Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Minkälainen on moukkamaisin vieras, joka sinulla on käynyt kylässä/ kenellä sinä olet käynyt kylässä?

Vierailija
26.05.2014 |

Tuli vaan mielleen yhdestä kaksplus-palstan keskustelusta, missä vieras oli pitänyt hakea juna-asemalta 40km päästä, ei ollut tuonut minkäänlaisia ruokia tai tuliaisia edes lapsille ja oli pitänyt heittää takaisin juna-asemalle.

Eikä minkäänlaista kiitosta ollut kuulunut tai osallistunut matkakuluihinkaan.

Kommentit (3408)

Vierailija
3081/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri tuli kylään. Juteltiin, mutta oli jotenkin poissaoleva.

Yhtäkkiä hän nousi pöydästä ja ilmoitti, ettei nyt tänään jaksakaan jutella, tulee sitten huomenna jos on parempi päivä. 

Tyrmistyin. Sain onneksi sanotuksi, että huomenna mulla on muuta menoa.

Vastaus: "Ai jaa, no nähdään joskus toiste sitten."

Käveli ovesta ulos. 

En vieläkään ymmärrä, mitä tuossa tapahtui. Sanoinko jotain väärin vai oliko hänelle sattunut jotain kurjaa sinä päivänä?

Puhuitko raskaita? Esim valititko ja rutkutit turhasta? Jos ei jaksanut kuunnella sua ja halusi parempaa tekemistä ajalleen. Jos luuli tapaamista sopiessaan, että onpa kiva vaihtaa kuulumisia mutta väsyi sun itsestä puhumiseen?

En, juteltiin ihan normaaleja kuulumisia. Se vierailu kesti siis jotain 10 minuuttia, ei siinä ajassa ehdi kauheasti raskaita jutella. 

Vierailija
3082/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Räpäkkö, jolta ei saanut suunvuoroa. Hän oli paikkakunnalla kesäisin asuva äitini serkku.

Koko aika meni siihen, kun kuunneltiin rouvan yksinpuhelua.

Kaiken lisäksi hän kehui koko ajan itseään ja saavutuksiaan. Huokaistiin helpotuksesta kun hän starttasi pihasta takaisin mökilleen.

Meillä samanlainen täti. Käy ensin läpi omat hienot harrastuksensa - avantouinti, kielten opiskelu - ja alkaa sitten kehua, miten hyvin hänen kaikilla lapsillaan ja lapsenlapsillaan menee. Näyttää 100 kuvaa kännykästä pikku-Ainosta. Ei siinä paljon ehdi väliin sanoa. Hän ei tiedä miesystäväni oikeaa nimeä, koska ei koskaan kuuntele. Mieheni on Ari, mutta tädille se on edelleen Antti. Mahtaako oppia, jos ollaan oikein monta vuotta yhdessä? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3083/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri tuli kylään. Juteltiin, mutta oli jotenkin poissaoleva.

Yhtäkkiä hän nousi pöydästä ja ilmoitti, ettei nyt tänään jaksakaan jutella, tulee sitten huomenna jos on parempi päivä. 

Tyrmistyin. Sain onneksi sanotuksi, että huomenna mulla on muuta menoa.

Vastaus: "Ai jaa, no nähdään joskus toiste sitten."

Käveli ovesta ulos. 

En vieläkään ymmärrä, mitä tuossa tapahtui. Sanoinko jotain väärin vai oliko hänelle sattunut jotain kurjaa sinä päivänä?

Sai kenties jonkun kohtauksen, alkavan paniikkikohtauksen oireet päälle tms

No sen jotenkin ymmärtäisi kyllä.

Korostan vielä, että mua häiritsi tässä lähinnä tuo "tulen sitten huomenna jos on parempi päivä". Eli oletti, että minä istuskelen vain kotona odottamassa, josko hän tulisi kylään. Minusta tapaamiset on silloin kun on sovittu, tai sitten perutaan jos ei jaksa nähdä. Ja toiselta kysytään, milloin olisi sopiva nähdä seuraavan kerran. 

Vierailija
3084/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanha kaveri soitti yllättäen.

"Moi, tullaan huomenna kaupunkiin ja olisi kiva nähdä suakin. Käykö jos tullaan viideltä?"

