Minkälainen on moukkamaisin vieras, joka sinulla on käynyt kylässä/ kenellä sinä olet käynyt kylässä?
Tuli vaan mielleen yhdestä kaksplus-palstan keskustelusta, missä vieras oli pitänyt hakea juna-asemalta 40km päästä, ei ollut tuonut minkäänlaisia ruokia tai tuliaisia edes lapsille ja oli pitänyt heittää takaisin juna-asemalle.
Eikä minkäänlaista kiitosta ollut kuulunut tai osallistunut matkakuluihinkaan.
Kommentit (3408)
Get a...? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun teininä asuin kotona niin eräs tyttökaverini tuli yökylään. Hän joi isäpuoleni juomat vaikka kerroin että ne on vain hänen ja hän suuttuu ja ehdotin muita juomia jotka oli meille tytöille ostettu, mutta ei. Selitin monta kertaa että vessankansi lasketaan allas niin, että kädellä oikeasti lasketaan se, EI vaan päästetä irti niin että kuuluu se PAM. Kappas vaan joka kerta kun kävi vessassa kuului kova PAM huoneeseeni asti, joka oli kaukaisimpana vessasta. Syy tähän pyyntöön oli se, että äitini huone ole vessan vieressä ja hän on yötöissä, ja herää aina siihen jos joku ei sitä vessankantta osaa laittaa hiljaisesti kiinni. Säälitti äitini joka meni ihan väsyneenä ja koko "yön" valvoneena sitten töihin :(
ja muistutin tosiaan kaveria asiasta joka kerta ennenkuin meni vessaan, ja jona kerta kun tuli vessasta sanoin että hei, ensi kerralla muista sitten se kansi, taas äitini heräsi. Mutta ei vaan mennyt perille ! Sitten hän heräsi aamulla todella aikaiseen kerran (tämä sama kaveri oli usein yökylässä) ja olin pyytänyt edellisellä illalla että älä herätä jos heräät ennen kasia. Ja kappas vaan kuudelta valot päällä ja ovi levällään auki ja tv niin kovalla että naapuritkin kuuli :/ ja siellä kolisteli ja sama tuttu PAM.
sitten oltiin kaupassa ostamassa jotain yhä maitoa, meille oli jo kaikki ruuat yhdeksi yöksi. Hän alkoi vaatimaan kaiken maailman kalinkoja ja muita tuotteita joita minä vihaan. Sanoin, että äiti ei ole edes mukana että kiva nyt käyttää nää rahat ilman lupaa... Hän sanoi että "mä haluan nää kalinkat ja leivät ja pullan ja mehun jne." Kysyin, että mieti ehditko varmasti syödä ne yhdessä yössä ja haluatko varmasti kaiken, kun kotona on jo kaikki ruuat sekä herkut ostettu. Hän intti että joojoo tietenkin syön noi kaikki. Sanoin ok, jos varmasti lupaat syödä ne, koska kukaan meidän perheestä ei tuollaisia tuotteita syö, ja en halua että raha menee hukkaan.
Seuraavana aamuna hän söi aamiaista kun olin suihkussa, kun tulin kysyin jos hän söi ne jugurtit sun muut mitkä häntä varten eilen viimeisillä rahoillani ostettiin. Hän sanoi joojoo söin ne. leikittiin muutama tunti ja häntä haettiin, menin välipalalle ja KAIKKI ne eilen ostetut jutut oli tallella -.- sen sijaan hän oli juonut isäpuoleni juomat taas ja minä sain huudot niskoilleni... Ärsytti. Vaikka nimenomaan ostettiin ne omat juomat hänelle ja muut aamiaisjutut oli syönyt mun vikan leivän ja miehen juomat... Just.
Kyllä aina kun mä heillä kävin söin mitä oli, ja jos joskus kaupassa sain valita jotain itselleni kun hänen äiti oli mukana katsoin aina tarkkaan että söin ne loppuun ja kiitin kaikesta, hän ei kiittänyt mistään.Huhhuh mikä vuodatus. Oletko kätkenyt tämän kaiken sydämeesi jo kymmenien vuosien ajan?
