Suuren ikäeron suhteet eivät kestä.
Ihan erilaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntilanne.
Kommentit (14)
Meillä kesti kuolemaan asti. Mihis ne tavisavioliitot kestää?
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 23:09"]
Ihan erilaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntilanne.
[/quote]
Elämäntilanne voi olla sama, vaikka ikäeroa olisikin. Kaikilla asiat eivät mene aina samassa tahdissa ja järjestyksessä.
Edellinen mies oli 13 vuotta vanhempi ja liitto kesti 10 vuotta, nykyinen mies on 8 vuotta nuorempi ja kestänyt nyt 7 vuotta, niin jotta kyllä ne kestää sen minkä kestää.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 23:17"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 23:09"]
Ihan erilaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntilanne.
[/quote]
Elämäntilanne voi olla sama, vaikka ikäeroa olisikin. Kaikilla asiat eivät mene aina samassa tahdissa ja järjestyksessä.
[/quote]
Ihan totta muuten. Tai saman ikäisillä voi olla täysin eri elämäntilanne.
Itse olen 38-vuotias 7- ja 9-vuotiaiden lasten äiti. Vanha luokkakaverini on juuri viimeisillään raskaana, ensimmäinen lapsi tulossa. Vuotta vanhempi ystäväni sen sijaan sai kuulla olevansa tulossa mummoksi. Olemme kaikki 3 syntyneet 1,5 vuoden sisällä ja meillä kaikilla on ihan eri elämäntilanne toisiimme nähden. Yksi aloittaa lapsiperhe-elämää, mulla on lapset kouluikäisiä ja kolmas on jo saanut lapset omilleen mutta "mummoilu" on alkamassa.
Ei niin:/ on kokemusta. Mies halusi vielä mennä joka viikonloppu pämppämään kavereidensa kanssa.
Keksi ap jokin tuoreempi aihe, tämän laitoit jo muutama päivä sitten.
Eipä ne saman ikäeron suhteetkaan näytä kestävän. Vai mikäs se avioeroprosentti onkaan nykyisin... Hmm... Taisi olla yli 50 prosenttia!
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 23:09"]
Ihan erilaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntilanne.
[/quote]
Mutta minkä ikäisen kiinnostuksen kohteena ja elämäntilanteena onkaan kirjoittaa kourallinen aloituksia tästä aiheesta päivittäin?
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 07:49"]
Ei niin:/ on kokemusta. Mies halusi vielä mennä joka viikonloppu pämppämään kavereidensa kanssa.
[/quote]
Tunnen monta nelikymppistäkin joka haluaa elää noin. Se ei ole iästä kiinni.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 23:16"]
Meillä kesti kuolemaan asti. Mihis ne tavisavioliitot kestää?
[/quote]
Aika todennäköistäkin että kestää kuolemaan asti jos mies n. 20-30 v vanhempi ;) Eihän siinä kovin pitkälle liitolle ole edes mahdollisuuksia ellei mies elä tyyliin 100-vuotiaaksi.
Ei pidä edes paikkaansa, että olisi aina erilaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntilanne.
Mutta jos niin onkin, ei se aina ole mikään haitta vaan se voi olla myös elämän rikkaus. En ymmärrä miksi pitäisi haluta olla jotenkin samassa elämänvaiheessa itsensä kanssa olevan kanssa.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 07:48"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 23:17"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 23:09"]
Ihan erilaiset kiinnostuksen kohteet ja elämäntilanne.
[/quote]
Elämäntilanne voi olla sama, vaikka ikäeroa olisikin. Kaikilla asiat eivät mene aina samassa tahdissa ja järjestyksessä.
[/quote]
Ihan totta muuten. Tai saman ikäisillä voi olla täysin eri elämäntilanne.
Itse olen 38-vuotias 7- ja 9-vuotiaiden lasten äiti. Vanha luokkakaverini on juuri viimeisillään raskaana, ensimmäinen lapsi tulossa. Vuotta vanhempi ystäväni sen sijaan sai kuulla olevansa tulossa mummoksi. Olemme kaikki 3 syntyneet 1,5 vuoden sisällä ja meillä kaikilla on ihan eri elämäntilanne toisiimme nähden. Yksi aloittaa lapsiperhe-elämää, mulla on lapset kouluikäisiä ja kolmas on jo saanut lapset omilleen mutta "mummoilu" on alkamassa.
[/quote]
Tämä on mielestäni se tärkein juttu ihan kaikissa suhteissa. Jos eletään samankaltaista elämäntilannetta, on todella suuremmat mahdollisuudet onnistua.
Tiedän parin, jolla on 15 vuoden ikäero. Nainen oli 20-vuotias ja mies 35-vuotias, kun aloittivat suhteen. Miehellä oli jo ura tehtynä, lapset tehtynä ja melkoisesti elämänkokemusta takana. Nainen oli pitänyt lukion jälkeen välivuoden ja asui vielä kotona.
Kyllähän tuollainen tilanne on aika vaikea. Tämä pariskunta pärjäsi 10 vuotta koska
1) mies ei juurikaan tavannut edellisen liiton lapsiaan
2) nainen jäi heti kotiin ja kotiäidiksi eikä tehnyt uraa
3) 20 vuotta elettiin melkoisessa kuplassa
Ei suhde kuitenkaan loputtomiin voi toimia, ellei ole valmis uhraamaan ihan kaikkea elämässään. Miestä kadutti aiemman liiton lasten hylkääminen, uusi perhe rasitti uraa, nainen oli katkera uhrauksestaan kotona ja olisi halunnut jotain omaa. Kumpikin syytti uhrauksista toista osapuolta ja erohan siitä tuli. Toisaalta suhde olisi voinut toimia, jos nainen olisi halunnut olla loputtomiin kotiäiti tai jos hän olisi jo 20 vuoden ikään mennessä opiskellut ammatin eikä olisi uhrannut kaikkea miehen vuoksi.
Koska ne loppuu? Meillä on kestänyt 18 vuotta, miten pitkään voin vielä odottaa että tämä kestää? Missäköhän elämäntilanteessa mieheni nyt on, olen luullut että me ollaan suht samassa, ja koska ne kiinnostuksen kohteet alkaa erottua?