.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, tutulta kuulostaa. Mun suunnitelmat pysyy tiukasti näissä koti- ja arkiasioissa, mutta totta tosiaan, projektia on pukannut ja pukkaa. Lisäksi hion kotityöstrategioita huippuunsa, mietin, mitä missäkin vaiheessa kannattaa tehdä, jotta kaikki saa tehtyä. Miehen tapa tehdä kotitöitä ahdistaa, se saattaa vaikka lueskella lehteä sillä välin, kun perunat kiehuu!!!! Siinähän olisi mainio väli kattaa pöytä, tehdä salaatti ja laittaa vielä vaikka pyykkejä peseentymään. Sairasta joo, vähän ahdistavaakin... Eikä ollenkaan hyvä juttu parisuhteelle.

Vierailija
12/17 |
20.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä yksi samanlainen. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä pahempi hösöttäjä näköjään olen. Meillä on esim. Mökin raksaprojekti nyt loppusuoralla. Jo vain mietin kovasti terassin (siis upouuden!) laajennusta, lisämaan ostoa, puiden kaatoa, jopa toisen mökin rakentamista. Vaikka sekä rahat että voimat ovat ihan loppu. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
20.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi kyllä! Esimerkiksi nyt kun olen ollut tuntipalkalla töissä, olen räknännyt paljonko saan palkkaa, montako tuntia pitäisi tehdä tietyn summan eteen ja niin pois päin. Paljonko pitäisi saada säästöön ja matkakassaan. Tietysti veroprosentti ja muut vähennykset pitäisi ottaa huomioon ja taas laulaa laskin ja excel. Helpottaa todellakin kuulla, etten ole ainoa :) Itselläni on ainakin todella vaikeaa sietää epävarmuutta, joten sitä varmaan tällä paikkailen. Mitenkään pakko-oireista tämä ei ole, en tee suunnitelmia pakonomaisesti, vaan koska koen sen jotenkin palkitsevana (kontrollin tunne). Huono puoli on se, että en välttämättä ehdi nauttia tästä hetkestä, vaan elän tulevassa suunnitellessani joululahjalistoja ja ensi kesän matkoja. Tuota edellämainittua mindfullnessia yritän toteuttaa jatkossa enemmän.

Vierailija
14/17 |
20.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saatteko te tehtyä niitä projekteja tai hommia joita suunnittelette? Mulla on tapana suunnitella asioita niin paljon, että mä lopulta olen niin kyllästynyt koko hommaan etten saa millään aikaiseksi aloittaa. Eli hyvin suunniteltu ei ole puoliksi vaan täysin tehty.

Oikeastaan mulla on tapana miettiä järjestelmiä. Yleensä mä mietin millä systeemillä jonkin homman sais tehtyä kaikkein helpoimmin. Joskus meillä kylässä ollessa äiti kysyy, että jokohan se pyykkikone on pysähtynyt. Mä vaan että ei varmaankaan. Koska yksi kattila, joka mun pitäisi viedä pesukoneen viereiseen huoneeseen, on vielä käyvässä tiskikoneessa ja mun täytyy saada viedä ne suunnitelman mukaan samalla vaivalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
20.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan samaa teen. Suunnittelen kaikenlaista, matkoja, lasken rahatilannetta, suunnittelen sijoitusasunnon ostamista ja katselen asuntoja itselle, remonttiprojekteja jne. Ja aina kun suhteessa menee huonosti alan tekemään osituslaskelmaa :/

Töissäkin huolehdin pienehkön yrityksen talousasioista ja lasken palkkoja. Aina olen tilanteen tasalla. On kuitenkin pienehkö osa työstäni. 

Jostain syystä luvut on aina kiehtoneet minua ja on mukavaa laskea asioita. Päätyönä olisi kuitenkin varmaan liikaa, ei ole koskaan kiinnostanut esim. kirjanpitäjän työ. Olisin siinä varmaan kuitenkin hyvä ;)

Ja ei, en saa ollenkaan paljon aikaiseksi. Suunnittelen vain ja siihen hukkaantuu aika lailla aikaa ja energiaa :/

 

Vierailija
16/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja pieni "kirjoitusvirhe" sattui. En tietenkään rakastelun aikana suunnittele, vaan sen jälkeen.. :D

 

ap

Vierailija
17/17 |
19.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja lisään vielä, etten välillä koen, että aivot ei saa rauhaa. Jos en ihan paperille suunnittele, niin kuitenkin päässäni mietin. Ja tuntuu, että ahdistaa, jos ei ole jotain mitä suunnitella, ja yritän keksiä jonkin mielenkiintoisen suunniteltavan asian.

 

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme kaksi