Jospa hän nyt vaan kommentoi tähän ketjuun. Hänellä on ollut tällainen moukkamainen vieras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moukkia on ne, jotka työntyy kutsumatta kylään eli yllätysvieraat ja sukulaiset, jotka kuvittelee voivansa tulla milloin heille sopii.
Sen verran tästä, että ei välttämättä ihan kategorisesti kannata dumata ihmisiä "moukiksi" siksi, että toimivat eri tavalla. On alueellisia ja/tai perhekohtaisia eroja, miten vierailut perhe- ja sukulaispiirissä hoidetaan.
Minä olen lapsena tottunut siihen, että vanhempieni sisarusten luokse mentiin kyselemättä ja samoin meille tultiin turhia utelematta. Minulle tästä tuli normi.
Kun menimme puolisoni kanssa yhteen, niin hämmästelin miten lähisukulaisten vierailutkin tuntuivat "virallisilta", hyvä ettei kultakirjailtuja, kirjallisia kutsuja pitänyt laittaa 6kk etukäteen.
Miksi pitää liiotella? Etkö mukamas aikuistuttuasi ollut jo ennestään huomannut, että ihmisillä on eri tapoja?
Vaikutat vähän joltain perähikiän törpöltä kylähullulta jos sinulle vain se teidän oma tapa on ollut oikea, kunnes puoliso opetti eri tavan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä hemmetin vanhoja ketjuja säilytetään? Kiinnostaa tosi paljon mitä on vuonna 2014 tapahtunut :DD vttu mitä paskaa haha
Joistain asioista keskustellaan vuodesta toiseen tai aihe nousee esiin monen vuoden jälkeen, ihan normaalia siis. Jos sinua ei kiinnosta, mene pois tai ole ainakin lukematta ketjun alkupäätä, jos kerran et halua tietää "hemmetin vanhoista" asioista. Vaikutat sivumennen sanoen moukalta.
Eihän nuo vanhemmatkaan kokemukset ole mitenkään ajasta kärsineet, ihan hauskoja juttuja edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moukkia on ne, jotka työntyy kutsumatta kylään eli yllätysvieraat ja sukulaiset, jotka kuvittelee voivansa tulla milloin heille sopii.
Sen verran tästä, että ei välttämättä ihan kategorisesti kannata dumata ihmisiä "moukiksi" siksi, että toimivat eri tavalla. On alueellisia ja/tai perhekohtaisia eroja, miten vierailut perhe- ja sukulaispiirissä hoidetaan.
Minä olen lapsena tottunut siihen, että vanhempieni sisarusten luokse mentiin kyselemättä ja samoin meille tultiin turhia utelematta. Minulle tästä tuli normi.
Kun menimme puolisoni kanssa yhteen, niin hämmästelin miten lähisukulaisten vierailutkin tuntuivat "virallisilta", hyvä ettei kultakirjailtuja, kirjallisia kutsuja pitänyt laittaa 6kk etukäteen.
Mutta kun näille "törmäilijöille" sanotaan että voitko ilmoittaa milloin tulette , itse hoitotöissä , niin luvataan , juu tottakai ilmoitetaan. Ja seuraavalla viikolla tullaan illalla hakemaan avain töistä , ei puhettakaan mistään ilmoittamisesta että nyt oltais tulossa , käykö. Tälle toiminnalle on myös nimensä , rajattomuus.
Kyllä se niin on, että käytöstapoihin kuuluu sopia vierailut etukäteen ja mieluusti niin, että itse kutsuu vieraat, eikä niin, että vieraat määrää milloin tulevat käymään.
Opin tämän kohteliaisuuden jo lapsena.
Sen sijaan moukat kuvittelee olevansa niin haluttuja vieraita, että paukkaistaan paikalle milloin lystää.
Kyllä kritisoijakin sen tajuaa, jos 20 vuotta toimit tarjoilijana sukulaisille yksipuolisesti ja viihdytät yllätyssukulaisia, vaikka haluais viettää ihan omaa aikaa.
