Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Surullinen ope: oppilaiden taidot ja osaaminen laskevat vuosi vuodelta.

Vierailija
12.12.2020 |

Olen käyttänyt tämän lauantain ja eilisen illan kokeiden ja suoritusten korjaamiseen. Alan vaipua epätoivoon oppialiden suoritusten kanssa. Olen pitänyt lähes identtisen kokeen (tehtävätyyppi pysyy samana, mutta aihetta varioidaan) jo useamman vuoden ajan. Saadut arvosanat ovat pudonneet koko ajan. Nyt luokan parhaat saivat enää seiskan. Opetussuunnitelma ja sen vaatimukset ovat pysyneet samana. Kuitenkin peruskoulun jälkeen näiltä nuorilta tullaan vaatimaan osaamista enemmän kuin koskaan ennen.

Joka syksy yhä suurempi osa oppilaista ei osaa yläkouluun tullessaan viikonpäiviä, ilmansuuntia, kuukausia tai erota oikeata ja vasempaa. Osa oppilaista ei ole koskaan tehnyt läksyjä tai kerrannut kokeeseen. Yhden oppilaan kohdalla paljastui, ettei hän tiennyt miten asioita opetellaan.

Onneksi tämä sylissä kiehnäävä kissa lohduttaa... Ja ennen kuin kukaan käy valittamaan, myös aineenopettajalla voi olla lukivaikeus. Se ei vaikuta opetuksen laatuun.

Kommentit (805)

Vierailija
261/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikävää kuultavaa. Varmaan raskas ala. Minulla on 20- ja 14-vuotiaat pojat. Siis kokemusta nykyajan koulusta. Vanhempi korkeakouluopinnoissa. Sen voin heti sanoa, että nykyajan opettajat ovat onneksi ihan toista maata kuin mitä esim. mun yläasteaikoina.

Oliskohan siinäkin osasyynä. Jos vanhempien kokemukset koulusta oli mitä oli, varmaan se heijastuu lapsiin niin, ettei oikein jakseta välittää. Varmaan aika tavallinen reaktio olla välittämättä jostain ei niin hyvästä.

Vierailija
262/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Juuri puhuin ope- siskoni kanssa. Tämä uusi ilmiöoppiminen ja isot luokkatilat ja tietynlainen vapaaehtoisuus vie oppimistuloksia taaksepäin vauhdilla.

Itseäni suoraan sanottuna v*tuttaa tämä oppilaiden ja vanhempien jatkuva syyllistäminen, vaikka suuret ongelmat on ihan meidän laissa ja koulujärjestelmässä, missä sitten oppilaat perheineen koittaa vain luovia ja pärjätä jotenkuten. Tottakai kaikilla ei ole kotiolot kunnossa, mutta peruskoulun tehtävähän nimenomaan on tasoittaa niitä eroja!!

Oma esikoiseni on nyt ykkösellä - kertaa ykkösluokkaa. Jo ekana vuonna ihmettelin sitä että ykkösellä on kaksi luokkaa, joissa molemmissa 15 oppilasta. Mutta viikossa on viisi tuntia opetusta, jossa on vain yksi ope, ja nämä kaksi ryhmää yhdistetään. Eli silloin luokassa on 30 oppilasta ja yksi ope. No aika pian alkoi tulla viestiä ettei lapsi pärjää, ja kun asiaa kaiveltiin niin ongelmat ilmeni tyypillisesti näillä tunneilla missä oppilaita oli 30. Mitä helvetin säästöä sellainen on että toiselle opettajalle annetaan viisi viikkotuntia vähemmän kuin toiselle, ihanko oikeasti ei kunnalla ole varaa??! Lapsissa on tulevaisuus ja lapsia syntyy liian vähän, ja näin niitä meidän vähiä lapsia sitten kohdellaan?!!!

Sitten myös tämä ilmiö-oppiminen ja lapsen vastuuttaminen opiskelusta. Pieniltä koululaisilta vaaditaan ihan liikoja, vain murto-osa kykenee tuossa iässä siihen itseohjautuvuuteen mitä pidetään opsissa normaalina. Niinkuin ei olisi tietoakaan lapsen aivojen kehityksestä. Tai ymmärrystäkään siitä miten isot ryhmät, jatkuva luokkien vaihtuvuus ym kuormittaa ihan jokaista lasta, ja miten se vaikeuttaa aivojen toimintaa ja heikentää oppimista. Siitä en edes aloita miten tehostettua tai erityistä tukeva vaativat lapset jäävät ilman mitään tukea..... 

Koululaitos saisi ihan ekana katsoa peiliin ennenkuin valittaa siitä ettei oppilaat osaa mitään. Kyllä se kuitenkin on koulun tehtävä opettaa ja tarjota sellainen oppimisympäristö missä lapsen on mahdollista oppia. Kyllä meillä osaa jokainen eskarikin viikonpäivät, ihan riippumatta siitä mitkä kotiolot on!!!

t. äiti ja vakaope.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
263/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toi kasvien keräily hoidetaan Espoossa siten, että vanhemmat tilaa ja ostaa ne kasvit puskaradion kautta. Osaa kasveista ei ole muutoin edes mahdollista saada ja kympin tytöt ahdistuu. Pakko rahalla ostaa. Miettikääpä sitä.

Vierailija
264/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis yläkouluun tullessaan ei osaa viikonpäiviä eikä kuukausia tai oikeata ja vasenta? Eihän sellainen ole mahdollista. Ilmansuuntien kohdalla pystyn vielä jotenkin ymmärtämään.

Ovatko nämä siis ihan tavallisia oppilaita? Ei yksilöllistettyä opetusta?

Ihan tavallisia oppilaita. Näitä alkaa olla jo kolmannes tai vähintään neljännes jokaisella luokalla :(

En ihmettele. Tyttäreni aloitti koulun 90-luvun alkupuolella, ja nuori opettaja sovelsi samankaltaista opetusta kuin nykyinen ilmiöoppiminen. Matematiikan tehtäviä sai tehdä, jos halusi, ja seuraavana päivänä sai tarkastaa oikeat vastaukset luokan nurkassa olevasta kirjasta, jos halusi. Mitään ei vaadittu. Sen seurauksena tyttäreni ei tehnyt mitään, ja hänestä uhkasi tulla koulupudokas jo ensimmäisen luokan jälkeen, sillä mikään ei hälyttänyt tilanteesta. Sanallinen todistusarvio oli kiittelevä ja stipendikin tuli.

Onneksi lapsi oli itse kunnianhimoinen ja alkoi toisen luokan alussa ihmetellä, miksi hän osaa niin huonosti. Siihen aikaan koulussa käytettiin vielä oppikirjoja ja tehtäväkirjoja, joten vastaus kysymykseen selvisi nopeasti, ja aloitin matematiikan ja äidinkielen opetuksen alusta ja jatkoin sitä koko ala-asteen ajan.

Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Myöhemmin on selvinnyt ettei lapsi ollut matemaattisesti lahjaton, vaan päinvastoin. FM-koulutuksessa fysiikan pitkä sivuaine meni läpi puhtaalla 5-rivillä samoin DI-koulutuksen inssimatikat. Lisäksi väitöskirja on pitkälti tilastomatematiikkaa ja koulutusta vastaava työpaikkakin on löytynyt.

Ei ilmiöopetus meinaa sitä ettei tarvitse tehdä asioita jos ei huvita. Se merkitsee sitä että oppiaineiden rajat eivät ole enää samalla tavalla selkeät, vaan esim englantia opetellaan siinä yhteydessä kuin vaikka kemiaa. Matematiikkaa samassa yhteydessä kuin historiaa. Tämä on mielestäni huomattavasti järkevämpää kuin jakaa ne puhtaasti aineperusteisiin oppiaiheisiin.

Varsinkin ala-asteella on ihan järkevää ettei läksyjä ole kuin se 15min/päivä. Lisäksi on hyvinkin järkevää että kirjaa saa pitää kokeessa, koska ulkoaoppiminen ei ole ainoa järkevä opiskelutaktiikka, huomattavasti tärkeämpää on että opitaan soveltamaan ja ymmärtämään tietoa. Kysymykset tässä tapauksessa tietysti ovat soveltavia ja vastaukset eivät löydy noin vain kirjasta jos ei aihetta ja kirjaa tunne. Tämähän ei merkitse etteikö olisi järkevää pitää kirjattomia kokeita ulkoaopeteltavista asioista kuten vaikka sydänpareista ja kertotaulusta.

Vierailija
265/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiesittekö, että suurin osa huoltajien kanssa pidetyistä palavereista ja kaikki jälki-istunnot tms. oppituntien ulkopuoliset jutut ovat opettajille palkattomia. Yhteistyöaikaa on varattu vain 3h viikossa. Se menee helposti jo päivittäiseen viestittelyyn huoltajien kanssa. Palaverit, asiakirjojen täyttämiset tms. ovat palkatonta työtä. Joissain kunnissa maksetaan pitkistä huoltajien ja oppilaiden kanssa käytävistä keskusteluista. Usein kuluvaksi ajaksi lasketaan esimerkiksi 15min ja siitä saa korvauksen. Todellisuudessa esivalmisteluineen palaveriin menee tunti.

Vierailija
266/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ainakaan lukiossa ei vaadita enemmän osaamista kuin koskaan ennen. Päinvastoin, kyllä tämä sama ilmiö näkyy sielläkin. Ja mikä hankalinta, nykyajan lukiolaisilta ei saa edes vaatia mitään, koska he ahdistuvat siitä. Nuoret ovat tänä päivänä todella ahdistuneita. Ei heitä päin saa edes katsoa, saati että heiltä kysyisi jotain tunnilla. Ei voi, koska he ahdistuvat sellaisesta.

Ihan sama nälkyy jo yliopistotasollakin. Opiskelelen itse alaa, jossa opetussuunnitelmaakin on jo helpotettu. Tuntuu, että koko ajan pitää varoa sitä, etteivät opiskelijat ahdistu, eikä enää uskalleta vaatia niin paljon osaamista kuin ennen. Sääli.

Muutama vuosi sitten fysiikan demoissa piti taululla esittää tehtävät. Nykyään riittää, kun Villessä tekee tehtävät kotona. Jos ei osannu, sai mennä demotunnille (nyt koronan aikana sitä ei ole). Taululla laskeminen kyllä jännitti.

Niin? Miten tämä osoittaa että tutkinnon saamista on helpotettu? Vaatimus on sama. On vain tajuttu, että jotkut opiskelijat ovat niin osaavia etteivät tarvitse ohjaamista laskuissa. Kunpa kaikki opiskelu yliopistolla olisi näin joustavaa. Totuus on kuitenkin se, että akateemista vapautta ei ole enää. Ohjattuja ryhmätöitä ja pakollista läsnäoloa on enemmän kuin koskaan ennen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
267/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis yläkouluun tullessaan ei osaa viikonpäiviä eikä kuukausia tai oikeata ja vasenta? Eihän sellainen ole mahdollista. Ilmansuuntien kohdalla pystyn vielä jotenkin ymmärtämään.

Ovatko nämä siis ihan tavallisia oppilaita? Ei yksilöllistettyä opetusta?

Ihan tavallisia oppilaita. Näitä alkaa olla jo kolmannes tai vähintään neljännes jokaisella luokalla :(

En ihmettele. Tyttäreni aloitti koulun 90-luvun alkupuolella, ja nuori opettaja sovelsi samankaltaista opetusta kuin nykyinen ilmiöoppiminen. Matematiikan tehtäviä sai tehdä, jos halusi, ja seuraavana päivänä sai tarkastaa oikeat vastaukset luokan nurkassa olevasta kirjasta, jos halusi. Mitään ei vaadittu. Sen seurauksena tyttäreni ei tehnyt mitään, ja hänestä uhkasi tulla koulupudokas jo ensimmäisen luokan jälkeen, sillä mikään ei hälyttänyt tilanteesta. Sanallinen todistusarvio oli kiittelevä ja stipendikin tuli.

Onneksi lapsi oli itse kunnianhimoinen ja alkoi toisen luokan alussa ihmetellä, miksi hän osaa niin huonosti. Siihen aikaan koulussa käytettiin vielä oppikirjoja ja tehtäväkirjoja, joten vastaus kysymykseen selvisi nopeasti, ja aloitin matematiikan ja äidinkielen opetuksen alusta ja jatkoin sitä koko ala-asteen ajan.

Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Myöhemmin on selvinnyt ettei lapsi ollut matemaattisesti lahjaton, vaan päinvastoin. FM-koulutuksessa fysiikan pitkä sivuaine meni läpi puhtaalla 5-rivillä samoin DI-koulutuksen inssimatikat. Lisäksi väitöskirja on pitkälti tilastomatematiikkaa ja koulutusta vastaava työpaikkakin on löytynyt.

Ei ilmiöopetus meinaa sitä ettei tarvitse tehdä asioita jos ei huvita. Se merkitsee sitä että oppiaineiden rajat eivät ole enää samalla tavalla selkeät, vaan esim englantia opetellaan siinä yhteydessä kuin vaikka kemiaa. Matematiikkaa samassa yhteydessä kuin historiaa. Tämä on mielestäni huomattavasti järkevämpää kuin jakaa ne puhtaasti aineperusteisiin oppiaiheisiin.

Varsinkin ala-asteella on ihan järkevää ettei läksyjä ole kuin se 15min/päivä. Lisäksi on hyvinkin järkevää että kirjaa saa pitää kokeessa, koska ulkoaoppiminen ei ole ainoa järkevä opiskelutaktiikka, huomattavasti tärkeämpää on että opitaan soveltamaan ja ymmärtämään tietoa. Kysymykset tässä tapauksessa tietysti ovat soveltavia ja vastaukset eivät löydy noin vain kirjasta jos ei aihetta ja kirjaa tunne. Tämähän ei merkitse etteikö olisi järkevää pitää kirjattomia kokeita ulkoaopeteltavista asioista kuten vaikka sydänpareista ja kertotaulusta.

Nykyään alkaa olla ongelma, etteivät lapset ja nuoret osaa opetella mitään ulkoa. Silloin kun tätä taitoa tarvitaan jää kaikki oppimatta. Osa asioista vaan täytyy opetella ulkoa, jotta niitä opittuja asioita voidaan hyödyntää nopeasti.

Vierailija
268/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitinä olen ollut jo pitkään huolissani yleissivistyksen laskusta. Oma tyttäreni on ensimmäisellä luokalla. Osallistun kannustavasti lapsen koulunkäyntiin. Ja kotona keskustellaan paljon ja opetellaan asioita päivittäin. Tämä saattaa kuulostaa kamalalta, mutta en halua, että tyttärestäni kasvaa mitään saapasta. Olen törmännyt nuoriin, joita kiinnostaa lähinnä oma ulkonäkö ja keskutelutaidot rajoittuvat tubettajiin ja päivän muotiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
269/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ahdistuksesta ....

Yläkoulun asta-palavereista on tullut ohjeita aineenopettajille, että oppilaalta ei saa kysyä mitään, joitakin ei saa katsoa tai mennä liian lähelle, kerrotaan että missä oppilaan pitää istua luokassa (oppilaan valitsema paikka) ja keitä kavereita siinä vieressä pitää olla. Läksyjä ei saa tarkistaa tietyiltä oppilailta koska ahdistuivat. Kokeet tehdään erikseen jossain sillä koetilanne ahdistaa

Jatkan vielä. Ei siinäkään mitään, hyvä että tuetaan, mutta jos useamman vuoden peruskoulussa ja toisella asteella mennään niin että ahdistunutta avustetaan eteen päin, niin kenen homma on kertoa nuorelle, että työelämässä sitä apua ei sitten saa.

Määräaikaisuuksista ahdistuneet siivotaan pois kun työt ei vaan jatku. Eikä sitä ahdistusta tietenkään sanota syyksi, haastattelussa valitaan joku sopivampi vaan. Vakkarityöntekijäkin kun ahdistuu, niin se on parin viikon loma ja ehkä lääkkeet. Ei työnkuvaa ruveta rukkaamaan uusiksi kenelläkään, ellei ole jotenkin merkittävä tyyppi.

Vierailija
270/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaikea se on yrittää auttaa ja tsempata lasta kun opettajat eivät suostu merkitsemään koealueita ja läksyjä wilmaan edes ensimmäisellä luokalla. Mikä tässä on logiikka?

Tässä kiteytyy ongelman ydin hienosti. Vaikea sitä ja vaikea tätä kun opettaja ei taaskaan...

Erinomaisesti pisassa pärjänneet ikäluokat ovat käyneet koulunsa kokonaan ilman wilmaa. Mitäs siihen sanot?

Edellytettiin jo pienestä asti ottamaan omaa vastuuta, siihen sai harjoitusta joka päivä kun piti merkitä läksyt ja ihan itse muistaa ne. Reissuvihkoon tuli unohdukset ja siihen tuli kehdata kuittaus vanhemmilta pyytää ja itse piti kertoa unohtaneensa.

Nykyään vanhemmat syyttää opettajaa jos oma lapsi ei osaa tai muista mitään. Kuudesluokkalaisenkaan ei katsota voivan osata läksyjä merkitä, saatika muistaa niitä. Lapsilta ei useimmissa perheissä tunnuta vaativan oikein mitään. Kun häiriköivä tai haahuileva lapsi ennen koetta kotona sanoo ettei osaa kun ope ei opeta, se uskotaan ilman muuta heti. Koska vika ei ikinä kuunaan voi olla omassa kasvatuksessa ja sitä myötä patalaiskassa lapsessa.

Opettajan työssä on kyllä usko tulevaisuuteen kovilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
271/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toi kasvien keräily hoidetaan Espoossa siten, että vanhemmat tilaa ja ostaa ne kasvit puskaradion kautta. Osaa kasveista ei ole muutoin edes mahdollista saada ja kympin tytöt ahdistuu. Pakko rahalla ostaa. Miettikääpä sitä.

Tämän estämiseksi vaaditaan nykyään kuvaan oppilaan kädessään pitämä nimilappu.  Peukaloiden muotoa tutkaillaan.

Vierailija
272/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uno Cygnaeus saisi tulla käymään kouluissa.

Muuten tietääkö oppilaat kuka Uno.C. oli?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
273/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan mitatusti lasten kunto on romahtanut. Ihan mitatusti se vaikuttaa oppimiskykyihin. Joten tämä on sikäli tutkimustiedon valossa odotettavissa oleva ilmiö.

Opettajat kuitenkin myös ovat aina kokeneet, että ennen oppilaat olivat jotenkin parempia ja heidän opettajauran aikana oppilasaines jotenkin huononee. Muistan, miten salakuuntelin pikkukoululaisena opettajia, jotka puhuivat, miten levottomia ja kelvottomia nykylapset ovat. Tämä oli kultaisella 80-luvulla. Onko niin, että kokeneella opettajalla on realistisempi kokonaiskuva ja voimavaroja huomata lajemmin, missä mennään. Nuori opettaja vain jotenkin selviää ensimmäistsä työvuosistaan ja iloitsee oppimisen ihmeestä. Vanhempi kollega ärsyyntyy herkemmin, että taas on kasviot on täyttämättä ja ilmansuunnat hukassa yli puolella.

Siksi aina tuntuu, että työn alkuaikoina oppilaat olivat jotenkin parempia?

Tämä mennyt vuosi tietenkin kasvattaa eroja äärimmilleen, kun osa koululaisista ei ole saanut mitään opetusta viikkokausiin.

Se ei ole open vika, mutta ei kyllä kenenkään muunkaan. Tässä on menossa maailmanlaajuinen kriisi, joka vaikuttaa kaikkeen. Jos se ei näkyisi nyt yhtään arvioinnissa, niin mitään opettajiaan ei enää tarvittaisi, vaan Teemu ja tekoäly hoitaisi jatkossa kaiken koulutuksen!

Vierailija
274/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis yläkouluun tullessaan ei osaa viikonpäiviä eikä kuukausia tai oikeata ja vasenta? Eihän sellainen ole mahdollista. Ilmansuuntien kohdalla pystyn vielä jotenkin ymmärtämään.

Ovatko nämä siis ihan tavallisia oppilaita? Ei yksilöllistettyä opetusta?

On! Aiemmin osaamattomat oli ns. erityisoppilaita. Nyt tavallinen seiskan tai kasin oppilaskin voi olla osaamatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
275/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleisesti keväällä ihailu opettajia kohtaan nousi joka päivä, kun etäopetusta seurasi. Ja yksi myönteinen juttu ainakin meillä on ollut, että lasten kyky arvostaa tavallisia koulupäiviä kaikista ongelmista huolimatta nousi aivan uusiin ulottuvuuksiin. Lapsethan rakastavat koulua ja kun kuuntelen heidän ja kaveriensa juttuja puhuvat nyt koulusta arvostaen.

Ehkä näinä aikoina rimaa pitää osin vain laskea ja keskittyä uskomaan siihen, että pienikin oppi on parempaa kuin ei mikään oppi?

Vierailija
276/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis yläkouluun tullessaan ei osaa viikonpäiviä eikä kuukausia tai oikeata ja vasenta? Eihän sellainen ole mahdollista. Ilmansuuntien kohdalla pystyn vielä jotenkin ymmärtämään.

Ovatko nämä siis ihan tavallisia oppilaita? Ei yksilöllistettyä opetusta?

Musta on käsittämätöntä, ettei lapsi osaa esimerkiksi ilmansuuntia jo ekalle mennessään. Noi on sellaisia asioita, jotka opitaan kätevästi kotona ihan normaalin elämän yhteydessä. En kehtaisi päästä lasta ihmisten ilmoille, jos se ei edes tietäisi mikä viikonpäivä on tai osaisi katsoa ja päätellä sitä seinällä roikkuvasta kalenterista.

Vierailija
277/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse luokanopettaja olen surullinen samasta ilmiöstä. Sitä yleissivistyksen puutetta tai sanavaraston pienuutta on mahdoton selittää eikä sitä usko ennen kuin itse todistaa.

Pyysin kuudesluokkalaisis sanomaan jonkun Aasian maan. Kukaan puolikkaan ryhmän oppilaista ei osannut sanoa yhtään maata. 11 oppilasta, kaikki syntyperäisiä suomalaisia keskiluokkaisista perheistä. Yritin vielä kaivaa kysymällä seuraavaksi ”Okei. Jos sanon tykkääväni aasialaisesta ruuasta ni mitä ajattelet millaisesta ruuasta silloin tykkään?” Yksi viittasi ja vastasi ”leivästä.”

Tällä luokalla on vielä ollut 3.-4.luokilla pitkän linjan opettaja, on varmaotteinen ryhmänhallinnassa, joten neljännen luokan yllin tuntien ”kaaos, jossa kukaan ei opi mitään” ei tätä selitä.

Eniten tästä nousee huoli millaisessa informaatiotulvassa meidän lapset kasvaa tällä hetkellä, kun sinne ei mahdu yksinkertaisimpiakaan maailmaa selittäviä asioita. Nykyiset 12-vuotiaat on upeita, toisiaan tasa-arvoisesti kohtelevia nuoria, mutta silti haluan nähdä millaisessa Suomessa me eletään parinkymmenen vuoden päästä, kun päättäjämme muistuttaa niitä haastateltavia amerikkalaisia, jotka ei tiedä mikä Eurooppa on.

Vierailija
278/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvion tekemisellä harjoitellaan seuraavia taitoja: Projektin suunnittelu, suorittaminen ja aikataulujen noudattaminen. Lisäksi opetellaan kuvaamaan ja tekemään tiedosto. Sitten pitäisi vielä osata toimittaa se opelle, jollain neljästä sovistusta keinosta. Kasvien tunnistus on vain yksi pieni osanen tätä tehtävää.

Eivätkö nämä ole juuri niitä työelämätaitoja, joiden opettelua ja opettamista on kouluilta vaadittu?

Ps: Nykynuoret ovat googlettamisessa ihan surkeita. He eivät yleensä löydä sieltä netistä mitään tietoja hakiessaan. Joudun nykyään kirjoittamaan netin tiedonhakua opettaviin tehtäviin millä hakusanoilla vastaukset löytyvät. Muuten kukaan ei osaa tehdä sitä tehtävää.

Tätä en olisi kyllä uskonut. Mistäköhän johtuu, eikö niiden pitänyt olla ns. diginatiiveja?

Olen syntynyt 88 ja meillä oli Ala-asteella muistaakseni 3 luokasta lähtien ATK tunteja (sillä nimellä kulki silloin). Harjoiteltiin wordin käyttöä, mutta myös sähköpostin lähettämistä. Lisäksi käytettiin nettiä, harjoiteltiin juurikin sitä tiedon etsimistä, niissä rajoissa kun sitä löytyi. Ja kun netissä ei silloin ollut mitään muuta niin nämä opit jäi päähän. Muistan kuitenkin, että nämä tunnit oli kivoja ja sellaisia wau-hetkiä, kotona kun ei tietokonetta vielä tuolloin ollut. Sen takia ne varmaan on päähän jääneetkin.

Nykylasten kohdalla automaattinen oletus tuntuu olevan se, että tottakai ne tällaiset asiat hallitsee, kun ovat suunnilleen tabletti kourassa syntyneet. Tosiasiassa on kuitenkin ihan eri asia hakea lastenohjelma yle areenasta tai pelata pelejä kuin hakea tietoa. Nämä pitäisi lapsille opettaa heti koulun alettua.

Vierailija
279/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ahdistuksesta ....

Yläkoulun asta-palavereista on tullut ohjeita aineenopettajille, että oppilaalta ei saa kysyä mitään, joitakin ei saa katsoa tai mennä liian lähelle, kerrotaan että missä oppilaan pitää istua luokassa (oppilaan valitsema paikka) ja keitä kavereita siinä vieressä pitää olla. Läksyjä ei saa tarkistaa tietyiltä oppilailta koska ahdistuivat. Kokeet tehdään erikseen jossain sillä koetilanne ahdistaa

Eikö se ole hyvä että saavat tukea ja ehkä sen avulla jaksavat tulla kouluun? 

t. yhden ahdistuneen äiti joka ymmärtää ettei lapsi itse mahda ahdistumiselleen mitään, ei mahtanut edes psykiatri

Vierailija
280/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkähän takia moni opettaja ei osaa nykyään yhdyssanoja?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi yhdeksän