Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Surullinen ope: oppilaiden taidot ja osaaminen laskevat vuosi vuodelta.

Vierailija
12.12.2020 |

Olen käyttänyt tämän lauantain ja eilisen illan kokeiden ja suoritusten korjaamiseen. Alan vaipua epätoivoon oppialiden suoritusten kanssa. Olen pitänyt lähes identtisen kokeen (tehtävätyyppi pysyy samana, mutta aihetta varioidaan) jo useamman vuoden ajan. Saadut arvosanat ovat pudonneet koko ajan. Nyt luokan parhaat saivat enää seiskan. Opetussuunnitelma ja sen vaatimukset ovat pysyneet samana. Kuitenkin peruskoulun jälkeen näiltä nuorilta tullaan vaatimaan osaamista enemmän kuin koskaan ennen.

Joka syksy yhä suurempi osa oppilaista ei osaa yläkouluun tullessaan viikonpäiviä, ilmansuuntia, kuukausia tai erota oikeata ja vasempaa. Osa oppilaista ei ole koskaan tehnyt läksyjä tai kerrannut kokeeseen. Yhden oppilaan kohdalla paljastui, ettei hän tiennyt miten asioita opetellaan.

Onneksi tämä sylissä kiehnäävä kissa lohduttaa... Ja ennen kuin kukaan käy valittamaan, myös aineenopettajalla voi olla lukivaikeus. Se ei vaikuta opetuksen laatuun.

Kommentit (805)

Vierailija
241/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

En lukenut kuin ap:n viestin, mutta täytyy kommentoida, että olen törmännyt samaan yläkouluopettajaystävieni kautta. Juuri nuo ilmansuunnat: itselle tuntuu täysin käsittämättömälle, että on olemassa 8-luokkalaisia, jotka eivät ymmärrä yhtään käsitteitä ”itä” tai ”pohjoinen”. Ja kyse ei siis ole mistään erityislapsista. Moni ei pääse liikuntatunnilla kyykkyyn jne. Onkin ilmeistä, että kuilu osaajien ja heikkojen välillä syvenee entisestään.

Vierailija
242/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vali, vali. Ei viikkoa etteikö joku opettaja valittaisi ja haukkusi.

Ensi viikolla valitetaan sitten oppilaiden antamista joululahjoista ja kuinka ne menevät suoraan roskiin.

Avasi tämän palstan milloin tai mihin aikaan tahansa, vakio aloitus tulee opettajilta, kuinka raskasta on. Menee mielenkiinto palstaan

Missä on lastentarhaopettajat, poliisit, hoitajat, lääkärit jne. eipä juuri heidän valituksia ja haukkumisesta löydy palstalta.

Sanoma Oy pitäisi perustaa ihan oma palsta, ettei Aihe vapaa-palsta täyty opettajan vaikeroinnista, kun uutta aihetta pukkaa jo aamu seitsemältä sunnuntai aamuna. Jotenkin usko on mennyt tähän vaikerointiin

Tämä keskustelu on mennyt jo 14. sivulle, että aihe näköjään kiinnostaa ihmisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
243/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajille tulosvastuu ja palkka sen mukaan. Jos ei oppilaat opi, niin opelta palkka alas tai koko ope vaihtoon. Näin toimitaan muillakin aloilla.

Eipä tarvitsisi enää odottaa opettajia työpaikoillensa. Aika hurjaa ottaa rahat pois opettajan palkasta, jos oppilaan isä vankilassa, äiti alkoholisti ja oppilas käynyt koulua syyslukukaudella kolmanneksen.

Vierailija
244/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä eletään nyt murrosvaihetta, kun koulu ei ole vielä tullut tälle vuosituhannelle. Ei ole mitään järkeä opetella ulkoa asioita kokeeseen, koska jos sitä tietoa elämässä tarvitsee, se löytyy netistä sekunneissa. Olisikin siis tärkeää, että koulussa opeteltaisiin jotain oikeita taitoja kuten esim. taloustaidot, rahan käyttäminen, verot, sijoittaminen, ympäristöasiat, taide ja kulttuuri, kielellinen ilmaisu jne. Ketä oikeasti kiinnostaa kerätä voikukkasista tiedosto ja mitä se opettaa?

Opiskelen itse tällä hetkellä opettajaksi ja minusta olisi valtavan hienoa, jos koulut ja kouluttautuminen uudistuisivat totaalisesti. Toivoisin myös oppivelvollisuuden pidentyessä lyhennettyjä koulutuksia mm. lähihoitajan työhön riittää vuoden koulutus. 

N30

Ei koulun perimmäinen tarkoitus olekaan opettaa tietoa vaan YMMÄRRYSTÄ. Mutta ymmärrystä ei voi syntyä ilman suurehkoa määrää tietoa. Tiedon täytyy olla päässä, että sitä osaa yhdistellä luovasti ja oma-aloitteisesti.

Voit helposti googlettaa että milloin käytiin Krimin sota. Mutta entä jos sinulta kysyttäisiinkin, että "minkälaiset yhteiskunnalliset, lainsäädännölliset ja rahapoliittiset muutokset ovat edeltäneet sotia eri aikakausina ja onko nillä yhtymäkohtia viimeviikkoisiin neuvotteluihin" niin ei auta google.

Vain ihminen voi sen selvittää ja ensimmäinen askel on se, että aivoista löytyy riittävästi metatietoa ensimmäisten propositioiden hahmottamiseen, niistä voi sitten lähteä etsimään yksityiskohtia eteenpäin. Mutta se ensimmäinen ajatushahmotelma syntyy siellä aivoissa jo olevan tiedon perusteella, ilman googlea.

Vierailija
245/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä olen opettaja ja nyt ei kyllä ole edes vähimmät pedagogiat hallussa tässä ketjussa kirjoittaa kaikki muut paitsi me oikeat opettajat. Opetan viidettä luokkaa ja opetus on pääsäänt hyvää paitsi määrärahoista on karsittu. Enää ei koulussa ole muotia opetella ulkoa ja pakottaa vastentahtoisesti sivu seikkoja vaan opetellaan hallita isompia kokonaisuuksia oman kiinnostuksen mukaan. T. Ope

Sivu Seikka :)

Vierailija
246/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ääneenlausumaton ihanne on opettaja, joka saa oppilaat innostumaan opetettavasta asiasta. Hän herättää kiinnostuksen, ja oppilaat itseohjautuvasti opiskelevat ja oppivat. Totuus on, että kukaan ei saa kaikkia oppilaita kiinnostumaan samasta asiasta samaan aikaan, joten mitä pitäisi tehdä. Opettaja ei

haluaisi pakottaa oppilasta, eli kieltää kännykällä olemista, käskeä ottamaan kirja esille ja lukemaan, hakemaan kynän repun pohjalta ja kirjoittamaan jne. Opettaja tuntee itsensä epäonnistuneeksi, kun joutuu korottamaan ääntä ja käyttämään valtaa (sitä pientä, mitä opettajalla on). Oppilas on tietenkin tyrmistynyt, kun opettaja huutaa, kun häntä ei kiinnosta, eikä hän jaksa lukea eikä etsiä edes oikeaa sivua kirjasta. Aikuiset -opettajatkaan- eivät uskalla enää olla aikuisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
247/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin opettaja, niin olisi peiliin katsomisen paikka ja miettisin missä olen mennyt vikaan ja onko minulla ammattitaitoa ja osaamista riittävästi enää työhön, jos KAIKKI oppilaat ovat noin heikkoja, eikä tulosta ole syntynyt.

Valitettavasti en voi mennä oppilaan kotiin vahtimaan läksyjen tekemistä.

Ja mitä läksyihin tulee, meillä pari lasta ovat voineet tehdä läksyt koulussa, opettajan ohjauksessa, kun opettaja on jäänyt koululle oppituntien jälkeen korjaamaan kokeita tai valmistelemaan seuraavia oppitunteja, eikä lähtenyt kotiin tekemään niitä. Vanhemman näkökulmasta tämä on kovasti helpottanut vanhempia.

Kotona työskentelyn oppiminen auttaisi sitten toisella asteella. Hyvin monella nuorella tyssää opinnot amiksessa tai lukiossa siihen, etteivät he osaa työskennellä itse.

Koulussamme on läksyparkki, jossa kotitehtäviä voisi tehdä ohjatusti. Oppilaat eivät halua jäädä, koska he mielummin jättävät tehtävät tekemättä.

Opet eivät voi jäädä koulupäivän jälkeen luokkaan, koska siellä alkaa musiikkiopiston opetus tai toisen ryhmän tunti.

Tiesithän,  ettei ope ole saanut mitään palkkaa tuosta läksyjen ohjaamisesta oppituntiensa jälkeen.

No, enpä tiennyt, ettei opettaja saanut palkkaa, kun ohjasi läksyjen teossa ja samalla korjasi kokeita. Milloin tämä on muuttunut?

Opettajan työ perustuu virkasuhteeseen ja työaika 8h/pv 40h/vk. Meidän kunnassa opettajilla opetustunteja 3-5 h ja loput 8h työajasta käytetään muihin tehtäviin. Ja opettajat saavat palkkaa 8h mukaan, eikä pelkästään opetustunneista.

Vierailija
248/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan jännityksellä kevän ensimmäistä maantiedon koetta. Saapa nähdä miten iso prosentti seiskoista ei nyt tunnista maailmankartalta esimerkiksi Afrikan mannerta.

Testatkaapa omia lapsianne. Osaavatko he väli-ilmansuunnat tai luetella kuukaudet!

En ymmärrä, koska kuukaudet ja viikonpäiväthän pitää osata kaikilla kielillä. Miten yläasteelle menijä voisi olla osaamatta niitä?

Minä olen enkun ope ja vielä moni 6lk ei osaa kuukausia suomeksi, vaikka ne harjoitellaan englanniksi 4lk. Ei olla vaivaiduttu harjoittelemaan ja sitten ollaan ihan pihalla kun kysellään 6lk 4lk opeteltuja asioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
249/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin opettaja, niin olisi peiliin katsomisen paikka ja miettisin missä olen mennyt vikaan ja onko minulla ammattitaitoa ja osaamista riittävästi enää työhön, jos KAIKKI oppilaat ovat noin heikkoja, eikä tulosta ole syntynyt.

Valitettavasti en voi mennä oppilaan kotiin vahtimaan läksyjen tekemistä.

Ja mitä läksyihin tulee, meillä pari lasta ovat voineet tehdä läksyt koulussa, opettajan ohjauksessa, kun opettaja on jäänyt koululle oppituntien jälkeen korjaamaan kokeita tai valmistelemaan seuraavia oppitunteja, eikä lähtenyt kotiin tekemään niitä. Vanhemman näkökulmasta tämä on kovasti helpottanut vanhempia.

Kotona työskentelyn oppiminen auttaisi sitten toisella asteella. Hyvin monella nuorella tyssää opinnot amiksessa tai lukiossa siihen, etteivät he osaa työskennellä itse.

Koulussamme on läksyparkki, jossa kotitehtäviä voisi tehdä ohjatusti. Oppilaat eivät halua jäädä, koska he mielummin jättävät tehtävät tekemättä.

Opet eivät voi jäädä koulupäivän jälkeen luokkaan, koska siellä alkaa musiikkiopiston opetus tai toisen ryhmän tunti.

Tiesithän,  ettei ope ole saanut mitään palkkaa tuosta läksyjen ohjaamisesta oppituntiensa jälkeen.

No, enpä tiennyt, ettei opettaja saanut palkkaa, kun ohjasi läksyjen teossa ja samalla korjasi kokeita. Milloin tämä on muuttunut?

Opettajan työ perustuu virkasuhteeseen ja työaika 8h/pv 40h/vk. Meidän kunnassa opettajilla opetustunteja 3-5 h ja loput 8h työajasta käytetään muihin tehtäviin. Ja opettajat saavat palkkaa 8h mukaan, eikä pelkästään opetustunneista.

Opettajilla ei ole työaikaa. Heidän palkanmaksunsa peruste on pidetyt oppitunnit, ys aika ja erityistehtävät. Ylitöitä ei tunneta eikä ylimääräisestä työstä makseta mitään. Esimerkiksi lukion opettajilla kuluu virkatehtävien hoitamiseen 45-60h viikossa oppiaineesta, opiskelija-aineksesta ja lukuvuoden ajankohdasta riippuen.

Lastesi läksyjä ohjannut ope ei ole saanut noista tunneista palkkaa lainkaan.

