Ongelmani kuulostaa monista varmasti typerältä, mutta minulle siitä on muodostunut iso ongelma. Aluksi tämä ei juurikaan haitannut.
Olen huomannut, että miehelläni on ollut ihan erilainen naismaku mitä minä edustan. Olen vähän kummallinen ja mielenkiinnon kohteeni ovat valtavirrasta poikkeavia. Mieheni aikaisemmat naiset taas lähes kaikki edustavat aivan vastakohtaani. Tulee tunne olenko mieheni mieleen, kun olen niin erilainen hänen aikaisempiin verrattuna. Olen ollut koulukiusattu, joka saattaa vaikuttaa ikäviin tuntemuksiini.
Aikoinaan suhteemme alussa mies kehuskeli näitä toisenlaisia naisia. Minusta se on saattanut vaikuttaa tähän ongelman syntyyn. Koen etten ole riittävä ja minun pitäisi olla kiinnostunut samoista asioista kuin muidenkin. En tiedä mikä oli pointtini. Ehkä halusin vain avautua asiasta jollekin. Onko teillä kenelläkään vastaavaa?
Mikä noilla miehillä on, että pitää heti suhteen alussa hehkuttaa muita naisia ja latistaa naisen itsetunto 😟 ei ole ensimmäinen eikä viimeinen joka tuota tekee. Mulla on kolme exää tehnyt tuota ja kyllä se syö itsetuntoa vaikka kuinka koittaa vakuuttaa itseään. En enää alkis suhteeseen tuommosen kanssa.
Idiootti jätkä joka on epävarma itsestään ja siksi pitää teilata toinen maanrakoon. Oikea mies tekis kaikkensa että sulla on hyvä olo ja tunnet itsesi kauniiksi ja halutuksi.
Jos tuntuu sille, että mies ei ole 100% tyytyväinen niin sen voi jättää. Mies ei ehkä itse pysty siihen niin meidän naisten pitää olla toimeiliaita sen suhteen ja auttaa. Pitää sitä vaikka viimeisenä rakkauden tekona kun päästää miehen etsimään itselleen täydellistä naista.
Minulla suht samanlainen ongelma. Mies selvästi ihannoi bikinifitness-naisia. Itse käyn intensiivisillä cardio-tunneilla useamman kerran viikossa ja hän yrittää painostaa minua nostelemaan painoja, koska halua minun näyttävän niiltä bikinifitness-naisilta. Kuulemma vaan haluaa minun voivan hyvin :D olen mielestäni elämäni kunnossa ja voin tosi hyvin. Miehen mielestä kuitenkin voisin olla vähän erilainen. On äijä menossa vaihtoon kyllä pian. Olen timmi, urheilullinen, hyvinvoiva ja kyllä jollekin vielä kelpaan tällaisenakin:D
Onpahan sekopäisen kuuloista.
Tätähän nämä pastan mehwtlin täällä julistaa, eli mies tyytyy kun ei saa sitä unelmiensa nausta. Kysymys kuuluukin, että kannattaako naisena tyytyä olemaan se johon tyydyttiin? Itse en tyytyisi vaan sanoisin miehelle goodbye.
Sun mies rakastaa sua.
Oo ihan rauhassa.
Itse tuossa tilanteessa antaisin miehen ymmärtää että ihailen vaikkapa uimareiden vartaloita ,(jotka miuten on upeita😛) ja kannustaisin miestä alkamaan uimaan ihan terveyden nimissä 😎
Missä kohtaa se rakkaus näkyy?
"Olen niin uniikki lumihiutale". Totuus = olet ihan sitä samaa massaa kuin joka ikinen muukin nainen
Aika katkeraa.
Mitä ihmettä sä sönkötät?
Miesvihahuuto-oksennusta pukkaa, vaikka ölinäsi ei edes liity aloitukseen
On se jännää kuinka te huippuyksilö-naiset aina päädytte niiden kusipäiden kanssa yhteen. Omaa vikaahan se ei tietenkään ole
Mieheltä typerää käytöstä. Ehkä hän kuitenkin on vain se epävarma pikkupoika sydämessään, joka halusi tehdä sinuun vaikutuksen "saavutuksillaan"? Puhukaa keskenänne
Minä yritin olla vuosia sellaisessa suhteessa. Kyllähän se lopulta rakkauden kulutti pois. Mies sanoi usein etten kelpaa. Ei silti halunnut erota, paitsi aina silloin kun oli ihastunut johonkin naiseen ja oli jotain sutinaa sen kanssa. Piti sitä vertailua jatkuvasti.
