Lue keskustelun säännöt.
ADHD ilman ylivilkkautta, eli ADD. Mikään ei toimi.
21.12.2020 |
Olen jo 10 vuotta yrittänyt elää itteni kanssa, saanut paljon hoitoa, vannon! Mua on tutkittu todella paljon jne jne jne..
Olen kokeillut kaikki markkinoilla olevat lääkkeet, eivätkä tasan tarkkalleen tee mitään.
Pää räjähtää luovuudesta, ideoita, silti en saa konkreettisesti mitään tehtyä, arki ahdistaa ihan jatkuvasti, kärsin aivan suunnattomasta tylsyydestä.
Olen jatkuvasti kuormittunut, turhautunut, kyllästynyt, vihainen. En saa pääni yhtään mihinkään juttuun ja kaikki ärsyttää.
Kommentit (70)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan itseni, paitsi lääkkeet toimii ihan ok. Millaista työtä teet?
Oletko lukenut ADHD-liiton esitteitä? Googlettamalla "arki toimimaan" löytyy.
Lapsellani on todennäköisesti ADD ja psykologi neuvoi niihin tutustumaan.
ADD mulla, ei lääkkeitä lainkaan. Ainut ongelma on itse asiassa passiivisuus :D Eli päinvastainen tilanne ku sulla
Sama juttu. Olen myös kärsinyt ihmisten vihasta ja alentavista kommenteista koko ikäni koska teen aina kaikki väärin.
Seuraus on eristäytyminen. En jaksa enää yrittää..
Kun kaikesta mitä saan iloa sanotaan jotain pahaa. Harrastukset lyntätään,
kolme lastani ovat kuulemma "vahinkoja" ja heidän hyvä käytös ei kuulemma ole minun ansiota (pitkät hedelmöityshoidot että yleensä sain lapsia että juu... vahinkoja)
Työsuhteelle naureskellaan, että säkö muka käyt töissä?
Se että sain viimein sain korkeakoulututkinnon opiskeltua on sekin niin hauskaa joidenkin mielestä.
Ihmiset vois antaa arvoa sille että YRITÄN!
Ja että TEEN asioita vaikka se on mulle vaikeaa!
Jos saan esim töitä, älä lyttää sitä nauramalla!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tällä hetkellä töissä, tuli niin vakava uupumus että muistikin katosi, en osannut enää tehdä töitä :(
Mikä lääke sulle toimii? Mä en saa mistään apua. Dopamiinijohdannaiset tekevät levottomiksi, muut eivät vaikuta.
Samanlaista täällä, mutta en halua edes kokeilla lääkkeitä, koska sukulainen sai psykoosia vastaavan kohtauksen kun ne aloitettuaan ja joutui hoitoon. Olisi ihanaa ja itsetuntoa kohottavaa saada edes yksi homma hoidettua loppuun asti. Nytkin pitäisi imuroida, jotta saadaan kuusi haettua, mutta tässä minä istun koneella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ADD mulla, ei lääkkeitä lainkaan. Ainut ongelma on itse asiassa passiivisuus :D Eli päinvastainen tilanne ku sulla
Olen ap mullahan on täsmälleen sama. Pää meinaa räjähtää ja silti olen kuin keitetty vihannes. En tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisikin mieluummin ADD kuin ADHD, koska eniten rasittaa just tämä ylivilkkaus ja sähköjäniksenä eläminen ja erityisesti ”nukkuminen” (on muuten helppoa, not). Tsemppiä kuitenkin, ehkä iän myötä saat harjoitettua vähän pakottamaan itseään tekemisien aloittamisessa ja jäsentämään muutenkin järkevämmin asioita.
Toki itellä on passiivisuuden lisäks se etten oo kovin idearikas... Eli ei sama ongelma silleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vähän sama. On ADD diagnoosi, mutta lääkkeistä ei ole ollut yhtään mitään hyötyä joten en ole niitä enää vuosiin syönyt.
Olen siis totaalisen energiaton ja saamaton. Psyykkisesti olen kuitenkin esim. työni suhteen erittäin kunnianhimoinen - haluaisin olla hyvä, edetä jne, mutta ei ole energiaa eikä keskittymiskykyä selvitä. Itse asiassa 30 v jälkeen keskittymiskyky ei ole ollut enää se pääongelma vaan tuo energian puute, ei vaan saa aikaiseksi eikä jaksa mitään. Huomenna sitten, ja huomenna taas "no huomenna".
Opinnot lopetin yliopistolla kesken, mutta ei ole haitannut, olen sen alan töissä kuitenkin ja ihan samoilla palkoilla kuin valmistuneet. Töissä pärjään ok ja nostan hyvää liksaa, mutta ärsyttää olla keskinkertainen vaan. Ja koti yms asiat on ihan perseelllään, niitä en työn lisäksi jaksa. Nyt kun on ollut stressijaksoa töissä, niiin kotini näyttää suoraan himohamstraajat ohjelmasta reväistyltä läävältä... Onneksi olen sinkku ja lapseton niin ei niin haittaa.
