Surullinen ope: oppilaiden taidot ja osaaminen laskevat vuosi vuodelta.
Olen käyttänyt tämän lauantain ja eilisen illan kokeiden ja suoritusten korjaamiseen. Alan vaipua epätoivoon oppialiden suoritusten kanssa. Olen pitänyt lähes identtisen kokeen (tehtävätyyppi pysyy samana, mutta aihetta varioidaan) jo useamman vuoden ajan. Saadut arvosanat ovat pudonneet koko ajan. Nyt luokan parhaat saivat enää seiskan. Opetussuunnitelma ja sen vaatimukset ovat pysyneet samana. Kuitenkin peruskoulun jälkeen näiltä nuorilta tullaan vaatimaan osaamista enemmän kuin koskaan ennen.
Joka syksy yhä suurempi osa oppilaista ei osaa yläkouluun tullessaan viikonpäiviä, ilmansuuntia, kuukausia tai erota oikeata ja vasempaa. Osa oppilaista ei ole koskaan tehnyt läksyjä tai kerrannut kokeeseen. Yhden oppilaan kohdalla paljastui, ettei hän tiennyt miten asioita opetellaan.
Onneksi tämä sylissä kiehnäävä kissa lohduttaa... Ja ennen kuin kukaan käy valittamaan, myös aineenopettajalla voi olla lukivaikeus. Se ei vaikuta opetuksen laatuun.
Kommentit (805)
Vierailija kirjoitti:
Odotan jännityksellä kevän ensimmäistä maantiedon koetta. Saapa nähdä miten iso prosentti seiskoista ei nyt tunnista maailmankartalta esimerkiksi Afrikan mannerta.
Testatkaapa omia lapsianne. Osaavatko he väli-ilmansuunnat tai luetella kuukaudet!
Molemmat osaa, iät 6 ja 7. Ekaluokkalainen valittaa, että koulussa on tylsää, kun on liian helppoa. Eikö vanhemmat opeta mitään lapsilleen? Mun mielestä kuukaudet ja viikonpäivät on niin triviaaleja asioita, ettei niihin pitäisi käyttää aikaa koulussa, paitsi opetellessa uutta kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulainen on lukion ensimmäisellä luokalla. Kertoi, että heillä oli ollut luetunymmärrystehtävä. Sen luettavan tekstin sai kuitenkin myös kuunnella kuulokkeilla. Sukulaiseni kysyi, miksi tämän saa myös kuunnella, eikö pitäisi vain lukea, kun kerran on luetunymmärtämisestä kyse. Opettaja vastasi: kaikki eivät osaa lukea.
Kaikki lukiolaiset eivät osaa lukea?!
Olen kuullut niin hiuksianostattavia kertomuksia eläköityvän lukio-opettajan arjesta ettei todellakaan naurata, vaan pelottaa, ihan helvetisti!!! Liian iso nuorista on aivan imbesillejä!
Voiko edes Kokoomus olla niin umpihullu ettei tajua tällaisen koulutuksen alasajon olevan superhaitallista myös heidän ahneudelleen yrityksiä ym ajatellen. Haluavatko he koko maasta pahimpien lähiöiden kaltaisia lukuunottamatta yksityiskouluja ja aidattuja asuinalueita. Voi vit tu.Lukioissa on tapahtunut valtava muutos viimeisten kolmen vuoden aikana.
Korkea-asteelle pyritään useimpiin paikkoihin yo-arvosanoilla, viisi-kuusi niitä riittää.Eli lukiolaisen kannattaa panostaa noihin viiteen, kuuteen aineeseen. Lopuilla ei ole mitään väliä, koska keskiarvoa ei kotimaahan korkea-asteelle pyrittäessä kysytä minnekään.