"OK, tervetuloa." 

Siivoan ja käyn ostamassa tarjottavaa. Kiva nähdä kaveria ja sen lapsiakin pitkästä aikaa. 

Viideltä ei kuulu mitään. Yritän soitella, mutta puhelut menee suoraan vastaajaan. Jätän viestin, että missähän päin olette. Ei vastausta. Odottelen kahvit valmiina, herkut pöydässä. 

Seitsemältä tulee tekstari: "Mentiinkin tapaamaan yhtä toista kaveria, nähdään sua sitten toiste."

Oli vähän tyrmistynyt olo, ilmeisesti en merkinnyt mitään tuolle ihmiselle, kun olinkin vain varalla. Eikä edes voinut soittaa ja kertoa ajoissa. 

Vierailija
3085/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vanha kaveri soitti yllättäen.

"Moi, tullaan huomenna kaupunkiin ja olisi kiva nähdä suakin. Käykö jos tullaan viideltä?"

"OK, tervetuloa." 

Siivoan ja käyn ostamassa tarjottavaa. Kiva nähdä kaveria ja sen lapsiakin pitkästä aikaa. 

Viideltä ei kuulu mitään. Yritän soitella, mutta puhelut menee suoraan vastaajaan. Jätän viestin, että missähän päin olette. Ei vastausta. Odottelen kahvit valmiina, herkut pöydässä. 

Seitsemältä tulee tekstari: "Mentiinkin tapaamaan yhtä toista kaveria, nähdään sua sitten toiste."

Oli vähän tyrmistynyt olo, ilmeisesti en merkinnyt mitään tuolle ihmiselle, kun olinkin vain varalla. Eikä edes voinut soittaa ja kertoa ajoissa. 

Entinen kaverisi on ääliö.

Vierailija
3086/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anoppi. Jos tulee kylään, osoittaa mieltään, murjottaa ja syleksii happamana kahvitarjoilulle (ei kelpaa). Jos vieraillaan heillä, osoittaa mieltään, murjottaa ja pitää mykkäkoulua. Jos samalla vierailulla meillä tai varsinkin heillä on samaan aikaan joitakin muitakin, etenkin heidän naapureitaan, niin aijai, miten ollaan niin iloisia, huumorintajuisia, huolehtivaisia, sosiaalisia, puheliaita, kohteliaita jne. Harmi, ettei tajunnut aikoinaan mennä Teatterikouluun. Se kaksinaamainen roolin vetäminen on todella taitavaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3087/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tollo-mallo oksensi yläkerran pikkukeittiön altaaseen 🤭🤭

Vierailija
3088/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moukkamaisin viimeaikoina on ollut lapsen kaverin äiti. Arvosteli keittiötä ja kotiamme, sekä tarjottavia joista kakku oli lapsen tekemä. Asuu itse pienessä mökissä ja käy osa-aikatöissä jossain konttorihommassa. Sairaslomalla vähän väliä, koska niin raskasta kaikki. Mutta erinomainen omasta mielestään ihan kaikessa. Kertoo ostavansa osamaksulla kaiken, koska niin kätevää. Meidänkin kuulemma kannattaisi.

Meillä kaksi työssäkäyvää aikuista joista toinen lisäksi yrittäjä, oman työnsä lisäksi. Ja kyllä, 200m2 talo on velaton. Eikä ostella velaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3089/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lasten kummi, nykyinen kansanedustaja, tuli tupareihin ja toi paketillisen teetä lahjaksi uuteen kotiin. Ihan kiva, mutta olivat Lipton pussit vanhentuneet jo viitisen vuotta aiemmin...

Vierailija
3090/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varakkaalla ei ole varaa kirjoitti:

Lasten kummi, nykyinen kansanedustaja, tuli tupareihin ja toi paketillisen teetä lahjaksi uuteen kotiin. Ihan kiva, mutta olivat Lipton pussit vanhentuneet jo viitisen vuotta aiemmin...

