Poikaystävä haluaa hallita?
Mitä tämä on? Olen seurustellut ihanan ja suloisen miehen kanssa 4kk. Meillä on useimmiten todella mukavaa yhdessä, aika kuluu rattoisasti ja meillä on samat tulevaisuuden haaveet. Eli aika täydelliseltä kuulostaa.
Mutta nyt varsinkin viime aikoina olen havainnut poikaystävässäni jotain outoa. Yhtenä päivänä olimme ulkona, ja hän tokaisi, että on hieman noloa, että minulla oli varpaat paljastavat kengät, ja kynsilakka lohkeili varpaankynsistä. Se oli vahinko, en ole aina niin kauhean huolellinen ja ehdi laittamaan kynsiäni..
Toinen oli, että hän tokaisi: Kylläpä koko kämppä on todella sotkuinen! Kun kolmevuotiaani oli vähän innostunut levittelemään legoja lattialle. Siivosin legot ja hetken päästä hän tuli luokseni hehkuttamaan ja halaamaan "kulta, kylläpä sait täällä nopeasti siistiä!".
Yksi asia on hiukseni. mies haluaa että pidän niitä mieluiten loivilla kiharoilla ja auki, ja yleensä pidänkin. Mutta yhtenä päivänä olin laittanut ne kiinni, ja hän tokaisi: en halua määrätä sinua, mutta tiedäthän, että pidän enemmän kiharoista hiuksista jotka on auki. Tuo ponnari on mummomainen".
Yksi asia on pukeutumiseni. Hän ei voi kehua minua kauniiksi, mikäli päälläni sattuu olemaan jokin vaatekappale, mikä ei häntä miellytä, vaikka muu asukokonaisuus olisi ihan kaunis ja tiedän näyttäväni kauniilta siltikin. Tuntuu, että mies ei halua minun käyttävän tietynlaisia vaatteita esim. ei neuleita kovin mielellään. En käytä neuleita usein, mutta jos joskus käytän niin olisi mukavaa, jos asiasta ei tarvitsisi kuulla kuittailua, että: tiedäthän, etten oikein pidä neuleista..."
Tuntuu, että poikaystäväni nostaa minua jalustalle ja rakastaa minua hurjasti ja ihailee, mutta jo hetken päästä saattaa nälväistä, antaa kritiikkiä, joka tuntuu joskus todella pahaltakin. Olen jo huomannut sen, että olen nykyään epävarma siitä, miten laitan hiukseni ja mitä puen päälleni. Ennen en ajatellut, että ne asiat olisi edes niin tärkeitä. Mielipiteidenkin ilmaisu on nykyään vaikeaa, kun poikaystävä saattaa jyrätä mielipiteeni tyyliin "ei noin voi sanoa, sillä se asiahan menee näin" tai saattaa alkaa murjottaa asiasta jossa en itse näe murjotettavaa. Olen myös tuntenut välillä, että minua syytetään aiheetta/liian pienestä syystä..
Minua ihmetyttää. Mitä tämä on? Miksi mies haluaa kontrolloida minua näin tarkkaan?
Kommentit (37)
Samaa mieltä 2:n kanssa. Mieti kuinka paljon alkaa jan kanssa ottamaan joka asiaan kantaa, kun ne tulisi tehdä hänen laillaan. Ei vielä ole voinut noin lyhyessä ajassa paljastaa kokonaan omaa itseään. Ei hyvältä vaikuta lähtökohta.
Mulla oli samanlainen exä. Muuten mukava, mutta nälvi aina ulkoisista asioista. Kertoi olevansa perfektionisti... :D
Tapansa kullakin, mutta ei sopinut tuollainen käytös minulle.
Tiedän miltä haluan näyttää ja miten käyttäytyä. Jos se ei toiselle kelpaa, niin turhaanko tällaista sitten katselee.
Tyypillinen pinnallinen mies. Oma poikaystäväni ei edes huomaa, kun olen käynyt kampaajalla. Olen melko kaunis nainen ja hän muistaa kehua, ei arvostele.
