Annoin miehelle luvan käydä vieraissa ja sehän läks

Ottamatta kantaa siihen, mitä ap:n kannattaisi tehdä, sanonpa vaan että ainakin mun mielestä haluttomana ja itsensä pakottaneena seksin harrastaminen on paitsi fyysisesti, myös henkisesti kivuliasta. Edes kuivat kaudet eivät vie fiiliksiä toisesta ihmisestä niin kuin kehoon iskostuvat muistot vastentahtoisesta "antamisesta", vaikka kumppani olisi kuinka rakas. Siinä vaan tuijottaa kaukaisuuteen ja yrittää turruttaa itsensä, kun joka hetki tuntuu epämukavalta. Liukkarikaan ei auta kaikkeen, epäkiihottuneena kohdunkaula on usein liian alhaalla ja saa kipeitä iskuja. Yrittää ajatella rakkautta, luottamusta, kumppaniaan. Kipu vääristää ne ajatukset. Lopulta miettii, onko tämä sen arvoista. 

Mun mielestä ei ole. Ehkä joku voi noin vaan harrastaakin seksiä, vaikkei itse tekisi mieli, eikä se ole niin paha. Hyvä niille. Mutta on ihmisiä, joille seksin harrastaminen "kun ei kiinnosta" on ihan yhtä karseaa itsepetosta kuin se, että joku muu hoitaa hommat.