Eiköhän sinullakin ole joku nainen latistettavana? Mene siihen puuhaan. Kerro hänelle taas vaikka miten ruma hän on ja mitä te nyt yleensä sanottekin.
Ei kuulosta kyllä kivalta.
Ei ilmeisesti liity ulkonäköösi tuo vaan johonkin tekemiseen/ideologiaan?
Vai mitä tarkoitit sillä että mielenkiinnon kohteesi ovat kummallisia ja sinun pitäisi olla kiinnostunut samoista asioista kun muutkin?
Kiinnostaako miestä itseään ne muut jutut?
Oletko jutellut tästä hänen kanssaan?
Monesti sitä paisuttelee asioita mielessään ja mies ei ole edes ymmärtänyt että asia häiritsee sinua.
Ihastuiko miehesi kuitenkin aikanaan juuri siihen että olet erilainen kun aiemmat?
Ja jos ne "ihannoimansa" naiset ovat niin upeita niin mikä onkaan syy että on eronnut heistä ja halunnut puolisokseen sen vastakohdan?
Ehkeivät sitten olleetkaan niin ihania kumppaneita kuitenkaan.
On siis nainen, jolla on mies, jonka naisihanne ei vastaa nykyistä?
I rest my case...
Ei hätää. Noita mulkkumiehiä on hyvin vähän, ehkä 1/100 joten jos eroat niin luultavasti seuraava parempi.
Tämä onkin syy, miksi kannattaa seurustellu läskin kanssa, ne ei turhia ylpisty ja etsi parempaa. Jos etsiikin, niin aina löytyy toinen läski.
Mulla vähän sama tilanne. Olen nähnyt mieheni kaksi entistä naisystävää livenä ja yhden valokuvista. Lisäksi olen tavannut hänen kasi naispuolista ystävää. Ne ovat kaikki saman tyylisiä keskenään sekä ulkonäön puolesta että yleiseltä olemukseltaan ja puhetyyliltään jne. Mä otin asian puheeksi ja kysyin miksi on minut valinnut kun en vastaa yhtään sitä mitä nämä muut edustaa. Mieheni sanoi jotain (en valitettavasti enää muista tarkalleen mitä) sellaista, että siksi suhteet ei toiminut koska naiset olivat samanlaisia ja vääriä hänelle. No se selitys kelpasi minulle. Ajoittain asia kuitenkin vaivasi, lähinnä ehkä sitä mukaa kun näin uuden naisen. Pidän itseäni hyvänä tyyppinä ja olen kyllä semmosta maailman paras vaimo - matskua, niin pääsin asiasta yli.
Mieheni kuoli (sairauden takia) ja sain luvan lukea kaikki asiat mitä puhelimesta ja koneelta löydän. Tein tietenkin niin. Löysin yhdestä kansiosta kirjoituksen ja luin sen tajuten vasta ihan lopussa että se oli mieheni kirjoittama treffipalstan esittelyteksti. Ja hyvä teksti olikin. Siinä hän kertoi itsestään ja haaveistaan ja toiveistaan kumppanin suhteen. Tsiisus, en vastannut kuvausta tai toivottuja ominaisuuksia ollenkaan, en siis miltään osin. Meidän elämäkin oli ihan erilaista kuin hän olisi elämältään toivonut. Tunsin oloni hieman petetyksi ja haluaisin tietää mistä meidän suhteessa oikeastaan oli edes kyse, tyytymisestä vainko. Nyt kaivaa sitten mieltä, että ne naiset olivatkin hänen unelmiensa naisia. Ne oli kaikki kauniita, naisellisia, hentoja ja käyttivät meikkiä ja nättejä vaatteita. Mä en edes harjaa hiuksia joka kuukausi ja olen miesvaltaisella alalla töissä, kuljen verkkareissa ja mä olen enemmänkin mörssäri kuin siro ruumiinrakenteeltani.
Ainoa hyvä puoli asiassa oli, ettei mieheni avoimesti ihaillut ketää eikä toivonut minun muuttuvan. Tai siis ei sanonut ääneen ainakaan. Jäi kyllä vaivaamaan miksi minun kanssa oli. Herttainen ja hyvä mies kuitenkin <3