Aloitetaanko kiusaaminen jo päiväkodissa?
Olen nyt muutaman viikon kuunnellut lapseni (5v) vähemmän mukavia kommentteja eräästä heidän ryhmässään aloittaneesta lapsesta.
Itselläni on täysi nollatoleranssi kiusaamisen suhteen, ja olenkin jo puhunut asiasta lapseni kanssa. Jutut kuitenkin jatkuvat ja minusta tuntuu että joukossa tyhmyys tiivistyy... Ei mitään ilmeisesti sen kummempaa kiusaamista, mutta kommentteja " tyhmä" , " ruma" , mä en leiki sen kanssa, mä en kutsu sitä syntymäpäivilleni jne.
Tämäntyyppinen käytös ja kommentointi ei aikaisemmin ole ollut lainkaan tyypillistä lapselleni, joten olen hiukan ymmälläni tilanteen suhteen. Pitäisikö asia ottaa esiin päiäkodin henkilökunnan kanssa ja vaivihkaa kysellä miten uusien lasten sopeutuminen ryhmään on sujunut? Vai onko kyseessä normaali päiväkodin alkuvaiheen " käymistilanne" .
Kommentit (9)
kunnon käytöstavat opetellaan kotona. Epämääräiset koti- ja kasvatustilanteet heijastuvat lasten käyttäytymiseen hoidossa. Toivottavasti päiväkodin henkilökunnalla on myös tiukka linja kiusaamis-ja nimittelyasioilla. Tuntuu välillä, että olen pakotettu opettamaan lapselle enemmän puolustautumiskeinoja kuin miten ollaan kaveri toisen kanssa.
Onneksi opettajat vaihtui, ja nyt nämä uudet ovat tosi tiukkoja sen kanssa, että ketään ei saa syrjiä , ja koko ryhmän henki on täysin muuttunut! Jos huomaa, että joku pk:n hoitajista ei ota kiusaamista tosissaan, kannattaa siihen heti puuttua,ja puhua vaikka pk:n johtajan kanssa asiasta!!
Lapseni on ainoa tyttö ryhmässään ja tuntuu, että ryhmä on aivan ihana. Enkä ole muuten koskaan kuullu, että tyttöni tarhassa paljonkaan kiusattaisi.
Lapset ovat lapsia päiväkodissa ja koulussa. Ikä vain on vähän eri ja kiusaaminen hiukan erilaista. Puhu ihmeessä asiasta päiväkodin henkilökunnan kanssa.
Nykyviisauden mukaan tuollaiset asiat selvitetään yhdessä. Siis kiusaajat, kiusatut, kaikkien vanhemmat ja henkilökunta kokoontuvat selvittämään tilannetta. Tietysti myös jokaisen vanhemman tehtävä on seurata tilanneta oman lapsen kohdalla ja opastaa häntä. Mutta vastuu kiusaamisen loppumisesta ei ole yksin sinulla eikä sinun tyttärelläsi, vaan kaikkien on hoidettava vastuunsa - siis tietysti myös teidän perheen.
Uskotko itse tuohon mitä kirjoitat?
Aivan varmasti sellainenkin lapsi saattaa kiusata, jolla on ihan ok kotiolot ja toisen huomioon ottaminen on keskeistä perheissä. Lapsethan opettelevat elämää ja harvassa on sellainen kullannuppu, joka ei koskaan toista sorsi tai kiusaa!
Tuo loppukommentti kruunasi kirjoituksen: olet joutunut enemmänkin opettamaan puolustuskeinoja lapselle.
Miten mulla on sellainen mielikuva, että eritoten vanhemmat, jotka näitä taitoja lapselle tuputtavat ja pelkäävät, että lasta sorsitaan, kasvattavat pikku tyranneja. Ihan vaan omasta tuttavapiiristä olen huomannut, että eniten huolissaan lapsensa pärjäämisestä ovat vanhemmat, joiden lapset pilkkaavat, sorsivat ym. muita lapsia, eivätkä kykene ottamaan muita lapsia huomioon.
Huolissaan saa olla lähinnä tällöin lapsen sosiaalisita taidoista.
vielä poliisin, palokuunnan ja armeijan.
Haloo!
Hiukan pienemmällä energialla voi pienet tapaukset ohittaa. Tässä nyt kasvaa kärpäsestä härkänen.
Aivan varmasti joka päivä joku sanoo toiselle jotain ikävää, eikä ota leikkeihin, ei kutsu synttäreille puheissaan.
Kun huomaa oman lapsen näin tekevän jatkuvasti jostain lapsesta puhuttaessa, pitää asia käydä lapsen kanssa läpi ja informoida päiväkodin henkilökuntaa ohjaamaan käyttäytymistä. Mutta ei kaikesta heti tehdä isoa juttua. Suhteellisuuden taju aivan hukassa!
Pyydä vaikka tämä toinen kyläilemään tms.