Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miehen sairauden tähden oma elämä pilalla

Vierailija
06.06.2014 |

Mies sairasti pitkään, valehteli kaikesta ja veti minut mukaan mt-sairauteensa. Kun vihdoin sain vuosien ja vuosien jälkeen hänet hoitoon, niin hänen elämänsä on ollut pelkkä nousukiitoa. Nyt kuntoutuksen sun muun jälkeen on ensi kertaa mieleisessään työpaikassa, jaksaa olla jatkuvasti meidän taaperon kanssa, on hyvässä fyysisessä kunnossa, kaikki kognitio on loistavaa ja unissa ei koskaan ole ollut vaikeuksia. 

Minä puolestaan olen hänen sairautensa tähden aivan riekaleina edelleen. Uniongelmia, mt-ongelmia, en jaksa mitään, sairastan kaikki taudit mitä liikkeellä, en jaksa olla lapsen kanssa. Päivät vietän kotona yksin itkien, kun en taaskaan jaksa tehdä mitään ja lapsi päiväkodissa. Minulla ei ole mitään työtä, en sitä jaksaisi tehdäkään. Tarkoitus olisi päivisin opiskella, mutten jaksa. Kaiken lisäksi joudun edelleen vuosien jälkeen paikkailemaan jatkuvasti mieheni iänikuisia valheita ja olemaan jatkuvasti varpaisillani hänen mt-ongelmiensa kanssa -- vaikka niistä nykyään on ongelmaa lähinnä vain kerran pari viikossa. En vain jaksa. Toivottavasti kukaan ei tunnista minua täällä av:lla. En jaksa enää kaikkien näiden vuosien jälkeen vaivata läheisiänikään näillä ongelmilla. Näennäisestihän meillä on asiat jo paljon paremmin kuin jokin aika sitten. Mutta en tiedä mistä saan sen jaksamisen. Olen hakenut sekä miehelleni että itselleni kaiken avun, mitä olen pystynyt. Mutta kaiken tämän p...n jälkeen mitä olen saanut kestää ja mitä joudun _joka_ päivä edelleen kestämään en vain jaksa leikkiä kuin että kaikki olisi niin ihanaa ja hyvin. Miehelläni kaikki on kyllä ollut hyvin jo pitkään, eikä hänen mt-ongelmansa rajoita enää hänen arkeaan, työtään tai elämäänsä. Jos häneltä menee hermot tai vastaavaa, niin minähän senkin otan vastaan, ei se häntä haittaa. Haluaisin vuodattaa niin paljon enemmänkin tänne, mutta en halua että kukaan tunnistaa, ja sitten _taas_ tulee lisää ongelmia, joita minä yksin saan pienessä mielessäni pähkäillä. En ole tämän miehen jäljiltä oma itseni enää psyykkisesti tai fyysisesti. En tunnista itseäni enkä voi olla vapautuneesti koskaan. Ero ei ole vaihtoehto, koska en halua lapsestani luopua. Ideoita? Miten te,jotka olette vuosia olleet kriisin keskellä ja vajonneet syvälle, niin miten te jaksatte päivästä toiseen? Mistä te revitte sitä pitkäjänteistä positiivisuutta ja itsetuntoa?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
06.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt vaan haet sitä apua itsellesi, jotta pääset jonain päivänä itsekin sinne nousukiitoon.

Vierailija
2/4 |
06.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt on sinun vuorosi "mennä hoitoon", saada apua ja ottaa aikaa itselle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
06.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hae apua! Varaa aika lääkäriltä. Nyt saat olla terveesti itsekäs. On miehesi vuoro tukea sinua. Tsemppiä! 

Vierailija
4/4 |
06.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

jätä se sika!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi kahdeksan