Ne loput aineiden oppitunnit voi viettää NetFlixiä katsellen tai , kunhan jotenkin läpi pääsee kurssit. Ihan sama. Koska ei mitään merkitystä.Jep. Lukiolaisia jopa neuvotaan että ei kannata panostaa kuin niihin kirjoitusaineisiin, muista voi ottaa vaikka vitoset. Voi sitten miettiä mitä jää mieleen historiasta, yhteiskuntaopista ja muista ns. yleissivistävistä aineista jos ei niitä kirjoita. Koko ikäluokan yleissivistys tulee olemaan kehnolla tasolla. Ja toisaalta hirvittävästi aikaa laitetaan johonkin derivointiin, integrointiin, avaruusgeometriaan yms. kun matikalla on älytön painoarvo. Kuka kuitenkaan tarvitsee niitä myöhemmin elämässään jos ei suuntaudu matemaattiselle alalle?
No, toisaalta on se myös aika reilua kertoa lukiolaiselle, joka on hakemassa vaikka dipl.inssiksi, että uskonnolla, historialla tai filosofialla ei sinne päästä. Ettei niihin ehkä kannata valtavasti panostaa.
Jos kukaan muu sitä tietoa ei kerro, niin viimeistään MaFyKe -opettajat.
Kukaan ei kerro? Hah. Jokaikisestä tuutista toitotetaan vain matikan tärkeyttä, peruskoulussa, mediassa, heti lukiopaikkaa haettaessa. Ollaan nimenomaan ihan toisessa äärilaidassa, kukaan ei uskalla enää valita lyhyttä matikkaa. Kaokki muut aineet kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Tässä eletään nyt murrosvaihetta, kun koulu ei ole vielä tullut tälle vuosituhannelle. Ei ole mitään järkeä opetella ulkoa asioita kokeeseen, koska jos sitä tietoa elämässä tarvitsee, se löytyy netistä sekunneissa. Olisikin siis tärkeää, että koulussa opeteltaisiin jotain oikeita taitoja kuten esim. taloustaidot, rahan käyttäminen, verot, sijoittaminen, ympäristöasiat, taide ja kulttuuri, kielellinen ilmaisu jne. Ketä oikeasti kiinnostaa kerätä voikukkasista tiedosto ja mitä se opettaa?
Opiskelen itse tällä hetkellä opettajaksi ja minusta olisi valtavan hienoa, jos koulut ja kouluttautuminen uudistuisivat totaalisesti. Toivoisin myös oppivelvollisuuden pidentyessä lyhennettyjä koulutuksia mm. lähihoitajan työhön riittää vuoden koulutus.
N30
Voikukat ei kiinnosta, mutta ajattelet, että lapsia kyllä kiinnostaisi kovasti verot ja sijoittaminen? :D Vaikka noita asioita painettaisiin kuinka lasten päähän (ja se on siis pois muiden aineiden opetuksesta), meillä olisi silti suuri joukko ihmisiä, jotka eivät noita osaisi. Opettaminen voi käydä helposti, mutta oppimista se ei takaa. Jos mietitään kuinka paljon meillä on nytkin ihmisiä jotka eivät usko evoluutioteoriaan, vaikka sitä opetetaan koulussa. Tai kuinka monella on olemattomat matematiikan tai ruotsin kielen taidot, vaikka niitäkin opetetaan vuositolkulla.
Voikukkien opettelu on hyvä juttu, koska ihmiset ovat niin etääntyneet luonnosta nykyään, että kaikki siihen liittyvä opetus on tärkeää. Voikukat ovat osa biologiaa, ja biologia on ihan oikea tiede sentään. Koska tulevaisuutta on tosi vaikea ennustaa (esim. verotus voi muuttua), ja yhden oppilaan elämää on myös tosi vaikea ennustaa, tieteiden opettaminen on paras arvaus siitä mikä on iloksi ja hyödyksi tulevassakin maailmassa. Siinä voi toki voi olla parantamisen varaa, että mitä yksityiskohtia tieteistä täytyy opetella.
