Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija
Poiminta

Olemme avioutumassa mieheni kanssa muutaman kuukauden päästä. Joo ja ennen kuin kukaan sanoo mitään tästä niin kyllä, korona-turvallisesti meidän tyylillä luonnon keskellä hyvin pienimuotoisesti.

Olemme nyt olleet yhdessä vajaa viisi vuotta ja suhteen alussa jo puhuimme, että molemmat haaveilemme perheestä ja lapsista. Olemme kuitenkin molemmat sellaisia itsenäisiä seikkailija luonteita, jotka nauttivat siitä että saa tulla ja mennä miten haluaa. Vietämme oikeastaan kaiken vapaamme yhdessä ja erikseen harrastaen, matkustaen ja hetkessä eläen.

Nyt kuitenkin kun häät on sovittu pidettäväksi niin vauvakin on ajankohtainen puheenaihe. Mies haluaa lasta kovasti ja sanoo, että "tehdään nyt vaan eikä mietitä enää". Itse kuitenkin huomaan, että päivä päivältä haluan vähemmän lasta ja koin velvollisuudekseni sanoa sen miehelleni tässä vaiheessa.

En usko että meistä kummastakaan on vanhemmaksi ja en ole valmis luopumaan omasta elämästäni ja suunnitelluista seikkailuistani. Uskon saman pätevän. myös mieheen joka samassa lauseessa vaatii että aloitamme yrittämään vauvaa ja kertoo varanneensa vuorikiipeily reissun vuoden päähän. En usko että hän käsittää miten isosta elämänmuutoksesta on kyse ja miten paljon enemmän se vielä minulta vaatii.

Rakastan miestäni ja häät tuntuvat hyvältä ja oikealta asialta. Pelkään kuitenkin että mieleni lapsen suhteen on lopullisesti muuttunut enkä halua pidätellä miestäni suhteessa jossa hän ei välttämättä niitä saa. Mies sanoi, että haluaa häät ja katsotaan mun fiilis niiden jälkeen mutta koen velvollisuudekseni suostua vaikka haluan jotain ihan muuta....

  • ylös 492
  • alas 83

Sivut

Kommentit (404)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

odottakaa muutama vuosi. ei sitä pullaa kannata uuniin laittaa heti hääyönä. kiipeilkää ja nauttikaa eämästä. avatkaa tuttuja erheitä joilla lapsia niin lähtee hetkeksi se vauvakuume mieheltäsi.

  • ylös 514
  • alas 22
Vierailija

Noilla fiiliksillä et tietenkään yritä lasta. Sanot miehelle ettet halua lasta ja joko yhdessä päätätte niin tai eroatte kokonaan. En ehkä itse menisi naimisiin jos näkemykset eroavat noin paljon. Älä missään tapauksessa tee lapsia miehen mieliksi!!

  • ylös 741
  • alas 7
Vierailija

Ota asia miehen kanssa puheeksi ja puhukaa yhdessä avoimesti, miten elämänne tulisi muuttumaan. Mistä asioista joutuisitte luopumaan ja mitä lapsen kanssa voi tehdä. Mutta ottakaa selvää myös lapsiystävällisistä tavoista jatkaa harrastuksianne. Rajoittaisiko lapsi elämäänne todella niin paljon kuin luulet?

  • ylös 194
  • alas 105
Vierailija

Pukkaat seun vauva ulos ja jatkat elämääsi. Mies jää kotiin sitä hoitamaan kun sen kerran haluaa.

  • ylös 268
  • alas 67
Vierailija

Ehkäisy toimii häiden jälkeenkin. Sinä sen loppujen lopuksi päätät, sillä sinä tekisit työt.

Jos mies vonkaa lasta, niin laitat hänet miettimään ihan kaikki menemisiin ja tekemisiin + rahaan liittyvät asiat paperille.

Meillä lapsia aloitettiin tekemään vasta sitten, kun olimme molemmat oikeasti sitä mieltä, että nyt voisi olla sen aika. Kummallakaan ei ollut enää mitään muttia ja josseja, vaan kaikki oli selvääkin selvempi. Se oli oikea aika. Teillä ei ole tällaista aikaa nyt ja sitä ei tiedä tuleeko sitä edes. Lapsi ei ole lelu, ei edes miehelle.

  • ylös 363
  • alas 18
Vierailija

Vakavan keskustelun paikka.