Hyväksikäytölle on pantava piste.
Niin minä tein.
Meidän yhteiset juhannukset mökillä loppui siihen kun oli kaunis tosi lämmin päivä ja nämä kököttävät sisällä. Isä oli sammunut sohvalle, poika katsoi telkkaria ja äiti räpläsi vain kännykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moukkia on ne, jotka työntyy kutsumatta kylään eli yllätysvieraat ja sukulaiset, jotka kuvittelee voivansa tulla milloin heille sopii.
Sen verran tästä, että ei välttämättä ihan kategorisesti kannata dumata ihmisiä "moukiksi" siksi, että toimivat eri tavalla. On alueellisia ja/tai perhekohtaisia eroja, miten vierailut perhe- ja sukulaispiirissä hoidetaan.
Minä olen lapsena tottunut siihen, että vanhempieni sisarusten luokse mentiin kyselemättä ja samoin meille tultiin turhia utelematta. Minulle tästä tuli normi.
Kun menimme puolisoni kanssa yhteen, niin hämmästelin miten lähisukulaisten vierailutkin tuntuivat "virallisilta", hyvä ettei kultakirjailtuja, kirjallisia kutsuja pitänyt laittaa 6kk etukäteen.
Mutta kun näille "törmäilijöille" sanotaan että voitko ilmoittaa milloin tulette , itse hoitotöissä , niin luvataan , juu tottakai ilmoitetaan. Ja seuraavalla viikolla tullaan illalla hakemaan avain töistä , ei puhettakaan mistään ilmoittamisesta että nyt oltais tulossa , käykö. Tälle toiminnalle on myös nimensä , rajattomuus.
Kyllä se niin on, että käytöstapoihin kuuluu sopia vierailut etukäteen ja mieluusti niin, että itse kutsuu vieraat, eikä niin, että vieraat määrää milloin tulevat käymään.
Opin tämän kohteliaisuuden jo lapsena.
Sen sijaan moukat kuvittelee olevansa niin haluttuja vieraita, että paukkaistaan paikalle milloin lystää.
Kyllä kritisoijakin sen tajuaa, jos 20 vuotta toimit tarjoilijana sukulaisille yksipuolisesti ja viihdytät yllätyssukulaisia, vaikka haluais viettää ihan omaa aikaa.
Hyväksikäytölle on pantava piste.
Niin minä tein.
Näkisin vierailut niin, että se, joka haluaa nähdä ja viettää aikaa sukulaisien kanssa, kutsukoon omaan kotiinsa nämä, eikä työnnytä toisten koteihin sopimatta.
Työntyjät on vain ilmaisia tarjoiluja vailla.
Sanon, ovat moukkia, kun ei ole sitä vastavuoroisuutta. Esim. sisarukset ei ole koskaan tarjonneet edes kahvia, vaikka ovat majailleet täysihoidossa luonani. Selvää on, että ilmainen täysihoitolani lopetti toiminnan.Yllättävää?
Kiittämättömyys on maailman palkka.
Suku on pahin, yök
Minä en käy vierailla kyläilemässä, enkä myöskään kutsu vieraita meille kotiin, ainoastaan tuttuja.
Kyllä nykyisin valitsen itse vieraani ja kutsun vieraat omasta halustani. Olen tehnyt asian selväksi takiaispalloille, jotka ei lähde kulumallakaan.
Ja siitähän oikein riemu repesi.
Sukulaiset puukottaa selkään, minkä ehtii. Ovat tehneet sitä aina, samalla kun olen toiminut täyshoitolana näitten kakaroille viikonloppuisin.
Kyllä kesti huomata hyväksikäyttö. Nyt asiat on ihan toisin, kun kielsin vierailut kokonaan. Vaihdoin myös puhelinnumeroni. En avaa ovea kutsumattomille idiooteille, jotka luulee olevansa haluttuja meille. Se on loppu nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha kaveri soitti yllättäen.
"Moi, tullaan huomenna kaupunkiin ja olisi kiva nähdä suakin. Käykö jos tullaan viideltä?"