Aloitus on taas hyvä esimerkki, kuinka jotkut opettajat kuvittelevat, kuinka hän on ylivertainen ja osoittaa korkeaa ammattitaitoa, haukkumalla ja syyllistämällä lapset, vanhemmat ja kotiolot, kuin itse tarkastelisi kriittisesti omaa ammattitaitoa ja osaamista ja miettisi onko omassa opetuksessa joku mennyt vikaan ja miten sitä voisi vielä parantaa. Näin joudutaan tekemään kaikissa ammatissa, jos tulos ei tyydytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin opettaja, niin olisi peiliin katsomisen paikka ja miettisin missä olen mennyt vikaan ja onko minulla ammattitaitoa ja osaamista riittävästi enää työhön, jos KAIKKI oppilaat ovat noin heikkoja, eikä tulosta ole syntynyt.
Näin on kaikissa ammateissa, jos ei synny tulosta ja oppimista, on alan vaihto edessä ja jos sitä ei itse älyä tehdä, ylinjohto tekee sen.
Oli kysymys kaupankassasta, yrityksen toimitusjohtajasta, rakennusmestarista, poliisista, lääkäristä, hoitajasta jne. eikä liene opettajat siitä poikkeus.Ihan sama se on lääkärillä, kuin opettajalla, jos lääkärin taidot eivät riitä tekemään potilaille diagnooseja ja eikä potilaita jaksa ottaa 20min välein, niin hän on ammattitaidoton ja alan vaihto paras ratkaisu. Ei lääkäritkään voi vaatia potilailta itse hoitamaan ja diagnoosoimaan itseään, vaan se kuuluu lääkärin työkuvaan ja tehtäviin.
Mitenpä selität sen että vielä 10 v sitten samat opettajat saivat tulosta aikaan?
Silloiset oppilaat eivät vielä olleet älypuhelimien ja somemaailman pilaamia. Keskittyminen riitti muuhunkin kuin minuutin mittaisen tiktok-videon katsomiseen.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on taas hyvä esimerkki, kuinka jotkut opettajat kuvittelevat, kuinka hän on ylivertainen ja osoittaa korkeaa ammattitaitoa, haukkumalla ja syyllistämällä lapset, vanhemmat ja kotiolot, kuin itse tarkastelisi kriittisesti omaa ammattitaitoa ja osaamista ja miettisi onko omassa opetuksessa joku mennyt vikaan ja miten sitä voisi vielä parantaa. Näin joudutaan tekemään kaikissa ammatissa, jos tulos ei tyydytä.
Tämä ketju ei tarvitse trolleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajille tulosvastuu ja palkka sen mukaan. Jos ei oppilaat opi, niin opelta palkka alas tai koko ope vaihtoon. Näin toimitaan muillakin aloilla.
Mä antaisin kaikille aina kympit!
Sitä varten on valtakunnalliset kokeet. Osaamisen pitäisi muutenkin olla numeron peruste eikä niin, että ämmäopet antaa tytöille parempia arvosanoja sukupuolen vuoksi.
Ja oppilaissahan ei ole mitään eroja? Kaikki riippuu vain ja ainoastaan opettajasta?
Jos tuohon mentäisiin, kaikki opettajat alkaisivat myös antaa hirveästi enemmän läksyjä, jotta oppilaat oppisivat paremmin siinä oppiaineessa. Sitten oppilailla ei mitään muuta olisikaan elämässä kuin koulua ja läksyjä.
Oma lapseni on lukion ykkösellä. Lyhyen matikan ryhmät on pienryhmiä, pitkässä matikassa 40 oppilaan massaluentoja. Tilanne on ihan järjetön kun 80-90 % ottaa pitkän matikan. Suurin osa ei jatko-opinnoissa pitkän matikan tietoja tarvitse mutta kun kaikkialla siitä saa korkeimmat pisteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin opettaja, niin olisi peiliin katsomisen paikka ja miettisin missä olen mennyt vikaan ja onko minulla ammattitaitoa ja osaamista riittävästi enää työhön, jos KAIKKI oppilaat ovat noin heikkoja, eikä tulosta ole syntynyt.