Tosin, mieleeni tuli sellaista, että ehkä mies ei ymmärrä sitä, että raskaaksi voi tulla jo ensimmäisestäkin yrityksestä. Yleensä eniten esillä ovat nämä tapaukset, joissa lasta yritetään pitkään ennen kuin lopulta tärppää, tai onko lähipiirissänne tällaisiä pariskuntia? Mies ei välttämättä ymmärrä, ettei yrittämiseen välttämättä mene muutamaa kuukautta pidempää aikaa.

  • ylös 258
  • alas 4
Vierailija

Mies tottakai tuntuu minulle oikealta ja vietämme yhdessä aivan upeaa elämää kaikinpuolin. Olemme samanlaisia, mutta valitettavasti hyvin itsenäisiä ja oman tien kulkijoita. Olemme tottuneet tekemään päätöksiä itse kysymättä toiselta.

Olen kysellyt mieheltä että miten hän on suunnitellut järjestävänsä nuo reissunsa ja muut tekemisensä jos olisi lapsi. Miehen asenne "katsotaan sitten, kyllä mä sit rauhoitun" ei vakuuta minua. Pelkään että jään itse vastentahtoisesti kotiin hoitamaan lasta jota en halua ja elämään elämää jota en halua.

Miehen muutamalla hyvällä ystävällä on lapset, mutta myös vaimot jotka viihtyvät kotona ja eivät harrasta mitään. Mä olen päinvastainen ja olen aina harrastanut, kilpa urheillut ja tehnyt työtä joka vaatii reissaamista. En todellakaan sitä kotirouva-ainesta.

-ap

  • ylös 547
  • alas 8
Vierailija

Tää on tätä. Miesten elämä kun ei juuri lapsen myötä muutu. Se olet ap sinä, joka kärsit raskauden,heräät yölläkin imettämään, heräät vauvan kitinään lohduttamaan, olet pois töistä kun lapsi sairastaa, käyt neuvolakäynnit, suunnittelet ja järjestät synttärit, huolehdit että on oikeanlaiset ulkoiluvaatteet tarhassa mukana jne. Jne.
Helppo olisi miehenä haluta lapsia!

  • ylös 618
  • alas 24
Vierailija

Jos tiedät että et halua lapsia ollenkaan, nyt se on pakko sanoa selkeästi ja ehkä lopettaa suhde.

Minkä ikäisiä olette? Ei vauvan ajankohta ole pakko olla heti pian häiden jälkeen, jos voisit ajatella että joskus kuitenkin haluat lapsen.

  • ylös 261
  • alas 3
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mies tottakai tuntuu minulle oikealta ja vietämme yhdessä aivan upeaa elämää kaikinpuolin. Olemme samanlaisia, mutta valitettavasti hyvin itsenäisiä ja oman tien kulkijoita. Olemme tottuneet tekemään päätöksiä itse kysymättä toiselta.

Olen kysellyt mieheltä että miten hän on suunnitellut järjestävänsä nuo reissunsa ja muut tekemisensä jos olisi lapsi. Miehen asenne "katsotaan sitten, kyllä mä sit rauhoitun" ei vakuuta minua. Pelkään että jään itse vastentahtoisesti kotiin hoitamaan lasta jota en halua ja elämään elämää jota en halua.

Miehen muutamalla hyvällä ystävällä on lapset, mutta myös vaimot jotka viihtyvät kotona ja eivät harrasta mitään. Mä olen päinvastainen ja olen aina harrastanut, kilpa urheillut ja tehnyt työtä joka vaatii reissaamista. En todellakaan sitä kotirouva-ainesta.

-ap

Oletko selkeästi sanonut miehellesi, että sinullakaan ei ole mielenkiintoa muuttua joksikin, mitä et ole ("kotirouvaksi")?

  • ylös 316
  • alas 1
Vierailija

Minusta vuorikiipeily ei sovi lapsiperheen vanhemmille. Pidän edesvastuuttomina näitä vanhempia, jotka kehtaavat mennä kiipeilemään ja kuolevat sillä reissulla, kun lapsi on pieni tai edes alaikäinen. Tämä on nyt todellakin vakavan keskustelun paikka miehen kanssa. Joku perheen yhteinen patikointi Alpeilla tai vaellus tuntureissa on ihan ok. Mutta vuorikiipeily, ei missään nimessä! Molemmilla vanhemmilla on vastuu tehdä kaikkensa sen eteen, että säilyvät hengissä vähintään siihen asti kun lapsi on täysikäinen. Ei tarvitse elää pumpulissa, mutta hengenvaaralliset lajit on ihan poissuljettuja. Mikään vuorikiipeily tai basehyppely ei tule kuuloonkaan! Jos ei tällaisista ole molemmat vanhemmat valmiita pitämään taukoa seuraavan 20 vuoden ajan, niin unohtakaa koko lapsi. 