"OK, tervetuloa."Siivoan ja käyn ostamassa tarjottavaa. Kiva nähdä kaveria ja sen lapsiakin pitkästä aikaa.
Viideltä ei kuulu mitään. Yritän soitella, mutta puhelut menee suoraan vastaajaan. Jätän viestin, että missähän päin olette. Ei vastausta. Odottelen kahvit valmiina, herkut pöydässä.
Seitsemältä tulee tekstari: "Mentiinkin tapaamaan yhtä toista kaveria, nähdään sua sitten toiste."
Oli vähän tyrmistynyt olo, ilmeisesti en merkinnyt mitään tuolle ihmiselle, kun olinkin vain varalla. Eikä edes voinut soittaa ja kertoa ajoissa.
Jotkut ovat juuri tuollaisia ajattelemattomia ihmisiä. Ei tule varmaan mieleenkään, että toinen siellä valmistautuu vieraiden tuloon. Pitää ajoissa perua jos ei tulekaan.
Mullakin on kokemus tällaisesta ihmisestä muutaman vuoden takaa. Luulin meidän olevan kavereita. Oltiin jo sovittu aikatalua myöten milloin on mun luona ja kauanko viipyy. Hän oli tulossa omalta paikkakunnaltaan jonnekin tapahtumaan ja pyytänyt päästä mun luo. Kävin tottakai ostamassa kahden ihmisen ruokatarpeet hänen vierailunsa ajaksi. Ihmettelin, kun kello käy eikä kuulu eikä näy. Ei vastaa puhelimeen. Jossain vaiheessa laittoi viestiä, että menikin muualle. Se "kaveruus" oli sitten siinä.
Jälkeenpäin meidän yhteinen tuttumme sanoi, että tuo törppö käytös on tyypillistä kyseiselle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moukkamaisin viimeaikoina on ollut lapsen kaverin äiti. Arvosteli keittiötä ja kotiamme, sekä tarjottavia joista kakku oli lapsen tekemä. Asuu itse pienessä mökissä ja käy osa-aikatöissä jossain konttorihommassa. Sairaslomalla vähän väliä, koska niin raskasta kaikki. Mutta erinomainen omasta mielestään ihan kaikessa. Kertoo ostavansa osamaksulla kaiken, koska niin kätevää. Meidänkin kuulemma kannattaisi.
Meillä kaksi työssäkäyvää aikuista joista toinen lisäksi yrittäjä, oman työnsä lisäksi. Ja kyllä, 200m2 talo on velaton. Eikä ostella velaksi.
Olisit voinut tämän kertoa lesoilematta sillä, kuinka te olette niin paljon parempia ihmisiä koska olette varakkaita, toinen yrittäjä ettekä koskaan joudu ostamaan mitään velaksi.
No jotkut ovat joutuneet tekemään kahta työtä 10 vuoden ajan ja elämään taloudellisesti kurinalaisesti ollakseen velattomia. Ja toiset eivät selviä siitä yhdestäkään.
Helppohan se on elää "kurinalaisesti" kun on isot tulot. Kahden työn tekeminen ja hienon talon ostaminen yms. ovat omia valintoja. Suurin osa ihmisistä ei jaksa tehdä yli 40 tuntia viikossa töitä, eikä tarvitsisikaan jaksaa, jos kaikista töistä maksettaisiin reilu palkka. Moni suomalainen työssäkäyvä saa alle 2000 euroa kuussa.
TyttöS kirjoitti:
Lukekaahan tuosta piispan kirje ajatuksen kanssa..
Siinä on hieman alustusta ja itse kirje n. puolivälissä.
Ei jaksa. Mikset kerro meille suomeksi tiivistelmää tekstistä.
Tuli väkisin syliini kun menin yöllä vessaan alasti. Vieras nukkui (tai olisi pitänyt nukkua) vessassa. Pelkäsin, että alkaa riehumaan muuten. Ensin tuli parvekkeen kautta sisään, kamalalla metelillä. Aamulla taas syliin, ihan vieras! Artikulaatio oli heikkoa, joten jouduin selvittämään vieraan kotiososoitteen muita tietä.