Valitettavasti en voi mennä oppilaan kotiin vahtimaan läksyjen tekemistä.
Meillä on kolme lasta ja joka syksy jännitetään, millaisen opettaja sattuu lapselle. On niitä, joiden ammattitaito menee rimaa hipoen ja sitten niitä huippuopettajia, jotka saavat omalla persoonallaan ja ammattitaidolla lapsen motivoitua yhä parempiin suorituksiin.
Ja mitä läksyihin tulee, meillä pari lasta ovat voineet tehdä läksyt koulussa, opettajan ohjauksessa, kun opettaja on jäänyt koululle oppituntien jälkeen korjaamaan kokeita tai valmistelemaan seuraavia oppitunteja, eikä lähtenyt kotiin tekemään niitä. Vanhemman näkökulmasta tämä on kovasti helpottanut vanhempia.
Yhdellä lapsella taas annettiin kotitehtäväksi läksyjä, vaikka niitä ei käyty tunnilla millään tavalla läpi, vaan opettaja oletti lapsen itse ne opiskelevan itsenäisesti. Tämä kuormitti erityisesti vanhempia, kun lapsi tarvitsi apua läksyjen teossa ja vanhemmat työelämässä ja läksyjen teko meni ilta myöhään, kun vanhemmat tuli kotiin kuuden jälkeen ja päälle vielä ruokailu.
Sepä se, kun sen opettajan persoonallisuuden pitäisi riittää kilpailemaan niiden loputtomien tiktokkien ja snapchattien ja ties minkä muun sovelluksen kanssa. Ammattitaitoa mulla riittää ja olen pitkään opettanut erinomaisilla tuloksilla. Mutta persoonallisuus? Juu, on se tylsä. En osaa viihdyttää enkä sirkushuveja tarjota. Game over. Ihan sama vaikka kiellänkin ne kännykät tunneilla, niiden mukuloiden ajatukset on niissä joka tapauksessa. Yksi opiskelijani teki juuri tutkimuksen ryhmäläisten kännyköiden käytöstä. Suurin osa käyttää sitä yli 10 tuntia päivässä. Miettikää sitä hetki.
Psykiatri Jari Sinkkonen on puhunut tästä, eli kun ennen kovalla kurilla lapsien on käsketty tottelemaan ja olemaan hiljaa, niin nykyään ei käsketä vaan on tätä vapaata kasvatusta. Sama paha olo siellä taustalla on, mutta nykyään se purkautuu ulospäin, kun ennen ne traumat, paha olo jne patoutui sisälle.
Varmasti puhelimet on suuri häiriötekijä ja lapsilla paljon keskittymisen ongelmia, mutta ei pidä ajatella että lapset/nuoret olisivat itse syyllisiä tai jotenkin tyhmempiä kuin ennen. Ahdistus johtuu suureksi osaksi siitä että kotona lapsilta ei ole vaadittu mitään, ja perusasiatkin stressaa kamalasti. Vanhempien pitäisi pienestä pitäen opettaa lapsillensa normaalit arjen taidot. Huone pidetään siistinä, kotitöihin osallistutaan, ruokapöydässä ja iltaisin ei käytetä puhelimia, joka päivä harjoitellaan edes vähän myös niitä hankalia ja epämieluisia asioita jne. Kotoa se lähtee.
Ymmärrän että jos on itse saanut todella tiukan kasvatuksen niin haluaa olla rennonpi lapsilleen, mutta nyt on tehty lapsille karhunpalvelus aivan liian lepsulla kasvatuksella. Hyvää on tarkoitettu, mutta nyt on aina muuttaa kasvatustyyliä, koska tämä nykyinenkään ei selvästi toimi.