Ehkä hän oli ostanut ne juuri kaupasta, eikä huomannut katsoa päivämäärää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3091/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olin juuri ostanut ensimmäisen oman asunnon; kaksion kerrostalosta. Isäni tunki aivan väkisin kyläilemään ja vaati vielä tekemään ruokaa. En yleensä itse laita suolaa omiin ruokiini ja jotenkin oli vielä muutto kesken suolapurkkiakaan ei sattunut löytymään. Jaksoi kymmenen seuraavaa vuotta ihan kirjaimellisesti huutaa kun edes suolaa ollut hänelle tarjota, ja että hänen rahansa olivat kyllä kelvanneet ostohetkellä. Todellisuudessa oli kavaltanut pari vuotta aikaisemmin kuolleen isoäitini perinnön, ja ihan viimeistä pennosta myöten olin joutunut pusertamaan omat rahani omarahoitusosuutta varten. Suolan puuttumisesta huutaminen unohtui kymmenen vuoden jälkeen, mutta edelleen ainakin viime vuonna jaksoi vielä rähistä miten häntä ei koskaan kutsuta käymään vaikka raha oli kelvannut.

Hyvä, älä kutsukaan. Mainiota, että kavaltajaa kiukuttaa. Jatka samalla linjalla. Syököön suolaa yksin kotonaan.

Vierailija
3092/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 15:34"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 13:04"]

Menin kylään kaverilleni, jonka äiti kattoi ruoan kaikille paitsi minulle. Kaverini aneli, että saisin edes maistaa vähän ruokaa (jotain makkarakeittoa tms. halpaa), koska tiesi minulla olevan nälkä. Joo, sain ruokalusikallisen. Ihan hyvää oli, mutta ihmetytti koko touhu.

Sama kaveri luonnollisesti söi meillä grillipihvejä, hampurilaisia jne. viikottain.

Ehkä ei ollut tarpeeksi.

No höh, minä olisin siinäkin tapauksessa nakannut joukkoon pari kouraa makaronia tms, keittänyt vielä vähän aikaa ja tarjonnut kaikille...kyllä sieltä kaapista jotain varmaan olisi löytynyt.. Yksi keittoannoshan on 3 dl. Mutta uskon että kyseessä olikin tahdon puute.

Minä puolestani uskon, että kyseessä on niin vähävarainen perhe, että heidän on tarvinnut luopua niin paljosta, ettei äiti enää jaksa tuntea huonoa omaatuntoa, jos ei ruoki muita kuin omat lapsensa. Köyhyydestä vieraantuneisuutta kuvastaa juuri mainittu "kaapista aina jotain löytyy" -ajatus. Kaikki, siis kaikki kaapista on jo syöty ja rahaa on tilillä 1,89. Maitolitran lisäksi ei juuri muuta pysty ostamaan. Kaikki köyhät eivät jatkuvasti mangu köyhyyttään, mutta silti voi olla todella tiukkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3093/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tapahtunut minulle, vaan exälle. Tunnen myös tämän ihmisen joka oli tuo moukka vieras. Marssi vaan kysymättä jääkaapille ja alkoi tekemään itselleen leipää. Olivat istumassa iltaa ja jokaisella oli omat juomansa. Hänellä korillinen kaljaa mukanaan mutta silti yritti jatkuvasti pummia muilta, ettei olisi tarvinnut omiaan juoda. On muutenkin hyvin ärsyttävä, narsistinen tapaus joka yrittää aina hyötyä muista. Emme enää ole pitkään aikaan olleet tekemisissä, ihan syystä.

Vierailija
3094/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri tuli kylään. Juteltiin, mutta oli jotenkin poissaoleva.

Yhtäkkiä hän nousi pöydästä ja ilmoitti, ettei nyt tänään jaksakaan jutella, tulee sitten huomenna jos on parempi päivä. 

Tyrmistyin. Sain onneksi sanotuksi, että huomenna mulla on muuta menoa.

Vastaus: "Ai jaa, no nähdään joskus toiste sitten."

Käveli ovesta ulos. 

En vieläkään ymmärrä, mitä tuossa tapahtui. Sanoinko jotain väärin vai oliko hänelle sattunut jotain kurjaa sinä päivänä?

Sai kenties jonkun kohtauksen, alkavan paniikkikohtauksen oireet päälle tms

No sen jotenkin ymmärtäisi kyllä.