Täällä myös ADD ja jatkuva tunne siitä, että elämässä kaikki "levällään". En muista, milloin viimeksi olisin voinut viettää edes parin päivän loman jouluna. Jatkuvasti pitää muka hoitaa jotain asioita, opiskeluja, työjuttuja, paperijuttuja, kotikin pitäisi joskus siivota. En pysty edes harrastamaan mitään ilman, että sekin vie ihan kohtuuttomasti aikaa ja energiaa ja muut hommat vaan kasaantuu entisestään. Jos joskus on voinut olla vaikka ihan vaan töissä, eikä ole tarvinnut huolehtia siinä sivussa mistään muusta, niin se on tuntunut kuin lomalta.
Luulen, että tämä ongelma on suureksi osaksi juuri oman pään sisällä. Sama "kiire" ja kaaos toistuu vuodesta toiseen. Jos pystyisin _oikeasti_ tehokkaasti keskittymään 8-16 päivässä (tai edes 8-12), ongelmaa tuskin olisi. Mutta voi olla, että se keskittymispuuska tulee vasta klo 16 illalla ja sitten opiskelen keskiyöhön. Ja kun koskaan ei tiedä, milloin se tulee, niin kokoajan on ikään kuin valmiustilassa ja ei ole kunnolla vapaa-aikaa ja opiskelu/työaikaa erikseen. Sitten monet vapaa-ajalla hoidettavat asiat jää hoitamatta, kun "ei ole aikaa" jnejne. ja kaaos on valmis.
Itselläni on käytössä lääkitys, mutta se tuntui toimivan kunnolla vain pari ekaa viikkoa. Nykyisin ainoastaan hetkittäin. Ne pari viikkoa oli kyllä todella makeita, kun melkein kaikki se kohina päästä katosi, ja pystyi oikeasti vain keskittymään siihen tehtävään, mikä oli suoraan nenän edessä, eikä jatkuvasti hyppinyt mielensä sisällä asiasta ja tehtävästä toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tästä selviää? En halua työkyvyttömyyseläkkeelle. Kun mikään ei auta.
Mites muuten ADD/ADHD-naiset, onko teillä luontaisesti vahva libido? Pari eri tapausta on on tullut elämänpolulla vastaan, ja molemmat olivat kyllä äärimmäisen aktiivisia sillä saralla. Vaikka täysin erityyppisiä ihmisiä olivat muuten, niin tämä seikka yhdisti heitä kokemukseni perusteella.
En ehtinyt aikoinaan keskustella aiheesta sen tarkemmin heidän kanssaan, joten olisi kiva tietää oliko kyseessä vain sattuma.
Vierailija kirjoitti:
Mites muuten ADD/ADHD-naiset, onko teillä luontaisesti vahva libido? Pari eri tapausta on on tullut elämänpolulla vastaan, ja molemmat olivat kyllä äärimmäisen aktiivisia sillä saralla. Vaikka täysin erityyppisiä ihmisiä olivat muuten, niin tämä seikka yhdisti heitä kokemukseni perusteella.
En ehtinyt aikoinaan keskustella aiheesta sen tarkemmin heidän kanssaan, joten olisi kiva tietää oliko kyseessä vain sattuma.
Ei
Onkohan minullakin tuo? Kuvaukset kyllä istuvat ihan täysin, jonkinlainen alisuorittaja olen ollut koko ikäni vaikka älliä olisi vaikka mihin. Ei vaan saa mitään aikaiseksi, mieluummin vetäytyy omaan maailmaansa.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista täällä, mutta en halua edes kokeilla lääkkeitä, koska sukulainen sai psykoosia vastaavan kohtauksen kun ne aloitettuaan ja joutui hoitoon. Olisi ihanaa ja itsetuntoa kohottavaa saada edes yksi homma hoidettua loppuun asti. Nytkin pitäisi imuroida, jotta saadaan kuusi haettua, mutta tässä minä istun koneella.
Minä olen "suunnitellut" siivoamista jo jotain kolme kuukautta, en vain saa aikaiseksi. Olikohan viime viikkoa kun olin kiirehtimässä töihin (aika katoaa kun unohdun haaveilemaan), niin olin jo eteisessä lähtöä tekemässä, niin piti vähäisen lakaista eteisen lattiaa ohimennen. :D
Lääkkeet vaan ei sovi kaikille.
Nepsyvalmennusta voisit koittaa.
Mieti mitkä ovat ne ihan pakolliset asiat mitkä ovat pakko tehdä esim ruoka, maksaa laskut, siivota. Sitten mietit miten nää onnistuisi hoitaa esim suoraveloitus laskuille, tee kerralla isompi annos ruokaa niin riittää pariksi päiväksi, siivoa jokapäivä vähän jotakin.
Vertaistukea? Jotain?