Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ei ystäviä :(

Vierailija
24.08.2006 |

Ajattelin josko täältä löytyy muita kaltaisiani, siis ihmisiä joilla ei jostain syystä ole ystäviä... (hmm, vai mahdankohan olla ainoa laatuani...)

Mulla on viimeks ollu ystäviä kouluaikaan ja nyt olen 27v. Bestikseni jo ala-asteen ajoilta laittoi välit poikki amiksen aikoihin, enkä sen jälkeen ole kenenkään kanssa samalla tavalla ystävystynyt. En tiiä voiko se johtua tuosta...

Mulla on kaksi pientä lasta, ja mies on päivät (joskus illatkin) töissä, joten suurin osa ajasta menee lasten kanssa kotona puuhaillessa. Asumme maaseudulla, " kaukana kaikesta" . Äiti-lapsipiirissä olen joskus käyny, mut tuntuu että sielläkin kaikilla on ne omat jutut joita supattelevat keskenään ja puhe lakkaa heti kun tämmönen " oudompi" yrittää puheille tulla. On varmasti syytä minussakin, oon tosi huono tutustumaan uusiin ihmisiin :(

Tunnen itseni todella omituiseksi kun ei ole ketään kenelle esim. soittaa ja pyytää kahville, lenkkeilemään tms. Ja paljoa en mielestäni ystävältä vaatisi, vain sen että olisi olemassa...

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
24.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieti mikä sinua kiinnostaisi ja mene sinne. Kokeile uudestaan näitä äiti lapsi kerhoja ja mene rohkeasti juttelemaan. Pahin mitä voi sattua on että nykytila jatkuu mutta todennäköisesti saat kavereita!



Nimimerkki entinen yksinäinen, nykyään laaja kaveripiiri

Vierailija
2/6 |
24.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekkin susirajalla asuva. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
24.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En vaan saa osotetta tähän näkyviin...??

Vierailija
4/6 |
24.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen maalta syntyisin ja asun pk-seudulla tällä hetkellä. Mieheni on opiskelija ja itse olen kotiäitin. Ystäviä ei mullakaan ole täällä yhtään.. kaikki lapsuuden ystävät menneet omia teitään eri suuntiin. Asukaspuistoissa käymme päivisin lasten kans, mutta on aika orpo olo kun kaikki äidit siellä ovat omien ystävien ja tuttujensa juttusilla vain. Itselläni juttua riittäisi mutta olen hiukan arka aloittamaan.

Vierailija
5/6 |
24.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

paitsi etten oikein osaa edes kaivata ystäviä. Olen kai sitten todella omituinen! Koulun jälkeen kaverit kaikkosi kuka minnekin ympäri Suomea, itse jäin tänne kotiseudulleni, keskelle ei-mitään mutta viihdyn täällä luonnon rauhassa. Tunnen itseni joskus yksinäiseksi, mutta lapset pitää kiireisenä niin ettei ehdi turhia murehtia ;)

Minunkin mieheni tekee pitkiä päiviä töissä, joten aikuiskontaktit on aikas vähissä. Siskoni ja vanhempani asuvat vajaan 50 km:n päässä, heidän kanssaan tulee kyläiltyä puolin ja toisin.

Anyway, vastauksellani halusin vaan tuoda tämmöisenkin näkökulman tähän " ystävättömyyteen" .

Vierailija
6/6 |
24.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Hauska" kuulla, että jollakin muullakin on sama tilanne kuin minulla. Muutimme mieheni työn perässä toiseen kaupunkiin, kun opiskeluni olivat loppusuoralla. Vanhat kaverit ovat levinneet ympäri Suomea, mutta nykyisessä kotikaupungissani ei asu yhtään vanhaa tuttavaani. Itse en ole tutustunut uudessa kotikaupungissani juuri kehenkään, sillä aika kuluu nykyisin lapsen kanssa kotona. Hiekkalaatikolla on hyvin vaikea mennä tunkemaan mukaan toisten juttuihin, kun muut tuntuvat tuntevan toisensa ja itse en tunne ketään. Juuri tänään mietin, että mikä minussa on vikana, kun olen niin huono ystävystymään toisten kanssa. Onneksi lapset ovat suht välittömiä tyyppejä ja toivottavasti poikani saa hiekkalaatikolta kavereita, vaikka äiti ei niitä olekaan löytänyt.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi seitsemän