Korostan vielä, että mua häiritsi tässä lähinnä tuo "tulen sitten huomenna jos on parempi päivä". Eli oletti, että minä istuskelen vain kotona odottamassa, josko hän tulisi kylään. Minusta tapaamiset on silloin kun on sovittu, tai sitten perutaan jos ei jaksa nähdä. Ja toiselta kysytään, milloin olisi sopiva nähdä seuraavan kerran. 

Olet oikeassa, enkä yritä puolustella törppökaveriasi. Kuitenkaan en voi olla välttymättä ajatukselta, että hän halusi ehkä jotenkin hyvittää tylyyttään lupaamalla tulla huomenna uudestaan. Hän aavisti, että äkkilähtö on sinulle pettymys, mutta ei voinut/jaksanut jäädäkään. Sen takia sopersi äkkiä, että nähdään pian uudestaan eli huomenna. Ei siinä paineessa kyennyt ajattelemaan, oletko kotona tai sopiiko sinulle, koska ei luultavasti ollut edes tulossa huomenna. Kaverillasi on jotain ongelmia selkeästi. Ei siitä kannata loukkaantua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3095/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Moukkamaisin viimeaikoina on ollut lapsen kaverin äiti. Arvosteli keittiötä ja kotiamme, sekä tarjottavia joista kakku oli lapsen tekemä. Asuu itse pienessä mökissä ja käy osa-aikatöissä jossain konttorihommassa. Sairaslomalla vähän väliä, koska niin raskasta kaikki. Mutta erinomainen omasta mielestään ihan kaikessa. Kertoo ostavansa osamaksulla kaiken, koska niin kätevää. Meidänkin kuulemma kannattaisi.

Meillä kaksi työssäkäyvää aikuista joista toinen lisäksi yrittäjä, oman työnsä lisäksi. Ja kyllä, 200m2 talo on velaton. Eikä ostella velaksi.

Olisit voinut tämän kertoa lesoilematta sillä, kuinka te olette niin paljon parempia ihmisiä koska olette varakkaita, toinen yrittäjä ettekä koskaan joudu ostamaan mitään velaksi.

Vierailija
3096/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Varakkaalla ei ole varaa kirjoitti:

Lasten kummi, nykyinen kansanedustaja, tuli tupareihin ja toi paketillisen teetä lahjaksi uuteen kotiin. Ihan kiva, mutta olivat Lipton pussit vanhentuneet jo viitisen vuotta aiemmin...

Ehkä hän oli ostanut ne juuri kaupasta, eikä huomannut katsoa päivämäärää.

Eipä, vaan otti omasta kaapistaan, koska ei halunnut tuoda tai ostaa mitään, millä olisi ollut itselle arvoa. Lahjaksi kävi siis se, mikä ei itselle enää kelvannut. Näitä on muitakin kuin kyseinen hlö. Annetaan vanhoja meikkejä tms. parasta ennen jo nähnyttä. 

Vierailija
3097/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moukkamaisin viimeaikoina on ollut lapsen kaverin äiti. Arvosteli keittiötä ja kotiamme, sekä tarjottavia joista kakku oli lapsen tekemä. Asuu itse pienessä mökissä ja käy osa-aikatöissä jossain konttorihommassa. Sairaslomalla vähän väliä, koska niin raskasta kaikki. Mutta erinomainen omasta mielestään ihan kaikessa. Kertoo ostavansa osamaksulla kaiken, koska niin kätevää. Meidänkin kuulemma kannattaisi.

Meillä kaksi työssäkäyvää aikuista joista toinen lisäksi yrittäjä, oman työnsä lisäksi. Ja kyllä, 200m2 talo on velaton. Eikä ostella velaksi.

Olisit voinut tämän kertoa lesoilematta sillä, kuinka te olette niin paljon parempia ihmisiä koska olette varakkaita, toinen yrittäjä ettekä koskaan joudu ostamaan mitään velaksi.

Minusta tässä, ja monessa muussakin postauksessa tulee ilmi se, miten kateellinen vähättelee toisten tavaroita, asumista ym. valintoja. Se, mikä asiasta tekee kiinnostavan on se, etteikö nämä kateelliset tajua, että mikään ei paljasta heidän kateuttaan paremmin kuin se toisten ansioiden, tavaroiden tai jopa lasten arvostelu. Eiväthän he kuitenkaan avoimesti ikinä tunnustaisi kadehtivansa. Mutta kai se on sitten niin vahvaa ja paksua se kateus, ettei se pysy piilossa, kun älyä kätkemiseen ei ole riittävästi.

Vierailija
3098/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Moukkamaisin viimeaikoina on ollut lapsen kaverin äiti. Arvosteli keittiötä ja kotiamme, sekä tarjottavia joista kakku oli lapsen tekemä. Asuu itse pienessä mökissä ja käy osa-aikatöissä jossain konttorihommassa. Sairaslomalla vähän väliä, koska niin raskasta kaikki. Mutta erinomainen omasta mielestään ihan kaikessa. Kertoo ostavansa osamaksulla kaiken, koska niin kätevää. Meidänkin kuulemma kannattaisi.

Meillä kaksi työssäkäyvää aikuista joista toinen lisäksi yrittäjä, oman työnsä lisäksi. Ja kyllä, 200m2 talo on velaton. Eikä ostella velaksi.

Muotoilit tämän tarinasi hieman uusiksi. Eikö edellinen versio pöydästä tarjottavia lapsilleen rohmunneesta mökin akasta tosiaan riittänyt? Samat osamaksuostokset ja pienet mökit luettelit jo ainakin kertaalleen. Uskotaan, uskotaan.

Vierailija
3099/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin vieraana sukulaisen syntymäpäiväjuhlissa. Juhlat oli haluttu pitää pienempinä, joten paikalle oli tarkoituksella kutsuttu vain lähimmät sukulaiset ja oma perhe. Juhlissa ei sinänsä ollut pukukoodia, mutta oletettavasti sinne pukeuduttiin hieman hienommin kuin arkena. Eipä mennyt kauaa kun auto kaarsi pihaan ja sisään saapuu perhe, ei edes pimpottamista vaan ovi auki omin voimin (omakotitalo, jossa aikoinaan ovia ei pidetty lukossa päivisin), vanhemmat ja kaksi lasta. Kyseessä oli sukulaiseni tuttavat, jotka eivät olleet erityisen läheisiä. Kaikilla oli päällään kulahtaneen näköiset college-asut eri väreissä, tukat pystyssä. Kaikki me muut vieraat seurasimme vierestä hölmistyneinä, kun tämä perhe astelee sisään, ensimmäisenä keittiöön ja istuvat pöytään odottamaan kahvitarjoilua ja alkavat mättämään kakkua naamaan. Heitä ei siis oltu kutsuttu. Eivät myöskään tervehtineet yhtäkään meitä muista vieraista, puhuivatkohan edes mitään siinä pöydässä. Sitä en tosin tiedä mistä tiesivät näistä juhlista, vai muistivatko vain syntymäpäivän ja päättivät tulla kahville...ilmoittamatta. Tavallaan tosi koominen tilanne, mutta pakko edelleen ihmetellä mitähän näiden päässä liikkui :’D

Vierailija
3100/3408 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vanha kaveri soitti yllättäen.

"Moi, tullaan huomenna kaupunkiin ja olisi kiva nähdä suakin. Käykö jos tullaan viideltä?"

"OK, tervetuloa." 

Siivoan ja käyn ostamassa tarjottavaa. Kiva nähdä kaveria ja sen lapsiakin pitkästä aikaa. 

Viideltä ei kuulu mitään. Yritän soitella, mutta puhelut menee suoraan vastaajaan. Jätän viestin, että missähän päin olette. Ei vastausta. Odottelen kahvit valmiina, herkut pöydässä. 

Seitsemältä tulee tekstari: "Mentiinkin tapaamaan yhtä toista kaveria, nähdään sua sitten toiste."

Oli vähän tyrmistynyt olo, ilmeisesti en merkinnyt mitään tuolle ihmiselle, kun olinkin vain varalla. Eikä edes voinut soittaa ja kertoa ajoissa. 

Tästä tuli mieleen entinen ystäväni.

Oli sovittu, että tulee illalla kylään. Leivoin sämpylöitä ja pullia. Katoin pöydän ja illan pimetessä sytytin kynttilät, jotka olin varannut iltaa varten.

Soitti sitten jossain vaiheessa kertoakseen, ettei tule. Istuskelin siinä sitten myöhään iltaan ja syötiin miehen kanssa sämpylät ja pullat kynttilän valossa.