Vierailija kirjoitti:
Tuli väkisin syliini kun menin yöllä vessaan alasti. Vieras nukkui (tai olisi pitänyt nukkua) vessassa. Pelkäsin, että alkaa riehumaan muuten. Ensin tuli parvekkeen kautta sisään, kamalalla metelillä. Aamulla taas syliin, ihan vieras! Artikulaatio oli heikkoa, joten jouduin selvittämään vieraan kotiososoitteen muita tietä.
Nyt oli kyllä niin maan perusteellisen hämärää kerrontaa...
Aikanaan miehen ystävä kylään tullessaan poltti aina tupakkaa parvekkeen ovella, siten että ovi itsessään auki ja istui puoliksi sisällä ja puoliksi parvekkeella. En uskaltanut nuorena ja ujona sanoa mitään, koska tämä ystävä istui pyörätuolissa ja ajattelin olevani ajattelematon ja töykeä jos edes ehdotan kokonaan parvekkeelle menemistä. Nykyään en missään nimessä sietäisi tällaista, jos ei kynnyksen yli pääsisi (pääsi kyllä) niin sitten olisi polttamatta.
Lapsen kaverin äiti. Kysyi, sopiiko leikkitreffit, vastasin että tottakai sopii. Kaveri tulee sovittuna aikana ja mitään varoittamatta äiti tulee mukana samalla ovenavauksella vauvan ja taaperon kanssa. Kun ei kuulemma kaveri uskalla vielä yksin kyläillä.. Yritä siinä sitten tehdä normijuttuja kotona kun täysin tuntematon nainen lapsineen istuu olohuoneen lattialla. Kaikki keskusteluyritykset karahti kiville, ei löydetty mitään yhteistä säveltä, oma olo oli lähinnä superkiusallinen. Naisella kyllä näytti olevan oikein mukavaa vain ollessaan eikä edes yrittänyt virittää keskustelua, ja pikkulapset oli kyllä kilttejä ja suloisia, mutta oli kyllä sellainen kokemus ettei heti uudelleen. Olisi tottakai sopinut jos olisi etukäteen ilmoittanut, olisin varautunut jotenkin ja vaikka hommannut tarjottavia. Ja se kaverikin, ekaluokkalainen, oli koko vierailun oman lapseni huoneessa eikä kertaakaan kaivannut äitiään.
Tätini soitti ja kertoi olevansa reisussa miehensä kanssa. Kertoi ajelevansa meidän mökin läheltä ja kysyi, keitänkö kahvit, jos poikkeavat. Hän ei siis ollut koskaan käynyt meidän mökillä, emmekä ole olleet tekemisissä lapsuusvuosieni jälkeen eli yli 20 vuoteen. No, he tulivat ja kahvit juotiin. Päivä kului ja saunaakin lämmitettiin. Pakko oli kutsua saunomaan, kun siinä vielä istuivat. Itse saunoin ensimmäisenä ja valmistelin perheelleemme illallista. Saunan jälkeen ei vierailla ollut edelleenkään kiire jatkaa matkaa. Onneksi ruokaa oli riittävästi koko porukalle. Kun laitoin lapset nukkumaan vieraat lähtivät. Olisivat kai odottaneet yöpymiskutsua, jos mökissä olisi ollut tilaa heille. Minnekähän menivät illalla myöhään? Eipä paljon kiinnostanut.
Vierailija kirjoitti:
Tätini soitti ja kertoi olevansa reisussa miehensä kanssa. Kertoi ajelevansa meidän mökin läheltä ja kysyi, keitänkö kahvit, jos poikkeavat. Hän ei siis ollut koskaan käynyt meidän mökillä, emmekä ole olleet tekemisissä lapsuusvuosieni jälkeen eli yli 20 vuoteen. No, he tulivat ja kahvit juotiin. Päivä kului ja saunaakin lämmitettiin. Pakko oli kutsua saunomaan, kun siinä vielä istuivat. Itse saunoin ensimmäisenä ja valmistelin perheelleemme illallista. Saunan jälkeen ei vierailla ollut edelleenkään kiire jatkaa matkaa. Onneksi ruokaa oli riittävästi koko porukalle. Kun laitoin lapset nukkumaan vieraat lähtivät. Olisivat kai odottaneet yöpymiskutsua, jos mökissä olisi ollut tilaa heille. Minnekähän menivät illalla myöhään? Eipä paljon kiinnostanut.