Mikä tässä on niin ihanaa ja täydellistä, jos et saa olla oma itsesi, sinun lapsellasi ei ole tilaa olla lapsi omassa kodissaan, sinulla ei ole lupaa omiin mielipiteisiin? Loppuuko ihanuus vasta sitten, kun tulee turpaan? Jos näin lyhyen ajan jälkeen sinusta löytyy vain korjattavia asioita, toteaisin itse, että tää taita nyt olla tässä ja etsi mieleisesi muokattava nukke muualta! Kestääkö sinun edes sanoa, että vaikkei hän jostain tykkää, niin sinä tykkäät ja sillä siisti!
Kannattaisi ap opetelle tunnistamaan narsisti. Tuolla lailla se alkaa....
Kuspää se sinun mies on, tollainen töksäyttely ja mielipiteittesi korjailu ei ole normaalia. Pyrkimyksenä kai ukolla on saada sinut mielipiteettömäksi palkintovaimoksi. Sitten kun olette olleet kauemmin yhdessä niin kaikki nuo kaunosanatkin jäävät pois. Juoksisin pois, kokemusta noista kontrolloivista miehistä on...
Yök, nälvijät ovat nilkkejä, olivat sitten mies- tai naispuolisia. Tosin miehessä nälviminen on vielä kaiken lisäksi seksuaalinen turnoff, koska sen mieltää jotenkin feminiiniseksi heikkoudeksi enemmän - tyyliin kaksi prinzessaa nälvii toisiansa eli kilpailee arvoasteikosta. Ja kun mies sortuu moiseen - yök. Sano sille, että tiedäthän sä, et mä en pidä prinsessoista...
Keskustele hänen kanssa. Tai sit teet niinkun haluat vaan etkä anna periksi.
Tuosta se lähtee. Lopputulos on se, että elät täysin alistettuna ja saat aika ajoin turpiisi.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 13:40"]
meillä on samat tulevaisuuden haaveet.
hän tokaisi, että on hieman noloa, että minulla oli varpaat paljastavat kengät, ja kynsilakka lohkeili varpaankynsistä.
hän tokaisi: Kylläpä koko kämppä on todella sotkuinen! Kun kolmevuotiaani oli vähän innostunut levittelemään legoja lattialle. Siivosin legot ja hetken päästä hän tuli luokseni hehkuttamaan ja halaamaan "kulta, kylläpä sait täällä nopeasti siistiä!".
yhtenä päivänä olin laittanut ne kiinni, ja hän tokaisi: en halua määrätä sinua, mutta tiedäthän, että pidän enemmän kiharoista hiuksista jotka on auki. Tuo ponnari on mummomainen".
Tuntuu, että mies ei halua minun käyttävän tietynlaisia vaatteita esim. ei neuleita kovin mielellään. En käytä neuleita usein, mutta jos joskus käytän niin olisi mukavaa, jos asiasta ei tarvitsisi kuulla kuittailua, että: tiedäthän, etten oikein pidä neuleista..."
Tuntuu, että poikaystäväni nostaa minua jalustalle ja rakastaa minua hurjasti ja ihailee, mutta jo hetken päästä saattaa nälväistä, antaa kritiikkiä, joka tuntuu joskus todella pahaltakin. Olen jo huomannut sen, että olen nykyään epävarma siitä, miten laitan hiukseni ja mitä puen päälleni. Ennen en ajatellut, että ne asiat olisi edes niin tärkeitä. Mielipiteidenkin ilmaisu on nykyään vaikeaa, kun poikaystävä saattaa jyrätä mielipiteeni tyyliin "ei noin voi sanoa, sillä se asiahan menee näin" tai saattaa alkaa murjottaa asiasta jossa en itse näe murjotettavaa. Olen myös tuntenut välillä, että minua syytetään aiheetta/liian pienestä syystä..
Minua ihmetyttää. Mitä tämä on? Miksi mies haluaa kontrolloida minua näin tarkkaan?
[/quote]
Huomaatko miehen puheessa sanan minä ja minun mielipiteeni? Sinun mielipiteilläsi tai tavoillasi ei tule olemaan merkitystä, koska narsisti ei siitä piittaa. Sua alistetaan jo, huomaamattasi. Tehdään riippuvaiseksi onnen hetkistä jalustalla, ja sitten alkaa haukkuminen.
