Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kauhea tilanne: mies epäilee uskottomuudesta

Vierailija
13.05.2014 |

Pakko avautua jonnekin, kun en voi oikein puhua asiasta kenellekään lähipiirissämme. Otsikossahan tuo tulikin, eli mies epäilee minua uskottomuudesta - täysin turhaan.Olemme olleet yhdessä yli 10 vuotta eikä minulla ole ollut vähäisintäkään tarvetta katsella muita miehiä. En myöskään pidä mahdollisena, että miehellä olisi ketään toista. Mikään ei viittaa siihen.

 

Miehellä oli viime vuonna lievästi psykoottiseksi luokiteltavissa oleva hyvin lyhytaikainen mielenterveyden/aivokemian häiriö, joka päällisin puolin näyttäisi menneen ohi. Ainoastaan tämä kalvava epäluuloisuus on jäänyt jäljelle. Minusta kyse on tuon vimevuotisen jälkimainingeista.

 

Meillä on ollut viime vuoteen (eli siihen kun tämä miehen tila ilmeni) asti lähes täydellinen suhde: hyvää ystävyyttä, syvää rakkautta, ihanaa seksiä, olemme olleet uskollisia puolin ja toisin. Nyt mies syyttää minua jopa yli 10 vuotta vanhoista tilanteista (esim. työmatkoista ja vastaavista), joista hänen mielestään en ole antanut hänelle koko totuutta. Olen aivan hajalla, tilanne on täysin kafkamainen. En voi mitenkään todistaa viattomuuttani, eikä järkipuhe tietenkään auta.

 

Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta? Haluaisn antaa miehelle tilaisuuden parantua (hän on menossa lääkäriin viikon sisällä, mutta on hieman epäileväinen), mutta tilanne on hermoja raastava, kun koko ajan odotan, että suhteemme loppuu. Mies on hyvin älykäs ja uskoo, että kaikki hänen psyykessään on hänen omassa kontrollissaan. Itse pelkään, ettei näin ole.

 

Jos jolla kulla on vastaavanlaisesta tilanteesta kokemuksia, ottaisin mielelläni vastaan vertaistukea. V-tuilijat pysykööt hiljaa, en ole siinä kunnossa, että kykenisin ottamaan vastaan dissaamista.

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jatkan vielä tähän, ettei mies ole millään tavalla aggressiivinen tai väkivaltainen minua kohtaan - ainoastaan epätoivoinen ja surullinen, kun ei pääse pakkoajatuksistaan/harhaluuloistaan eroon. Itse hän ei siis pidä näitä sellaisina, siinä se varsinainen ongelma.

 

Jos meidän suhteemme päättyy eroon, se on varmasti yksi turhimpia eroja ikinä :( Itkettää...

Vierailija
2/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos sinulla on puhtaat jauhot pussissa, ei tilanteessa ole mitään kauheaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On vastaavasta kokemusta, valitettavasti. En osaa auttaa. Kun miehellä on noita vainoharhaisia ajatuksia niin. Mikään ei auta. Mitään et voi tehdä. Tuntuu epätoivoiselta.

Vierailija
4/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä miehesi saa apua lääkäriltä?

 

Itse olen pakonomaisen mustasukkainen enkö pysty lopettamaan mustasukkaisuusajatusten pyörittelyä ja puolison syyttelyä (vaikka itsekin tiedostan järjentasolla ettei syytöksissä ole perää). Minua on auttanut suuresti mielialalääke suurella annoksella, se auttaa juuri tällaisiin pakkoajatuksiin ja minun on helpompi kontrolloida niitä.

 

Tietenkään en osaa miehesi kohdalla sanoa olisiko lääkityksestä apua mutta ainakin kaikkea kannattaa kokeilla - mikäli hän siis itse ymmärtää apua tarvitsevansa.

 

Vierailija
5/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

5: kiitos hyvistä ajatuksistasi. Mies on luvannut mennä lääkäriin ja saikin ajan ensi viikoksi tietääksemme ihan hyvältä erikoislääkäriltä.

 

Ongelmana on se, että miehellä on dopamiinintuotantoon liittyvä vaiva, jota esim. psykoosilääkitys pahentaisi. Itse asiassa mies joutuu tällä hetkellä syömään sellaisia lääkkeitä, jotka nimenomaan sivuvaikutuksena saattavat lisätä psykoosiherkkyyttä. Lääkitys toimii muuten ihan täydellisesti, ja siksi mies on hyvin vastahakoinen muuttamaan sitä (minkä osin ymmärrän). Jos mies ottaisi psykoosilääkitystä, tuon nykyisen lääkkeen vaikutus tavallaan "kumoutuisi" ja tämä toinen vaiva pahenisi. En halua selittää tätä kamalan tarkasti, ettei ihan kuka tahansa tunnista täältä palstalta.

 

Periaatteessa mies on siis halukas menemään lääkäriin, mutta melko pessimistinen sen suhteen, että jotain olisi tehtävissä. Olen miettinytkin, että jos kyse olisi psykoottisesta masennuksesta (mies on jo pitkään ollut masentunut ja uupunut), ehkä pelkkä mielialalääke pienenä annostuksena voisi auttaa...