  • ylös 462
  • alas 62
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tottakai tuntuu minulle oikealta ja vietämme yhdessä aivan upeaa elämää kaikinpuolin. Olemme samanlaisia, mutta valitettavasti hyvin itsenäisiä ja oman tien kulkijoita. Olemme tottuneet tekemään päätöksiä itse kysymättä toiselta.

Olen kysellyt mieheltä että miten hän on suunnitellut järjestävänsä nuo reissunsa ja muut tekemisensä jos olisi lapsi. Miehen asenne "katsotaan sitten, kyllä mä sit rauhoitun" ei vakuuta minua. Pelkään että jään itse vastentahtoisesti kotiin hoitamaan lasta jota en halua ja elämään elämää jota en halua.

Miehen muutamalla hyvällä ystävällä on lapset, mutta myös vaimot jotka viihtyvät kotona ja eivät harrasta mitään. Mä olen päinvastainen ja olen aina harrastanut, kilpa urheillut ja tehnyt työtä joka vaatii reissaamista. En todellakaan sitä kotirouva-ainesta.

-ap

Oletko selkeästi sanonut miehellesi, että sinullakaan ei ole mielenkiintoa muuttua joksikin, mitä et ole ("kotirouvaksi")?

Saati leskirouvaksi!

  • ylös 136
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukkaat seun vauva ulos ja jatkat elämääsi. Mies jää kotiin sitä hoitamaan kun sen kerran haluaa.

Ja kärsit mahdollisen vammautumisen synnytyksessä ja 9kk oksentamiset.

Tuo on hyvin harvinaista. Ikävää jos sekä oksensit että repesit, useimmat eivät tee kumpaakaan.

Mutta ihan hyvä huomio, ettei mies voi moista naiselta vaatia, lapsen on oltava naisen oma valinta. Toki mies valitsee jo siinä kohtaa kun tunkee sisälle.

  • ylös 34
  • alas 200
Vierailija

Kumpikaan teistä ei ole vielä selvästikään kypsä hankkimaan lapsia. Vuorikiipeilkää nyt niin maan perusteellisesti ja lasketelkaa vaikka pyllymäkeä Mt. Everestiä alas ja hypätkää base-hyppyjä jyrkänteiltä ja mitä kaikkea nyt adrenaliiniaddiktit keksivät. Ei ainakaan jää elämä elämättä. Mutta antakaa sille mahdolliselle lapselle joskus turvallinen koti ja lapsuus. Sitten kun on sen aika.

  • ylös 337
  • alas 23
Vierailija

No jos et halua vauva-seikkaulua tai lasmosen kanssa seikkailla niin senkun olet seikkailematta. Tämän aloituksen pointti taisi olla vain "olen hurjapää enkä voi käsittää millaiset tylsimykset jotain perheitä perustaa, kylläpä seikkailut loppuisi jos äidiksi muuttuisi. En näe äitejä naisina ollenkaan ja muiden vähättelystä saan voimaa omaan seikkailuun..." Taas näitä av-sankarittaria. Naimisiin ei kannattais mennä. Naimisiin menon seikkailu.... Turska! T. Avoin avioliitto ja perheseikkailu

  • ylös 36
  • alas 279
Vierailija

Kai mies pitää osansa vanhempainvapaasta?
Miten olette sopineet, kumpi jää sairaan lapsen kanssa kotiin?

  • ylös 139
  • alas 1
Vierailija

Puhu. Sano, että ei tuollaiset vuorikiipeilyt sitten onnistu.

Puhu. Avaa suusi ennen häitä. Tänään.

  • ylös 227
  • alas 2
Vierailija

Ilmoitat, että lastenteko on ajankohtaista sitten, kun mies on valmis jäämään koti-isäksi.

Tällä hetkellä miehesi haluaa lapsen statuksen vuoksi, ei siksi että haluaisi lapsen jota hoivata.

  • ylös 281
  • alas 6

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla