Surullinen ope: oppilaiden taidot ja osaaminen laskevat vuosi vuodelta.
Olen käyttänyt tämän lauantain ja eilisen illan kokeiden ja suoritusten korjaamiseen. Alan vaipua epätoivoon oppialiden suoritusten kanssa. Olen pitänyt lähes identtisen kokeen (tehtävätyyppi pysyy samana, mutta aihetta varioidaan) jo useamman vuoden ajan. Saadut arvosanat ovat pudonneet koko ajan. Nyt luokan parhaat saivat enää seiskan. Opetussuunnitelma ja sen vaatimukset ovat pysyneet samana. Kuitenkin peruskoulun jälkeen näiltä nuorilta tullaan vaatimaan osaamista enemmän kuin koskaan ennen.
Joka syksy yhä suurempi osa oppilaista ei osaa yläkouluun tullessaan viikonpäiviä, ilmansuuntia, kuukausia tai erota oikeata ja vasempaa. Osa oppilaista ei ole koskaan tehnyt läksyjä tai kerrannut kokeeseen. Yhden oppilaan kohdalla paljastui, ettei hän tiennyt miten asioita opetellaan.
Onneksi tämä sylissä kiehnäävä kissa lohduttaa... Ja ennen kuin kukaan käy valittamaan, myös aineenopettajalla voi olla lukivaikeus. Se ei vaikuta opetuksen laatuun.
Kommentit (805)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on lukion ykkösellä. Lyhyen matikan ryhmät on pienryhmiä, pitkässä matikassa 40 oppilaan massaluentoja. Tilanne on ihan järjetön kun 80-90 % ottaa pitkän matikan. Suurin osa ei jatko-opinnoissa pitkän matikan tietoja tarvitse mutta kun kaikkialla siitä saa korkeimmat pisteet.
Tämä. Jos haet vaikka saksan tai englannin kieltä lukemaan yliopistoon, niin korkeimmat todistuspisteet saa - niin, todellakin: pitkästä matikasta. Ihan kipeää.
Onko tosiaan noin? Mikäs järki tuossa on?
Laskin n.380 oppilaan yläkoulusta, että n.23 prosenttia oppilaista ovat joko tehostetun tai erityisen tuen oppilaita tai niin heikkoja, etteivät pääse ilman helpotuksia peruskoulusta ulos. Se on aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Älä viitsi pilata kaikkien opettajien mainetta.
Jos opettajalla 20-24 opetustuntia viikossa, niin muihin työtehtäviin on varattu aikaa 16-20h/vk + tauot 45 min välein opetusaikana 10-15min. eli muihin työtehtäviin jää aikaa 4h päivässä. Josta saadaan palkka.
OVTES ei tunne muuta työaikaa opetustuntien lisäksi kuin YS-ajan. Palkka maksetaan pidettyjen oppituntien mukaan, mitään ”sisäänleivottua suunnitteluaikaa” ei ole, eikä etenkään sellaista, josta saisi erillistä palkkaa. Jos olisi, voisi opettaja jättää tällöin osan työtehtävistään hoitamatta, koska ”aika täynnä”, samoin kuin toimitostyöläinen katsoo kello, että päivä pulkassa, nyt kotiin...
Oppitunti on pääosin 60minuuttia, josta saa palkan, vaikka oppitunti olisikin 45minuuttia. Se 15 minuuttia on sitten muuta työtä kuin oppitunnin pitoa. Itselläni aika menee siihen, että laitan luokan järjestykseen pikaisesti, kannan oppitunnin materiaalin opehuoneeseen, istahdan hetkeksi, puhun kollegan kanssa työasioita, kerään seuraavan tunnin materiaalin kanssaan ja menen toiseen luokkaan opettamaan. Siis silloin, kun ei ole välituntivalvontaa. Kun on välituntivalvonta, pitää em. asiat olla jo hoidettu ennakkoon.
Koska opettajilla ei myöskään ole ruokatuntia, ruokataukoni on monesti viikossa vain 15minuutin mittainen kahden oppitunnin välissä eli käytännössä aikaa syödä on 5-10minuuttia.
Kahvi ja muu hetkiin on silloin aikaa, kun on hyppytunti. Siis minun omaa vapaa-aikaani! Tosin tämäkin menee monesti työasioiden parissa, kun rehtori/kollegat tai muut keskistelevat työhön liittyvistä asioosta tai olen yhteydessä kotiin jne. Siis nyt on puhe vapaa-ajastani, vaikka ajan lyhyyden takia, joudun sen koululla viettämääkin enkä ehdi lähteä hoitamaan vaikka asioita hyppytunnilla. Ja hyppytunnillani saan istua kahvittelemassa ja mässäilemässä pullaa vaikka koko 60minuuttia! Tästä ei työnantaja minulle maksa senttiäkään.
Jatkan täällä vielä. Jos viimeisen viiden vuoden aikana on tullut romahdus, niin luulisi, että noita asioita tutkimuksessa saisi tuota esiin. Onko kyse juuri älypuhelimesta?
Mutta tutkitusti, ei mutu-pohjalta.
Vai onko kyse monesta pienestä asiasta, jotka näkyivät jo vuosikymmeniä sitten, mutta nyt yhtäkkiä joku ratkaiseva piste on saavutettu, joka sitten näkyy osaamisen romahduksena.
Jos ketjun näkemys on totta, niin ikäsyrjintää ei tulevaisuudessa ole ongelna, kun nuorethan eivät yksinkertaisesti osaa enää mitään. Osa tuntuu kyllä vain puheelta puhumisen vuoksi, koska tuskin kukaan vakavissaan tähän uskoisi.
Vierailija kirjoitti:
Osalla oppilaista on ihan käsittämättömän huono sanavarasto. He eivät tunne ihan tavallisia suomenkielen sanoja. Ilmeisesti kotona ei puhuta mitään.
Tämä on ollut mulle suurin järkytys uusperhe-elämässä. Olen itse ollut aina kielellisesti lahjakas sekä kiinnostunut kirjallisuudesta ja nämä asiat ovat sekä osittain perimän ja osittain ympäristön kautta siirtyneet lapsilleni. Molemmilla on laaja sanavarasto, toisella ihan tutkitusti (koska joutui käymään puheterapiassa pienempänä). Mieheni oli teknologianörtti yh, ja kun tapasimme niin hän teki pitkää päivää töissä ja illalla oli jokaisella perheenjäsenellä oma pädi kourassa. Tähän tuli muutos hyvin pian, koska huomasin että lapsilla oli suuria puutteita ihan perussanoissa, kuten vaikka eri ruokien ja asioiden nimityksissä. Eri adjektiiveja ei sanavarastoon kuulunut ja he eivät osanneet esim. viikonpäiviä. Kovaa työtä ja tiukkaa ruutuajan rajoittamista on tehty, mutta huomaan jo nyt, miten vaikea on korjata pikkulapsiajan puutteita. En halua edes ajatella, millainen aikuisuus olisi edessä, jos koko peruskoulu olisi mennyt samaan malliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä viitsi pilata kaikkien opettajien mainetta.
Jos opettajalla 20-24 opetustuntia viikossa, niin muihin työtehtäviin on varattu aikaa 16-20h/vk + tauot 45 min välein opetusaikana 10-15min. eli muihin työtehtäviin jää aikaa 4h päivässä. Josta saadaan palkka.
OVTES ei tunne muuta työaikaa opetustuntien lisäksi kuin YS-ajan. Palkka maksetaan pidettyjen oppituntien mukaan, mitään ”sisäänleivottua suunnitteluaikaa” ei ole, eikä etenkään sellaista, josta saisi erillistä palkkaa. Jos olisi, voisi opettaja jättää tällöin osan työtehtävistään hoitamatta, koska ”aika täynnä”, samoin kuin toimitostyöläinen katsoo kello, että päivä pulkassa, nyt kotiin...
Oppitunti on pääosin 60minuuttia, josta saa palkan, vaikka oppitunti olisikin 45minuuttia. Se 15 minuuttia on sitten muuta työtä kuin oppitunnin pitoa. Itselläni aika menee siihen, että laitan luokan järjestykseen pikaisesti, kannan oppitunnin materiaalin opehuoneeseen, istahdan hetkeksi, puhun kollegan kanssa työasioita, kerään seuraavan tunnin materiaalin kanssaan ja menen toiseen luokkaan opettamaan. Siis silloin, kun ei ole välituntivalvontaa. Kun on välituntivalvonta, pitää em. asiat olla jo hoidettu ennakkoon.
Koska opettajilla ei myöskään ole ruokatuntia, ruokataukoni on monesti viikossa vain 15minuutin mittainen kahden oppitunnin välissä eli käytännössä aikaa syödä on 5-10minuuttia.
Kahvi ja muu hetkiin on silloin aikaa, kun on hyppytunti. Siis minun omaa vapaa-aikaani! Tosin tämäkin menee monesti työasioiden parissa, kun rehtori/kollegat tai muut keskistelevat työhön liittyvistä asioosta tai olen yhteydessä kotiin jne. Siis nyt on puhe vapaa-ajastani, vaikka ajan lyhyyden takia, joudun sen koululla viettämääkin enkä ehdi lähteä hoitamaan vaikka asioita hyppytunnilla. Ja hyppytunnillani saan istua kahvittelemassa ja mässäilemässä pullaa vaikka koko 60minuuttia! Tästä ei työnantaja minulle maksa senttiäkään.
Jos olet huomannut, niin autonatisaatio on aika hyvin putsannut tuollaiset toimistotyöt pois tästä yhteiskunnasta. Aika harvassa paikassa on tuollaista. Tutulta kuulostaa omalla ajalla opettelu ja suunnittelu asiantuntijatyössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on lukion ykkösellä. Lyhyen matikan ryhmät on pienryhmiä, pitkässä matikassa 40 oppilaan massaluentoja. Tilanne on ihan järjetön kun 80-90 % ottaa pitkän matikan. Suurin osa ei jatko-opinnoissa pitkän matikan tietoja tarvitse mutta kun kaikkialla siitä saa korkeimmat pisteet.
Tämä. Jos haet vaikka saksan tai englannin kieltä lukemaan yliopistoon, niin korkeimmat todistuspisteet saa - niin, todellakin: pitkästä matikasta. Ihan kipeää.
Onko tosiaan noin? Mikäs järki tuossa on?
Syy on se, että loppupeleissä ainoastaan pitkä matikka erottelee opiskelijoiden tasoa. Kaikesta muusta on helpompi esim. loputtomalla uusimisella saavuttaa laudatur. Ja koska pääsykokeista poliitikot halusivat eroon, niin todistusvalinnassa matikka karsii parhaiten.
Mitään järkeähän tässä ei tietenkään ole. Ja kun niitä opiskelupaikkojen ei ole yhtään sen enemmän kuin aiemminkaan, niin eipä se todistusvalinta nopeuta paikan saamista. Lisämiinuksena vielä, että nyt ne paineet on jo lukiolaisella, aiemmin pystyi vielä parikymppisenä panostamaan pääsykokeisiin, vaikka lukiossa ei olisi sitä ymmärtänyt tehdä.
Erityisopettaja täällä. Aivan sama havainto. Mun eskari-ikäinen lukee paremmin kuin jotkut 5.lk. kotona ei lueta mitään kun ei kiinnosta. Koulussa yritetään mutta sen pitäisi olla jokapäiväistä. Koulun tuki ei riitä. Kaikki ajat ollaan koneella ja pelataan. Monet alakouluikäiset lapset eivät pysty pelaamaan lautapeliä keskenään vaan tarvitsevat aikuiset jakamaan vuoroja ja pitämään paikallaan. Muuten homma leviää täysin. Meillä on myös 2.lk joka ei osaa mennä kyykkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Miten oppilaat on noilla tiedoilla ja taidoilla siirretty yläkouluun? Esikoiseni aloittaessa koulutiensä viime vuonna opettajat totesivat että 80% oppilaista luki kun koulu alkoi ja tämä oli kuulemma poikkeuksellisen korkea luku. Eikö tämä kertoisi ennemminkin siitä, että oppilasmateriaali on laadukkaampaa kuin aiemmin (panostettu kotona ja eskarissa paremmin?) ja jos nämä samaiset oppilaat eivät kehity samassa tahdissa, on koulussa itsessään se vika?
Lasteni koulu on täysin ilmiöpohjainen ja ainakin siellä on oppimistulokset olleet erinomaisia.
Samaa olen ihmetellyt, kun olen lukenut näitä opettajien kommentteja. Mihin se tieto lapselta katoaa?
Eskarissa suurin osa lapsista osaa lukea ja tunteeävat kelloajat ja viikonpäivät. Samoin helppoja laskutehtäviä ja monet porskuttelevat sataan asti. Käyttäytyvät kauniisti, osaavat käyttää aterimia ja sitoa kengännauhat.
Miksi nämä samaiset lapset taantuvat koulussa, etteivät tunne sinivuokkoa tai osaa lukea, kun se taito ja osaaminen on ollut jo ennen kouluikää eskarissa?
Ja mitä lasten lukemiseen tulee kotona, koskaan Suomen historiassa lapsille ei ole luettu lapsille niin paljon kuin tänä päivänä. Ja sen todistaa kirjamarkkinat. Ei kait niitä turhan päiden paineta.
Minä en lakkaa ihmettelemästä sitä, miten opettajien lapset ovat sosiaalisilta taidoiltaan niin onnettomia. Varsinkin pojat.
Ja miten piittaamattomia opettajat ovat jälkikasvunsa edesottamuksista. Sama ilmiö omasta ja lasteni lapsuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opettaja ja nyt ei kyllä ole edes vähimmät pedagogiat hallussa tässä ketjussa kirjoittaa kaikki muut paitsi me oikeat opettajat. Opetan viidettä luokkaa ja opetus on pääsäänt hyvää paitsi määrärahoista on karsittu. Enää ei koulussa ole muotia opetella ulkoa ja pakottaa vastentahtoisesti sivu seikkoja vaan opetellaan hallita isompia kokonaisuuksia oman kiinnostuksen mukaan. T. Ope
Miten varmistetaan että oppii kuitenkin aikaisemmin normaaliin tietämykseen kuuluvana pidetyt asiat vaikka ne ei kiinnosta?
Mitä jos mikään ei kiinnosta tai ei ole kannustusta kiinnostus mistään, mitä sitten opiskellaan vai annetaanko opiskelun olla?
Mitä jos on ongelmaa oman toiminnan ohjauksessa tai epätasainen kykyprofiili? On ok ettei osaa laskea jos osaa potkia palloa tai ei opi äidinkieltä välttävälläkään tasolla jos on numeropäätä?
Mun näkemys on se että sitä tietoa mikä ennen on hankittu tankkaamalla koulussa pidetään itsestäänselvyytenä ja siirrytään suoraan maalaamaan isolla pensselillä ”isojen kokonaisuuksien hallintaan” ja perusosaaminen rapautuu.
Ikäänkuin jokainen voisi elämässään päästä jonkun toisen perustaman yrityksen toimitusjohtajaksi katselemaan suurta kuvaa kun ”muut” tekee ikävät yksityiskohtaiset työt. Sitten huomataankin että tämähän oli hölmöläisten rakentama pyramidi eikä olekaan ketään joka osaisi yksityiskohdat kun kaikki istuu toimitusjohtajan jakkaralla.
Ristiriidassa on myös se että fiksut kotona opetetut nuoret joilla on turvaverkot on niitä jotka tulevat kuorimaan töiden kermat päältä. Ja sitten on suuri määrä näitä suurella pensselillä maalaajia jotka masentuu kun tälle heidän taidolle ei ole reaalimaailmassa kysyntää.
Eli minne menee töihin omiin kiinnostuksenkohteisiin keskittynyt isoihin kokonaisuuksiin keskittyvä henkilö joka ei osaa laskea tai kirjoittaa kun ne ei kuulunut omiin kiinnostuksenkohteisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä: Biologian opsiin kuuluu nykyään pakollisena eliökokoelman kerääminen. Meillä se tehdään yleensä kuvaamalla kasveja ja palauttamalla elokuun lopussa tiedosto. Siitä pitäisi kuvien lisäksi löytyä tiedot kuvauspaikasta ja kuvauksen ajankohta. 10 kasvia (seiskat) ja 20 kasvia (kasit) kuvaamalla ja ohjeiden mukaan palauttamalla saa arvosanaksi 10. Tiedoston tekemiseen ja palauttamiseen olisi saanut apua koululta, joten edes omaa tietokonetta ei tarvita. Kasvion hyvä arvosana olisi kivasti auttanut oppiaineen numeron nostamisessa.
Osa oppilaista jätti tämänkin työn tekemättä tai palautti epämääräisen kasan kuvia suoraan kännykästä ilman mitään tietoja.
Minun aikana ei tuollaista tehtävää ollut, onneksi. Olisi reputtanut. Nykyäänkin tuo tehtävä erottelee ne lapset, joiden vanhemmat innokkaasti auttaa (menee lasten kanssa etsimään kasveja, tunnistaa ne ja auttaa tietojen kirjaamisessa.)
Toisessa päässä on ne oppilaat, joiden vanhemmat ei auta ja joilla ei ole tietoteknistä osaamista perheessä. Ja ei, se ei auta jos koulusta teoriassa saisi apua, ei ne lapset kehtaa myöntää, ettei konetta tai sen käyttötaitoa ole.
No miten ne ikäpolvet pärjäsivät, joiden piti kerätä ja prässätä jotain 100 kasvia kesän aikana? Tuskin heidänkään vanhemmat siellä metsässä mukana rämpivät. Jos nykyään ei ole tietoteknistä osaamista, niin kai ne kasvit saa kerätä ihan fyysisestikin. 10 ei ole todellakaan paljon..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oppilaat on noilla tiedoilla ja taidoilla siirretty yläkouluun? Esikoiseni aloittaessa koulutiensä viime vuonna opettajat totesivat että 80% oppilaista luki kun koulu alkoi ja tämä oli kuulemma poikkeuksellisen korkea luku. Eikö tämä kertoisi ennemminkin siitä, että oppilasmateriaali on laadukkaampaa kuin aiemmin (panostettu kotona ja eskarissa paremmin?) ja jos nämä samaiset oppilaat eivät kehity samassa tahdissa, on koulussa itsessään se vika?
Lasteni koulu on täysin ilmiöpohjainen ja ainakin siellä on oppimistulokset olleet erinomaisia.Samaa olen ihmetellyt, kun olen lukenut näitä opettajien kommentteja. Mihin se tieto lapselta katoaa?
Eskarissa suurin osa lapsista osaa lukea ja tunteeävat kelloajat ja viikonpäivät. Samoin helppoja laskutehtäviä ja monet porskuttelevat sataan asti. Käyttäytyvät kauniisti, osaavat käyttää aterimia ja sitoa kengännauhat.
Miksi nämä samaiset lapset taantuvat koulussa, etteivät tunne sinivuokkoa tai osaa lukea, kun se taito ja osaaminen on ollut jo ennen kouluikää eskarissa?
Ja mitä lasten lukemiseen tulee kotona, koskaan Suomen historiassa lapsille ei ole luettu lapsille niin paljon kuin tänä päivänä. Ja sen todistaa kirjamarkkinat. Ei kait niitä turhan päiden paineta.
Sanoppa se! Meidän koulun 25 oppilaan 1.lk on villilauma. 15 :lla on vaikeuksia istua paikallaan suu kiinni edes minuuttia. Eskarivuonna tätä määrää lapsia oli kaitsemassa useampi aikuinen, nyt yksi. Vaikka lukee ja kirjoittaa ja kotona istuu nätisti ruokapöydässä, se ei tarkoita että koulussa ollaan ihmisiksi. Ennen oli tosi hyviä ja pari heikkoja. Suurin osa luokasta "sitä keskitasoa". Nykyään on vaan niitä tosi hyviä ja paljon heikkoja. Sanoisin että keskittymiskyky on rapautunut ja se vaikuttaa kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Missä peruskoulussa opettajat saavat vain opetustuntien mukaan palkan?
Missä kunnallisessa peruskoulussa opettajille maksetaan jotain muuta kuin opetustunteihin ja erinäisten lisätöihin (ovtes) maksettavaa palkkaa? Haluan nimittäin siihen kouluun töihin!
Työaika löytyy tästä: https://www.kt.fi/sopimukset/ovtes/2020-2021/osio-b-liite-1-peruskoulu/…
Palkkaperuste löytyy mm. tästä: https://www.kt.fi/sopimukset/ovtes/2020-2021/osio-b-liite-1-peruskoulu/…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvion tekemisellä harjoitellaan seuraavia taitoja: Projektin suunnittelu, suorittaminen ja aikataulujen noudattaminen. Lisäksi opetellaan kuvaamaan ja tekemään tiedosto. Sitten pitäisi vielä osata toimittaa se opelle, jollain neljästä sovistusta keinosta. Kasvien tunnistus on vain yksi pieni osanen tätä tehtävää.
Eivätkö nämä ole juuri niitä työelämätaitoja, joiden opettelua ja opettamista on kouluilta vaadittu?
Ps: Nykynuoret ovat googlettamisessa ihan surkeita. He eivät yleensä löydä sieltä netistä mitään tietoja hakiessaan. Joudun nykyään kirjoittamaan netin tiedonhakua opettaviin tehtäviin millä hakusanoilla vastaukset löytyvät. Muuten kukaan ei osaa tehdä sitä tehtävää.
Tätä en olisi kyllä uskonut. Mistäköhän johtuu, eikö niiden pitänyt olla ns. diginatiiveja?
Kyllä tämän allekirjoitan iham oman 6.luokan oppilaan kohdalta. Hän on todella taitava digilaitteiden ja koodauksen parissa, mutta googleen yrittää laittaa ihan hölmöjä hakusanoja.... Niin ja kokeidenkeskiarvo kaikissa aineissa 9.
Vierailija kirjoitti:
Olen päälle nelikymppinen ja ympäristöä kun havainnoi nykynuoret tuntuu kaikki olevan yliopistossa ja kauppiksessa. Työkaverit kertovat lapsiensa saavan kymppejä koulussa. Itselläni ei ole lapsia mutta tuntuu että fiksumpia ovat kuin oma sukupolveni.
Olisikohan niin että otantasi on hieman vinoutunut ja ne kertoo mieluiten lastensa menestyksestä joiden lapset saa kymppejä ka hakee kauppikseen..?
Ja tämähän on osa ongelmaa. Osa oppilaista selviää fiksujen ja kykenevien vanhempien tuella minne vaan, osa heitetään koulun ovesta sisään että eiköhän ne siellä kerro sulle jotain! Aivan sama millaiset on ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Äkkiä opesta tulee r*****ti kun ei päästä kokeista läpi.
t.ope
Tästä on ihan turha tehdä ma mu kysymystä. Olet varmasti feikkiope, koska ne lukemista karttavat ahdistuneet nuoret ovat pääosin nimenomaan keskiluokkaisia pellavapäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä viitsi pilata kaikkien opettajien mainetta.
Jos opettajalla 20-24 opetustuntia viikossa, niin muihin työtehtäviin on varattu aikaa 16-20h/vk + tauot 45 min välein opetusaikana 10-15min. eli muihin työtehtäviin jää aikaa 4h päivässä. Josta saadaan palkka.
OVTES ei tunne muuta työaikaa opetustuntien lisäksi kuin YS-ajan. Palkka maksetaan pidettyjen oppituntien mukaan, mitään ”sisäänleivottua suunnitteluaikaa” ei ole, eikä etenkään sellaista, josta saisi erillistä palkkaa. Jos olisi, voisi opettaja jättää tällöin osan työtehtävistään hoitamatta, koska ”aika täynnä”, samoin kuin toimitostyöläinen katsoo kello, että päivä pulkassa, nyt kotiin...
Oppitunti on pääosin 60minuuttia, josta saa palkan, vaikka oppitunti olisikin 45minuuttia. Se 15 minuuttia on sitten muuta työtä kuin oppitunnin pitoa. Itselläni aika menee siihen, että laitan luokan järjestykseen pikaisesti, kannan oppitunnin materiaalin opehuoneeseen, istahdan hetkeksi, puhun kollegan kanssa työasioita, kerään seuraavan tunnin materiaalin kanssaan ja menen toiseen luokkaan opettamaan. Siis silloin, kun ei ole välituntivalvontaa. Kun on välituntivalvonta, pitää em. asiat olla jo hoidettu ennakkoon.
Koska opettajilla ei myöskään ole ruokatuntia, ruokataukoni on monesti viikossa vain 15minuutin mittainen kahden oppitunnin välissä eli käytännössä aikaa syödä on 5-10minuuttia.
Kahvi ja muu hetkiin on silloin aikaa, kun on hyppytunti. Siis minun omaa vapaa-aikaani! Tosin tämäkin menee monesti työasioiden parissa, kun rehtori/kollegat tai muut keskistelevat työhön liittyvistä asioosta tai olen yhteydessä kotiin jne. Siis nyt on puhe vapaa-ajastani, vaikka ajan lyhyyden takia, joudun sen koululla viettämääkin enkä ehdi lähteä hoitamaan vaikka asioita hyppytunnilla. Ja hyppytunnillani saan istua kahvittelemassa ja mässäilemässä pullaa vaikka koko 60minuuttia! Tästä ei työnantaja minulle maksa senttiäkään.
Eikö opettajia koske Suomen työlainsäädäntö, kun laissa työaika on määritelty 40h, jossa 2x 10mim. kahvitauko ja 20min. ruokatauko, jos yli niin omalla ajalla.
Suurin osa opettajista on virkasuhteessa ja ainakin muiden ammattien virkasuhteessa noudatetaan työlainsäädäntöä.
Jos opettajan palkka on n. 3000€/kk ja opettajien työajaksi lasketaan opetustunnit, joita keskimäärin viikossa 20-24h, niin opettajat pitävät Suomen ennätystä tuntipalkoissa.
Todellisuudessa kun huomioidaan opettajien työaika, palkka olisi pienimmillään 6000€/kk ja lomaa n. 2,5kk. Sitäkö tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Vali, vali. Ei viikkoa etteikö joku opettaja valittaisi ja haukkusi.
Ensi viikolla valitetaan sitten oppilaiden antamista joululahjoista ja kuinka ne menevät suoraan roskiin.
Avasi tämän palstan milloin tai mihin aikaan tahansa, vakio aloitus tulee opettajilta, kuinka raskasta on. Menee mielenkiinto palstaan
Missä on lastentarhaopettajat, poliisit, hoitajat, lääkärit jne. eipä juuri heidän valituksia ja haukkumisesta löydy palstalta.
Sanoma Oy pitäisi perustaa ihan oma palsta, ettei Aihe vapaa-palsta täyty opettajan vaikeroinnista, kun uutta aihetta pukkaa jo aamu seitsemältä sunnuntai aamuna. Jotenkin usko on mennyt tähän vaikerointiin
Ehkäpä avautuminen tähän aikaan vuodesta johtuu siitä, että sinne Wilmaan alkaa erityisesti ysiluokkalaisten aineenopettajille tulemaan yhtä sun toista viestiä, miten arvosanaa voisi vielä korottaa... Eihän sitä ollutkaan kuin elo-joulukuu aikaa osoittaa osaamisensa, nyt sormianapsauttamalla sirkustemppu ennen tokaria?
Olen yläkoululaisten kanssa tekemisissä työssäni. Seiskaluokkalaisia on, jotka eivät tiedä omaa osoitettaan. Eikä ollut tuoreesta muutosta kyse.
Jutelkaa ihmiset lastenne kanssa, tehkää asioita yhdessä ilman digilaitteita!
Osa nuorista tuijottaa vain tyhjin silmin eteensä, päähän ei näytä muodostuneen mitään perustaa ajattelulle.