 

Mikä lääke sinulla on ja millaisella annostuksella?

 

 

Vierailija
6/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli parikymppisenä juuri tuollainen: hyvin älykäs ja fiksun oloinen kaveri, olimme aluksi ystäviä, sitten rakastavaisia... mutta jokin ongelma hänellä oli, kun näitä perättömiä epäilyksiä sitten tuli. Emme edes ehtineet olla yhdessä paria kuukautta enempää (ystäviä olimme olleet puolisen vuotta ennen rakkaussuhdetta). Tilanne oli aivan hirveä, ja välithän siinä menivät poikki, kun ei mikään järkipuhe auttanut. En sitten enää jaksanut yrittää, kun sain kuulla pelkkiä syytöksiä ja pottuilua. Suhde loppui, ja asian teki vielä pahemmaksi se, että kaipasin kipeästi myös mennyttä ystävyyttämme. Olin aivan maassa monta kuukautta. Kyllähän elämä sitten jatkui, mutta meni vielä monta vuotta, ennen kuin pystyin edes ajattelemaan tätä ihmistä aivan tyynesti, tuntematta vihaa, kaipausta tai muuta mielipahaa. Loppujen lopuksi ajattelin, että taisin säästyä paljon pahemmalta, kun suhde päättyi niin aikaisessa vaiheessa.

Ei tämä taida sinua lohduttaa, varsinkaan kun tilanteesi on noin erilainen, että sentään jo 10 yhteistä vuotta takana. Tuli vain sellainen teoria mieleen, että älykkäillä saattaa olla suurempi riski saada mielenterveysongelmia. Ehkä se pää käy liian kuumana ja joskus jotkut piuhat kärähtävät... Olen pahoillani puolestasi ja toivon, että saatte vielä tilanteen korjattua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kokemusta. Mies ei enää halunnut päästää minua kauppaankaan, koska sen mielestä minulla oli salarakas ja petin varmaan alepassa avomaakurkun kanssa. Eroon se meni, kun en olisi saanut enää ketään tavata. Edes omaa äitiä. Ja toimitin miehen hoitoon, kun alkoi tulla piikittelyä ja viittauksia mustasukkaisuuksista, mutta hoidosta ja lääkityksistä huolimatta alkoi olemaan mustasukkainen myös juoksulenkkareille kevään tullen. Samalla rutisi, kuinka ei ikinä tehdä mitään tai puhuta mistään. Tapellaan vaan kuulemma. Ja sitten silloin harvoin, kun rauha oli talossa, niin mies jurnutti koneellaan perseilemässä netissä, eikä edes orastavasti osoittanut mielenkiintoa tehdä kanssani mitään.

Vierailija
8/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

7: kiitos ystävällisestä ja kannustavasta viestistäsi - itsekin pelkään, etten voi tehdä mitään. En oikein tiedä, pitäisikö tehdä surutyötä vai parisuhdetyötä, kaikki on oikeastaan miehen käsissä nyt. Ahdistaa ja kuvottaa lähes koko ajan. Yritän tehdä mielihyvää tuottavia asioita ja tehdä varasuunnitelmaa sen varalle, että tämä päättyy eroon - mitään muuta ei juuri nyt ole tehtävissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehesi pelkää menettävänsä sinut ja - niin kummallista kuin se onkin - hän käyttäytyy siten, miten juuri ei pitäisi, eli itse tavallaan työntää sinua pois epäluuloisuudellaan. Itselläni sama, mutta toisin päin, minä olen mitä ilmeisimmin juuri turhaan mustasukkainen. Minulla on ihana mies ja pelkään menettäväni hänet, mutta käyttäydyn juuri noin nurinkurisesti. Enkä itse ole pettänyt häntä, ettei turha mustasukkaisuus ole edes siitä syystä johtuvaa. Eikä ole ollut mitään aivokemian juttujakaan. On kyllä kaukana menneisyydessä asioita puolin ja toisin, jotka kalvavat vieläkin suhdetta, vaikka ne on selvitetty. Luottamus on herkkä ja vaikea asia, mutta päätös pysyä yhdessä menee luottamuspulankin yli ja kantaa eteenpäin.

Puhu miehellesi usein, että sinä olet jo suhteenne alkaessa päättänyt, että olet uskollinen ja että,olet toivonut sitä samaa mieheltäsi ja että olet onnellinen, että teillä on ollut hyvä suhde ja on ollut helppo olla miehen kanssa, kun rakastaa ja on puhdas olo, eikä mikään saastainen luuranko kummittele kaapissa. Sano, että sulla onmluja päätös ja periaate ja siitä pidät kiinni, koska koet, että se on oikein joka taholle päin ja että et voi sietää toisen pettämistä. Puhu miehellesi avoimesti omista ajatuksistasi, juuri tuo esim,,mitä mainitsit, että ei ole edes tarvis katsella muita miehiä, ei tule edes mieleen sellaiset. Itse inhoan edes ajatellakin muita miehiä enkä voi kuvitellakaan muita ollessani mieheni kanssa, koska pettäminen kuvottaa minua.