Tollasii nurkkiin notkumaan jääviä on rasittavaa katsella, kun tekis mieli sanoo oisko teillä kotiinlähdön aika, mutta ei vaan kehtaa. Meille on jäänyt kerran jopa kolmeksi päiväksi, pariksi päiväksi ja yöksi semmosia, joitten kanssa sovittiin vaan kahvittelusta.
Ne jotka jää kiviriipaksi ovat myös aikavarkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätini soitti ja kertoi olevansa reisussa miehensä kanssa. Kertoi ajelevansa meidän mökin läheltä ja kysyi, keitänkö kahvit, jos poikkeavat. Hän ei siis ollut koskaan käynyt meidän mökillä, emmekä ole olleet tekemisissä lapsuusvuosieni jälkeen eli yli 20 vuoteen. No, he tulivat ja kahvit juotiin. Päivä kului ja saunaakin lämmitettiin. Pakko oli kutsua saunomaan, kun siinä vielä istuivat. Itse saunoin ensimmäisenä ja valmistelin perheelleemme illallista. Saunan jälkeen ei vierailla ollut edelleenkään kiire jatkaa matkaa. Onneksi ruokaa oli riittävästi koko porukalle. Kun laitoin lapset nukkumaan vieraat lähtivät. Olisivat kai odottaneet yöpymiskutsua, jos mökissä olisi ollut tilaa heille. Minnekähän menivät illalla myöhään? Eipä paljon kiinnostanut.
Tollasii nurkkiin notkumaan jääviä on rasittavaa katsella, kun tekis mieli sanoo oisko teillä kotiinlähdön aika, mutta ei vaan kehtaa. Meille on jäänyt kerran jopa kolmeksi päiväksi, pariksi päiväksi ja yöksi semmosia, joitten kanssa sovittiin vaan kahvittelusta.
Ne jotka jää kiviriipaksi ovat myös aikavarkaita.
Minä en ikinä kehtaisi olla tuollainen. Miten jotkut kehtaakin tunkea yökylään ennalta sopimatta? Se ilmainen ylöspitoko on niin tärkeä juttu? Eikö sellaiset piittaa yhtään, mitä isäntäväki sellaisesta tuumaa?
Mutta hei, lukeeko kukaan lokki tätä ketjua? Voisiko joku sellainen kertoa, mitä päässä liikkuu?
Lapsuudesta muistan omituisia kyläilyjä. Yksi oli tällainen kesämuisto: äidin sukulaismies tuli kylään vaimonsa ja varmaan äitinsä kanssa. Nämä vieraat olivat aika kauan, kahvit juotiin ja oli äidin leipomuksia.
No, lyhytpinnainen isäni väsyi näihin ja vaati ruokaa. Äiti alkoi laittamaan ja sitten meidän perhe siirtyi syömään, mutta näitä vieraita ei kutsuttu. Itse olisin tässä vaiheessa viimeistään lähtenyt kotiin, mutta nämä vieraat siirtyivät kuistille, josta tuo äidin sukulaismies koputteli kuistin ikkunaan ja irvisteli ja näytti muita naamanilmeitä (näkyi hyvin keittiöön). Isä puolestaan kiroili, että eivätkö ikinä lähde.
Olin aika nuori ja ihmettelin, voiko näin hullua ollakaan. Oli todella kiusaantunut olo, hävetti niin isän kuin tuon kyläilijän puolesta.
Eräs hyvinkääläinen pariskunta, täysin pellejä kumpikin, halveksiva asenne ja idioottimaiset puheet.
En ole edes heitä tuntenut koskaan, tunkivat meille isäni kuoltua, samoin muitakin täysin tuntemattomia etäsukulaisia.