Vierailija
250/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ääneenlausumaton ihanne on opettaja, joka saa oppilaat innostumaan opetettavasta asiasta. Hän herättää kiinnostuksen, ja oppilaat itseohjautuvasti opiskelevat ja oppivat. Totuus on, että kukaan ei saa kaikkia oppilaita kiinnostumaan samasta asiasta samaan aikaan, joten mitä pitäisi tehdä. Opettaja ei

haluaisi pakottaa oppilasta, eli kieltää kännykällä olemista, käskeä ottamaan kirja esille ja lukemaan, hakemaan kynän repun pohjalta ja kirjoittamaan jne. Opettaja tuntee itsensä epäonnistuneeksi, kun joutuu korottamaan ääntä ja käyttämään valtaa (sitä pientä, mitä opettajalla on). Oppilas on tietenkin tyrmistynyt, kun opettaja huutaa, kun häntä ei kiinnosta, eikä hän jaksa lukea eikä etsiä edes oikeaa sivua kirjasta. Aikuiset -opettajatkaan- eivät uskalla enää olla aikuisia.

Minä olen sitä mieltä että ei tarvitse saada kaikkia innostumaan samasta asiasta. Varmasti se on open unelma edelleen että se oma aine oppilaita kiinnostaa innostukseen asti. Niin ei tule koskaan olemaan eikä koskaan ole ollut. Nykyistä enemmän se innostus saa mielestäni näkyä arvioinnissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
251/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeasti yläluokkien suomenkielisistä oppilaista ei monikaan osaa kuukausia ulkoa eikä tiedä ilmansuuntia.

Opettajien työtä ei auta ops, joka on paisutettu äärimmilleen Lisäksi se on todella hankalasti luettavissa nettiversiona, joka aukeaa "luukku" kerrallaan. Mitään kokonaisuutta ei kykene hahmottamaan. Tämä uusi ops on Keisarin uudet vaatteet! Harva opettaja lukee sitä.

Vierailija
252/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin opettaja, niin olisi peiliin katsomisen paikka ja miettisin missä olen mennyt vikaan ja onko minulla ammattitaitoa ja osaamista riittävästi enää työhön, jos KAIKKI oppilaat ovat noin heikkoja, eikä tulosta ole syntynyt.

Valitettavasti en voi mennä oppilaan kotiin vahtimaan läksyjen tekemistä.

Ja mitä läksyihin tulee, meillä pari lasta ovat voineet tehdä läksyt koulussa, opettajan ohjauksessa, kun opettaja on jäänyt koululle oppituntien jälkeen korjaamaan kokeita tai valmistelemaan seuraavia oppitunteja, eikä lähtenyt kotiin tekemään niitä. Vanhemman näkökulmasta tämä on kovasti helpottanut vanhempia.

Kotona työskentelyn oppiminen auttaisi sitten toisella asteella. Hyvin monella nuorella tyssää opinnot amiksessa tai lukiossa siihen, etteivät he osaa työskennellä itse.

Koulussamme on läksyparkki, jossa kotitehtäviä voisi tehdä ohjatusti. Oppilaat eivät halua jäädä, koska he mielummin jättävät tehtävät tekemättä.

Opet eivät voi jäädä koulupäivän jälkeen luokkaan, koska siellä alkaa musiikkiopiston opetus tai toisen ryhmän tunti.

Tiesithän,  ettei ope ole saanut mitään palkkaa tuosta läksyjen ohjaamisesta oppituntiensa jälkeen.

Missä peruskoulussa opettajat saavat vain opetustuntien mukaan palkan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
253/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskittymiskyky on monella oppilaalla nolla, kännykkäriippuvuus pahentuu koko ajan ja koulu ei saa kieltää kännykän käyttöä kokonaan koulussa, opettajien mahdollisuus rangaista rikkeistä oppilaita on olematon, yhä uusia tehtäviä kasataan koulun niskoille aivan kuin kiusantekona, että sinne vaan, sielläpä selviätte. Tätä menoa yksikään tervejärkinen nuori ei hakeudu peruskoulun opettajaksi. Esimiesten ja -naisten tuki on opettajille riittämätöntä eikä oppilaat saa sitä tukea, mitä papereilla lukee tehostetusta tai erityisestä tuesta.

Vierailija
254/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin opettaja, niin olisi peiliin katsomisen paikka ja miettisin missä olen mennyt vikaan ja onko minulla ammattitaitoa ja osaamista riittävästi enää työhön, jos KAIKKI oppilaat ovat noin heikkoja, eikä tulosta ole syntynyt.

Valitettavasti en voi mennä oppilaan kotiin vahtimaan läksyjen tekemistä.

Ja mitä läksyihin tulee, meillä pari lasta ovat voineet tehdä läksyt koulussa, opettajan ohjauksessa, kun opettaja on jäänyt koululle oppituntien jälkeen korjaamaan kokeita tai valmistelemaan seuraavia oppitunteja, eikä lähtenyt kotiin tekemään niitä. Vanhemman näkökulmasta tämä on kovasti helpottanut vanhempia.

Kotona työskentelyn oppiminen auttaisi sitten toisella asteella. Hyvin monella nuorella tyssää opinnot amiksessa tai lukiossa siihen, etteivät he osaa työskennellä itse.

Koulussamme on läksyparkki, jossa kotitehtäviä voisi tehdä ohjatusti. Oppilaat eivät halua jäädä, koska he mielummin jättävät tehtävät tekemättä.

Opet eivät voi jäädä koulupäivän jälkeen luokkaan, koska siellä alkaa musiikkiopiston opetus tai toisen ryhmän tunti.

Tiesithän,  ettei ope ole saanut mitään palkkaa tuosta läksyjen ohjaamisesta oppituntiensa jälkeen.

Missä peruskoulussa opettajat saavat vain opetustuntien mukaan palkan?

Useimmissa kunnissa. Vain jonkin verran kuntia on kokeillut kokonaistyöaikaa. Hyppytunnit ym. on siis palkatonta aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
255/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö kuukausia enää opeteta koulussa? Muistelen, että omassa koulussa ekalla tai tokalla luokalla kuukaudet oli äidinkielen kirjassa ja ne piti opetella ulkoa siitä. Ope kuulusteli ne.

Myös ilmansuunnat olivat jossain oppikirjassa piirroksena. Ne piti opetella siitä ulkoa ja opettaja tarkisti, että ne oli opittu.

???

Vierailija
256/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen on lukion ensimmäisellä luokalla. Kertoi, että heillä oli ollut luetunymmärrystehtävä. Sen luettavan tekstin sai kuitenkin myös kuunnella kuulokkeilla. Sukulaiseni kysyi, miksi tämän saa myös kuunnella, eikö pitäisi vain lukea, kun kerran on luetunymmärtämisestä kyse. Opettaja vastasi: kaikki eivät osaa lukea.

Kaikki lukiolaiset eivät osaa lukea?!

Olen kuullut niin hiuksianostattavia kertomuksia eläköityvän lukio-opettajan arjesta ettei todellakaan naurata, vaan pelottaa, ihan helvetisti!!! Liian iso nuorista on aivan imbesillejä!

Voiko edes Kokoomus olla niin umpihullu ettei tajua tällaisen koulutuksen alasajon olevan superhaitallista myös heidän ahneudelleen yrityksiä ym ajatellen. Haluavatko he koko maasta pahimpien lähiöiden kaltaisia lukuunottamatta yksityiskouluja ja aidattuja asuinalueita. Voi vit tu.

Nyt on ihan pakko nostaa esiin yksi näkökulma. En väitä, että sukulaisensa valehtelee. Voisiko kuitenkin olla niin, että hän edes joskus korostaa tarkoituksella tiettyjä ja häivyttää tiettyjä asioita hyvän tarinan vuoksi? Eihän harmaasta arkipäivästä kerrota juttuja, vain niistä dramaattisista tapahtumista.

Voi olla, että olen sukulaisesi kohdalla väärässä. Huomaan kuitenkin itse käyttäväni ihan reilusti värikynää esim some-päivityksissä silloin kun konteksti sen sallii. Otetaan esimerkiksi Facebookin huumoriryhmät, jossa tietty liioittelu on olennainen osa keskustelutyyliä. Sielläkin löytyy aina joku, joka lukee tekstin kirjaimellisesti ja lisäksi vetää siitä omia johtopäätöksiään asioista.

Tällainen keskustelutyyli on osa kulttuurin laajempaa tarinallistumista, jossa hyvän tarinan kertominen alkaa olla ihan kansalaistaito. Toki on muistettava, että huulenheittäjiä on ollut aina, mutta nykyisin kuvaamana keskustelutyyli on sallittua lähes kaikille sosiaalisesta statuksesta riippumatta.

Vierailija
257/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä: Biologian opsiin kuuluu nykyään pakollisena eliökokoelman kerääminen. Meillä se tehdään yleensä kuvaamalla kasveja ja palauttamalla elokuun lopussa tiedosto. Siitä pitäisi kuvien lisäksi löytyä tiedot kuvauspaikasta ja kuvauksen ajankohta. 10 kasvia (seiskat) ja 20 kasvia (kasit) kuvaamalla ja ohjeiden mukaan palauttamalla saa arvosanaksi 10.  Tiedoston tekemiseen ja palauttamiseen olisi saanut apua koululta, joten edes omaa tietokonetta ei tarvita. Kasvion hyvä arvosana olisi kivasti auttanut oppiaineen numeron nostamisessa.

Osa oppilaista jätti tämänkin työn tekemättä tai palautti epämääräisen kasan kuvia suoraan kännykästä ilman mitään tietoja.

Bilsa on kaikkein rankin aine oppilaille. Ovat tosi ahdistuneita noista keräilystä. Ihmettelen, että miksi sitä organisointia ei muuteta.

Nykyajan lapsille on on niin hirveästi muuta pirstaleista sälää ympärillään, kun vertaa menneeseen.

Aikuiset suorittaa rahan perässä. Puuttuu rauha ja tila.

Pelit, media, hirveät uutiset, paineittensa luominen tässä sälämaailmassa, hirveän stressaantunut yhteiskunta ja opettajat, liian isot opetusryhmät. Jatkuva vaihtuvuus koulussa. Ei sen oman luokan kanssa olka vaan kaikissa aineissa sekoitetaan oppilaat eri ryhmiin.

Menee energia lapsella ja nuorella siihen, että pärjää jotenkin niiden jatkuvien muuttujien kanssa.

Hirveetä.

Se sama luokaton lukion ja jaksot siirrettiin yläkoululaisille. Ei vaan jaksa. Oppilaat ovat UUPUEITA.

Kouluun pitäisi saada enemmän aikuisia ja pienemmät ryhmät.

Mutta meillähän vaan RAHAN takia viedään pienet yksiköt ja mukamas tehostetaan. Suus pidetään lapsia jonain lihakarjoina. 500 oppilaan yläkoulu. 1000 oppilaan yläkoulu.

Suomen suurin yläkoulu, Suomen suurin lukio!

Avokonttirikoulu!

Hirveetä.

Ha jatkuvasti muututaan ipetussuunnitelmaa. Rahan takia. Saavat oppikirja- ja oppimateriaalivalmistajat lisää RAHAA..

Lapset luottavat aikuisiin ja aikuiset on ihan sekaisin.

Ne, jotka päättävät näistä typeristä muutoksista eivöt tee sitä opetustyötä siellä koulussa.

Ja vaikka opettajia kuunnellaan välillä, niin sitä ei toteuteta.

Vaan mennään Raha edellä ja ne rahat menee ihan muualle -usein- kuin niitten oppilaitten ja opettajien jaksamiseen.

Kuulisitte vaan.

Vierailija
258/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ahdistuksesta ....

Yläkoulun asta-palavereista on tullut ohjeita aineenopettajille, että oppilaalta ei saa kysyä mitään, joitakin ei saa katsoa tai mennä liian lähelle, kerrotaan että missä oppilaan pitää istua luokassa (oppilaan valitsema paikka) ja keitä kavereita siinä vieressä pitää olla. Läksyjä ei saa tarkistaa tietyiltä oppilailta koska ahdistuivat. Kokeet tehdään erikseen jossain sillä koetilanne ahdistaa

Vierailija
259/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin opettaja, niin olisi peiliin katsomisen paikka ja miettisin missä olen mennyt vikaan ja onko minulla ammattitaitoa ja osaamista riittävästi enää työhön, jos KAIKKI oppilaat ovat noin heikkoja, eikä tulosta ole syntynyt.

Valitettavasti en voi mennä oppilaan kotiin vahtimaan läksyjen tekemistä.

Ja mitä läksyihin tulee, meillä pari lasta ovat voineet tehdä läksyt koulussa, opettajan ohjauksessa, kun opettaja on jäänyt koululle oppituntien jälkeen korjaamaan kokeita tai valmistelemaan seuraavia oppitunteja, eikä lähtenyt kotiin tekemään niitä. Vanhemman näkökulmasta tämä on kovasti helpottanut vanhempia.

Kotona työskentelyn oppiminen auttaisi sitten toisella asteella. Hyvin monella nuorella tyssää opinnot amiksessa tai lukiossa siihen, etteivät he osaa työskennellä itse.

Koulussamme on läksyparkki, jossa kotitehtäviä voisi tehdä ohjatusti. Oppilaat eivät halua jäädä, koska he mielummin jättävät tehtävät tekemättä.

Opet eivät voi jäädä koulupäivän jälkeen luokkaan, koska siellä alkaa musiikkiopiston opetus tai toisen ryhmän tunti.

Tiesithän,  ettei ope ole saanut mitään palkkaa tuosta läksyjen ohjaamisesta oppituntiensa jälkeen.

Missä peruskoulussa opettajat saavat vain opetustuntien mukaan palkan?

Kaikissa. Opettajan palkkaus perustuu pidettyjen oppituntien määrään. Lisäksi yhteistyötä varten on 3h viikossa. Opettajilla voi olla myös erikseen korvattavia erityistehtäviä, vaikkapa vararehtorius. Henkilökohtaiset lisät määräytyvät palvelusvuosien perusteella.  Varsinaista työaikaa ei ole. Rehtorin määräämät virkatehtävät tehdään, koska ne on pakko tehdä.

 

Vierailija
260/805 |
13.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Psykiatri Jari Sinkkonen on puhunut tästä, eli kun ennen kovalla kurilla lapsien on käsketty tottelemaan ja olemaan hiljaa, niin nykyään ei käsketä vaan on tätä vapaata kasvatusta. Sama paha olo siellä taustalla on, mutta nykyään se purkautuu ulospäin, kun ennen ne traumat, paha olo jne patoutui sisälle.

Varmasti puhelimet on suuri häiriötekijä ja lapsilla paljon keskittymisen ongelmia, mutta ei pidä ajatella että lapset/nuoret olisivat itse syyllisiä tai jotenkin tyhmempiä kuin ennen. Ahdistus johtuu suureksi osaksi siitä että kotona lapsilta ei ole vaadittu mitään, ja perusasiatkin stressaa kamalasti. Vanhempien pitäisi pienestä pitäen opettaa lapsillensa normaalit arjen taidot. Huone pidetään siistinä, kotitöihin osallistutaan, ruokapöydässä ja iltaisin ei käytetä puhelimia, joka päivä harjoitellaan edes vähän myös niitä hankalia ja epämieluisia asioita jne. Kotoa se lähtee.

Ymmärrän että jos on itse saanut todella tiukan kasvatuksen niin haluaa olla rennonpi lapsilleen, mutta nyt on tehty lapsille karhunpalvelus aivan liian lepsulla kasvatuksella. Hyvää on tarkoitettu, mutta nyt on aina muuttaa kasvatustyyliä, koska tämä nykyinenkään ei selvästi toimi.

Niinhän se on. Sosiaaliset taidot ovat keskeisiä työelämässä. Monissa perheissä kännykkänja pleikka korvaa keskustelun ja yhdessä tekemisen. Yhteys isovanhempiin ja sukulaisiin ohenee ja miten ollaan vieraiden ihmisten kanssa samassa huoneessa! Ääripäät korostuvat tässäkin: on lapsia, joille on kaikki mahdolliset virikkeet, harrastukset ja "kommervenkit" tarjottu jo taaperosta alkaen ja sitten niitä, joilla ei ole mitään repussa, kun mennään eskariin. Suuri tavisjoukko: miten he elävät ja mitä tarjoavat lapsilleen arkisessa elämässä? Esim.luonnossa liikkuminen ja tarkkailu on oikeasti ilmaista. Miten aurinko ja Maa suhtautuvat toisiinsa, entä miltä näyttää kuusi? Kyse on kiinnostuksesta ja sen väkityksestä lapseen. Miten tämä maailma toimii? Aivan ydinasioita kasvatuksessa.