Ei hyvää päivää!! Mulla menee ymmärrys ihan nykyajan vanhempia kohtaan...
joo, ymmärrän, että ollaan väsyneitä kun lapset on pieniä mutta mikä ratkaisu se on, että osa porukasta pannaan sen varjolla hoitoon vaikka äiti onkin kotona. Jos halutaan ja tehdään niitä lapsia niin kyllä ne pitäisi hoitaa kanssa kotona jos itsekin on.
Tuntuu, että tänä päivänä pitää päästä kaikesta niin pirun helpolla.
ja kyllä minullakin on kaksi pientä lasta ja eka vuosi tuli nukuttua tosi huonosti mutta ei kyllä tullut mieleenikään pistää esikoista pois jaloista hoitoon.
olkaa hyvä ja haukkukaa vaan mutta näin se on (minun mielestä) !
Kommentit (37)
3,5v ja 1kk. Eikä tulis mielenkään laittaa esikoista hoitoon nyt kun äippälomalla olen. Mulle on jostain iskostunu semmonen periaate että itte hoidan lapseni kun oon ne kerran tehnykin.
katsos kun edelleen kaikki perheet eivät ole yhtä täydellisiä kuin sinun.
tulipa mieleen, että monikohan lehmäkin lypsetään tänä päivänä käsin. surku, että lehmiäkin lypsetään koneilla nykyaikana, jotta kuluttajat saavat juoda sitä lehmänmaitoa.
voi kamaluus tätä nykypäivän menoa. ihan ottaa sydämestä, toista se oli silloin -30 luvulla kun kaikki oli meillä täällä paremmin.
Kyllähän nyt joskus 60- 70-luvulla äidit laitto lapsensa tosi pieninä hoitoon (isoveljeni meni 2-kuisena). Ja taas paljon kauemmin sitten äideillä oli koko kylä ja naapurusto ja suku auttamassa. Eli minkä vuosikymmenen äitejä sinä nyt ihailet että ovat niin hyvin yksin hoitaneet lapsensa kotona?
Kent kirjoitti fiksun tekstin ja siihen yhtyisin minäkin.
Hoidan vuoden ikäistä vauveliani kotona, samaan aikaan ihmetellään, miksi neljävuotias ei ole tarhassa.
No ei ole, kun ei ole hoidon tarvetta, mikä siinä on niin vaikea ymmärtää?
Omalla kohdallani ajattelen asian niin, että lapset ovat hoidossa sitten, kun olen itse töissä. Kerho ja puistokäynnit riittävät pitämään sosiaaliset taidot yllä lapsellakin.
Olen muuten ollut päiväkodeissa töissä, ihan oikeasti siellä puhutaan paskaa niistä perheistä, jotka vievät lapset hoitoon, vaikka ovat itse kotona. Eihän siitä tietenkään tarvitse välittää, mutta kyllä se niin vaan on.
Elämässä voi muutenkin tulla ennakoimattomia kriisejä jolloin tarvitsee apua. Eipä taida sullakaan kaikki olla kohdallaan kun täytyy täällä kiukutella vieraille ihmisille.
Lapset voidaan hoitaa " käsin" kotona tai laittaa lypsykoneeseen.
Mielestäni nykyään on niin hyvin asiat, että vanhemmat voivat oikeasti niin halutessaan antaa parhaan mahdollisen alun lapsilleen ja turvata perusturva kotihoidon avulla. Lastensa hoitoa voi ajatella mieluummin onnellisnea mahdollisuutena kuin velvollisuutena (pakko hoitaa, mutta jos voi niin mieluummin joku muu kuin itse).
niin ne myös itse hoidetaan! Odotan jo kovasti, että meidän perheeseen tulee toinen ja pääsen äitiyslomalle, eikä tarvise vuoteen viedä esikoista hoitoon. Olen sitä mieltä, että olemme niin tottuneet hyvinvointiin ja " helppoon" elämään, että toiset eivät jaksa ponnistella yhtään vaan menevät sieltä, missä aita on matalin.
Lapsia on toki erilaisia, mutta normaali, terve lapsi on aina ilo ja vanhemmilla on pahasti jotain kadoksissa, jos ei tervettä lasta pysty (!) hoitamaan.
Eri asia on tietenkin oikeasti moniongelmaiset perheet ja sairaat lapset, mutta niin uskomatonta se onkin he ovat vain marginaalinen ryhmä tässä. Suurin osa vanhemmista normaaleja samoin lapsista.
Vierailija:
Olen muuten ollut päiväkodeissa töissä, ihan oikeasti siellä puhutaan paskaa niistä perheistä, jotka vievät lapset hoitoon, vaikka ovat itse kotona. Eihän siitä tietenkään tarvitse välittää, mutta kyllä se niin vaan on.