Älä vaan ala vältellä miestäsi, vaikka kuinka kurjalta tuntuisi. Päinvastoin, painaudu nyt lähemmäksi, osoita rakkautta ja sitä, että todellakin hän on sinun ainoa rakkaasi. Jos alat vetäytymään, mies kokee sen juuri todisteeksi siitä, että sinulla on toinen. Tämä omasta kokemuksestani: en kestä sitä, että mies välttelee minua, koska se, jos mikä, osoittaa, etten itse kelpaa ja joku toinen vissiin sitten ...

Vierailija
10/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 15:33"]

7: kiitos ystävällisestä ja kannustavasta viestistäsi - itsekin pelkään, etten voi tehdä mitään. En oikein tiedä, pitäisikö tehdä surutyötä vai parisuhdetyötä, kaikki on oikeastaan miehen käsissä nyt. Ahdistaa ja kuvottaa lähes koko ajan. Yritän tehdä mielihyvää tuottavia asioita ja tehdä varasuunnitelmaa sen varalle, että tämä päättyy eroon - mitään muuta ei juuri nyt ole tehtävissä.

[/quote]
Voimia ja sympatiaa sinulle AP <3 Muistan hyvin tuon vellotuksen, kun sitä vain lojui kädettömänä ja toivoi parempaa tai edes pientä lepoa tilanteeseen - 8

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun isäni on skitsofreenikko ja taudin puhkeamisvaiheeseen kuului juuri kuvatun kaltaista epäilyä ja harhaa. Sairaus puhkesi aivan yllättäin ja ensin minun äitini oli pettäjä ja seuraavaksi KGB:n agentti ja sen jälkeen isäni olikin jo sitten siinä kunnossa, että hänet oli toimitettava suljetulle osastolle, kun touhu meni jo vaaralliseksi.

 

En tässä yritä ketään diagnosoida, enkä väitä, että miehesi olisi skitsofreenikko, mutta pitäisin kuitenmin mielessäni, että mielenterveysvaivat ovat vakavasti otettavia sairauksia enkä yrittäisi käydä rationaalisia keskusteluja ennen kuin miehesi on kunnossa.

Vierailija
12/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos 8

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

12: tämähän se ongelma onkin, että mikään järkipuhe ei auta, vaan johtaa pitkiin ja turhauttaviin väittelyihin. Kävin jo itse psykiatrilla hakemassa neuvoa, ja yksi niistä oli juuri se, ettei kannata lähteä näihin pitkiin keskusteluihin. Olen kyllä toistuvasti sanonut, että rakastan miestäni ja olen päättänyt olla uskollinen, ja samalla koitan välittää hänelle myötätuntoni siitä, että hänellä on niin paha olla. Toivon, että ensi viikon lääkärikäynti vie tilannetta eteenpäin. Lääkärin on määrä olla sekä neurologian että psykiatrian osaaja, joten omat toiveeni ovat korkealla. Mies on myös myöntynyt siihen, että kirjoitan omat mietteeni paperille lääkärille annettavaksi.

 

Itsekin olen muistuttanut miestä, että skitsofrenia voi antaa etukäteen jotain viitteitä ennen varsinaista puhkeamista. En tiedä, miten vakavasti mieheni ottaa asian. Omasta mielestään hänellä ei ole enää mitään psykoosiin viittaavaa, enkä voi pakottaa häntä lääkäriin :(

Vierailija
14/16 |
13.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkkä psykoosi ei onneksi tarkoita skitsofreniaa ja oikealla hoidolla skitsofreniankin kanssa voi elää ihan hyvää elämää. Ystäväni on skitsofreenikko eikä sitä huomaa päällepäin. Vain läheiset tietävät hänen sairaudestaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
14.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nostan vielä tätä - minuakin aihe kiinnostaa tuttavan tilanteen takia.

Vierailija
16/16 |
14.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP palailee: Sain omalta lääkäriltäni tänään ohjeet, että minun olisi hyvä olla yhteydessä mieheni erikoislääkäriin ennen vastaanottoa ja välittää tälle oma näkemykeni tilanteesta, jos mies vain tähän suostuu. Olen nyt kirjoittanut parisivuisen selostuksen asiasta. Saa nähdä, miten asia etenee.

 

Huomasin, että en muistanut aloituksessani mainita, että mies tosiaan kokee tarvetta erota "uskottomuuteni" takia - juuri siksi tilanne onkin minulle niin kamala, sillä olen kaikki nämä vuodet rakastanut miestäni todella paljon, ja rakastan edelleen. Minulla on todellakin puhtaat jauhot pussissa, eli ei mitään salattavaa. Miehellä sen sijaan vakaumuksen tasoinen käsitys siitö, että häntä on kusetettu jo vuosia.

 

Terveiset löysästä hirrestä, terveisin ap.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä neljä yksi