Luepa aiheesta narsisti. Sun kellot soi, usko niitä. Jalustalle nostaminen ja nälviminen kuuluu narsistin käytösmalliin. Etsippä joku vanha tyttöystävä...Kokeile tehdä jotain, mistä hän ei pidä ja seuraa reaktiota. Testaa.
terv. 7, jonka suvusta tällainen tapaus löytyy
Luota vaistoosi. Käytös on kummallista ja ja jos koet sen uhkaavana ja hallintapyrkimyksenä, niin sitä se on. Lähde niin kauan kuin voit, kohta mies on syönyt sun itsetunnon niin, ettet enää uskalla.
Seurustelin pitkään vastaavan kanssa. Tuloksena oli täysi itsetunnon menetys. Ero oli paras päätös. Sanoisin, että juokse ja lujaa! Ansaitset miehen jonka kanssa sun on hyvä olla omana itsenäsi.
Narsku mikä narsku. Normaali mies ei koskaan huomauttaisi lohkeilevasta pedikyyristä tuohon sävyyn (tai edes huomaisi koko asiaa). Huhhuh. Tuollainen muka viaton huomauttelu "virheistäsi" on vain alkua. Suhteen narsistin kanssa kerran kokeneena olen tullut HYVIN allergiseksi tuon tyyppiselle kommentoinnille. Kannattaa olla varuillaan. Tsemppiä.
Tuosta ei hyvä heilu. Ei ole normaalia ja tulee vain pahenemaan. Sinuna lähtisin ennen ensimmäistä lyöntiä joka tulee kohdistumaan ensin sinuun, sitten lapseen.
Mulla on tollainen mies - on muuten hyvä mies, mutta on tosi esteettinen ja minä huithapeli. Sekä ulkonäössä että kodinhoidossa. Tasaisin väliajoin asioista keskustellaan, neuvotellaan, rähjätään, loukkaannutaan... ei välttämättä mainitussa järjestyksessä kuitenkaan. Me molemmat yritetään löytää keskitietä, vaikka se vaikeaa välillä onkin. Kannustaisin keskustelemaan ja ottamaan asiaa esille, kyllä mies sen kestää kun itsekin uskaltaa sulle noin suoraan jo sanoa. Sanoa myös miltä susta tuntuu kun hän sanoo noin. Meillä esim. on mua auttanut ymmärtämään miehen vertaus sekaisesta kodista: on hänelle kuin jos oisi musiikki koko ajan päällä vähän liian kovalla. Toi ois mulle tosi rasittavaa, hänelle sekainen ympäristö tuo saman tunteen. Voit varautua, että toi asia tulee hiertämään, mutta että oletko valmis lähtemään leikkiin mukaan ja kestämään, jos mies muuten on hyvä. Ei mun mies kuitenkaan tosta syystä mikään narsisti ole.
Jotkut sanoo että on normaalia, jotkut sanoo että on narsismia. Mä en tiedä mitä ajattelisin! Musta tuntuu, kuin samassa miehessä olisi kaksi ihan erilaista puolta. Se joka suorastaan jumaloi minua ja pitää minua rakkaana ja suhteen arvoisena, sekä se puoli, joka pitää minua vajavaisena, osaamattomana, ohjattavana, ajattelemattomana, on sanonut jopa naurettavaksi (hetken päästä peruu, että ei, en mä niin sanonut)..
Miehessäni oikeasti on tosi paljon hyvää ja tunnen oloni usein tosi rakastetuksi hänen kanssaan. Olen vaan alkanut huomata tätä käytöksen kaksijakoisuutta nyt viimeaikoina paljon enemmän. Välillä tulee spontaaneja kiihkeitä kehuja ja suudelmia keskellä katua, avataan ovia ja puhutellaan prinsessaksi. Ja hetken päästä jos teen tai sanon jotain mikä saa hänen mielialansa alemmas, olen hetken aikaa kuin ilmaa, tai sitten saan pienimuotoisen saarnan/huomauttelua siitä mitä tein väärin. Erittäin harvoin saan hänet myöntämään, että syy voisi olla hänessä. Hän on minua älykkäämpi ja paljon parempi väittelijä. =(
Ap
Juuri tuo kaksijakoisuus ja se että pyörittää sua mennen tullen verbaalisesti on oikein pahoja merkkejä.
Aikaa no POIKAystävähän tuo on. Kannata kovin mieheksi kutsua oikeat miehet loukkaantuu jo syystä.