Vierailija:
niin ne myös itse hoidetaan! Odotan jo kovasti, että meidän perheeseen tulee toinen ja pääsen äitiyslomalle, eikä tarvise vuoteen viedä esikoista hoitoon. Olen sitä mieltä, että olemme niin tottuneet hyvinvointiin ja " helppoon" elämään, että toiset eivät jaksa ponnistella yhtään vaan menevät sieltä, missä aita on matalin.
ajattelin ennen noin mustavalkoisesti. Sittemmin sain tietää että esim. äidin masennuksen takia lapsia viedään hoitoon. Ei sen jälkeen ole tehnyt mieli tuomita ainakaan.., aina voi myös itselle sattua jotain joka ei mene ihan " käsikirjoituksen" mukaan.
kotona olen siihen saakka kunnes nuorempi täyttää 3 vuotta eli vielä reilun vuoden. vaikka olenkin ollut poissa työelämästä jo nelisen vuotta, en kadu pätkääkään vaikka ei tämä aina ruusuilla tanssimistakaan ole ollut.
kotona oloon saan vaihtelua tekemällä ajoittain töitä viikonoppusin.
ja kyllä meillä on sairastettu, esikoinen on kärsinyt allergioista vauvasta saakka ja muutakin on. eikä sukulaisia mailla eikä halmeilla..
ja muutenkin kyl olen pääsääntöisesti itse hoitanut lapseni. Mitä nyt josku mummojen apua on tarvittu, mutta sehän on vain kivaa vaihtelua lapsille ja myös isovanhemmille.
En tosiaan tajua niitä jotka vie isomman lapsen hoitoon, et saa olla vauvan kanssa rauhassa. Miltähän niistä isommista lapsista tuntuu et pitää mennä hoitoon vaiks äiti jää nautiskelemaan vauvasta kotiin??
Ja monet sanoo että lapsi viihtyy paremmin hoidossa kun on kavereita yms. tietty kun ovat pienistä asti tottuneet siihen et on kavereita jatkuvasti
ympärillä ja koko ajan ohjelmoitua tekemistä. Eihän silloin opikaan itse keksimään tekemistä saati viihdy itsekseen vähän aikaa.
eiköhän jokainen kotiäiti pyri lähtökohtaisesti hoitamaan lapsensa itse... Myöskään osa-aikainen päivähoito pari kertaa viikossa kuten ap:llä ei ole mielestäni kasvatusvastuun siirtämistä tms. mukavuudenhaluista laiskottelua, eihän se poikkea seurakunnan kerhossa käymisestä ainakaan tuntimäärien perusteella.
Jos vanhempi jostain syystä väsyy, masentuu, kokee ettei resurssit riitä ilman ulkopuolista apua, on se varmasti hänelle itselleenkin pettymys. Jos yhteiskuntamme pystyy edes vähän tukemaan tällaisessa elämäntilanteessa en ymmärrä mitä se on sinunlaisiltasi hyvin pärjääviltä pois?
Vierailija:
Ja monet sanoo että lapsi viihtyy paremmin hoidossa kun on kavereita yms. tietty kun ovat pienistä asti tottuneet siihen et on kavereita jatkuvasti
ympärillä ja koko ajan ohjelmoitua tekemistä. Eihän silloin opikaan itse keksimään tekemistä saati viihdy itsekseen vähän aikaa.
kotonaoloaikana ehtii harjoitella itsekseen viihtymistä yms.
Lypsyn vertaaminen lapsiin oli ehkä huono. Mutta pointti kuitenkin. Kuten miksi joillakin on astianpesukone, pyykinpesukone, imuri, mikro, kännykkä/netti (ennen pärjäsi lankapuhelimella). Miksi joku edes käyttää autoo, kun kävelemälläkin pääsis tai hevoskyydillä.
Maailma muuttuu. Mutta lapsia oli ennen ja on nyt. Kyllä minutkin vietiin 2kk ikäisenä hoitoon, tosin itse olen kotiäiti, eikä nämä asiat toisiinsa liity.
Miksi huolehtia muiden elämästä? Eikö voi keskittyä omaan elämään?
Ei kaikki perheet ole samanlaisia? Ihmiset ovat vain erilaisia, on erilaisia luonteenpiirteitä ja ajatustapoja. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa kasvattaa lasta.
Kuka on väittänyt, että lapsia pitäisi itse hoitaa, jos ne on itse tähän maailmaan saattanut? Tosin eiks siihen yleensä tarvita mieskin ja harva ihan yksin synnyttää? :p
Kaksi lasta 6-vuoden ikäerolla. Näin molemmat saavat " ainokaisen" huomion. Ja Molempia tietenkin hoidetaan kotona 3-vuotta ;)
Vakavasti ottaen: tunteeko kukaan ketään vauvan kanssa kotona olevaa, jonka esikoinen pakotetaan hoitoon? Meiestäni lapsen tahto sivuutetaan näissä keskusteluissa aika usein. Minä ainakin raaskisin viedä oman 4-5 vuotiaani päiväkotiin, jos hän haluaisi mennä (enkä edes tuntisi pistoksia paikkojen viemisestä tai rahojen tuhlaamisesta), Jos hän taas olisi mielummin kotona, niin saisi olla.
mutta jos viedään hankala esikoinen hoitoon niin ei ymmärrä..
laitan toisenkin lapsen hoitoon, jos siellä vielä urputat.