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on lukion ykkösellä. Lyhyen matikan ryhmät on pienryhmiä, pitkässä matikassa 40 oppilaan massaluentoja. Tilanne on ihan järjetön kun 80-90 % ottaa pitkän matikan. Suurin osa ei jatko-opinnoissa pitkän matikan tietoja tarvitse mutta kun kaikkialla siitä saa korkeimmat pisteet.
Tämä. Jos haet vaikka saksan tai englannin kieltä lukemaan yliopistoon, niin korkeimmat todistuspisteet saa - niin, todellakin: pitkästä matikasta. Ihan kipeää.
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni on lukion ykkösellä. Lyhyen matikan ryhmät on pienryhmiä, pitkässä matikassa 40 oppilaan massaluentoja. Tilanne on ihan järjetön kun 80-90 % ottaa pitkän matikan. Suurin osa ei jatko-opinnoissa pitkän matikan tietoja tarvitse mutta kun kaikkialla siitä saa korkeimmat pisteet.
Ja jotkut vieläpä sanovat, että Suomessa pitäisi opettaa vielä enemmän matematiikkaa. Ne viimeiset pitkän matematiikan kurssit menevät jo tosi teoreettisiksi, niin että edes tulevat luonnontieteiden opiskelijat eivät niihin juttuihin enää törmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä eletään nyt murrosvaihetta, kun koulu ei ole vielä tullut tälle vuosituhannelle. Ei ole mitään järkeä opetella ulkoa asioita kokeeseen, koska jos sitä tietoa elämässä tarvitsee, se löytyy netistä sekunneissa. Olisikin siis tärkeää, että koulussa opeteltaisiin jotain oikeita taitoja kuten esim. taloustaidot, rahan käyttäminen, verot, sijoittaminen, ympäristöasiat, taide ja kulttuuri, kielellinen ilmaisu jne. Ketä oikeasti kiinnostaa kerätä voikukkasista tiedosto ja mitä se opettaa?
Opiskelen itse tällä hetkellä opettajaksi ja minusta olisi valtavan hienoa, jos koulut ja kouluttautuminen uudistuisivat totaalisesti. Toivoisin myös oppivelvollisuuden pidentyessä lyhennettyjä koulutuksia mm. lähihoitajan työhön riittää vuoden koulutus.
N30
Sori, mutta ajattelutapasi on juuri se, joka on suomalaisen koulun pilannut. Suomessa oli käytännössä maailman paras koulujärjestelmä n. 15 vuotta sitten, mutta sitä piti kuitenkin lähteä uudistamaan vain uudistamisen ilosta. Lopputulos on täysi susi.
Oppimisjärjestelmää piti uudistaa, koska huomattiin että muualta tullut ”materiaali” ei mitenkään pärjää. Heidätkin on pakko saada suorittamaan oppivelvolisuus, joka on kirjattu lakiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin opettaja, niin olisi peiliin katsomisen paikka ja miettisin missä olen mennyt vikaan ja onko minulla ammattitaitoa ja osaamista riittävästi enää työhön, jos KAIKKI oppilaat ovat noin heikkoja, eikä tulosta ole syntynyt.
Valitettavasti en voi mennä oppilaan kotiin vahtimaan läksyjen tekemistä.
Ja mitä läksyihin tulee, meillä pari lasta ovat voineet tehdä läksyt koulussa, opettajan ohjauksessa, kun opettaja on jäänyt koululle oppituntien jälkeen korjaamaan kokeita tai valmistelemaan seuraavia oppitunteja, eikä lähtenyt kotiin tekemään niitä. Vanhemman näkökulmasta tämä on kovasti helpottanut vanhempia.
Kotona työskentelyn oppiminen auttaisi sitten toisella asteella. Hyvin monella nuorella tyssää opinnot amiksessa tai lukiossa siihen, etteivät he osaa työskennellä itse.
Koulussamme on läksyparkki, jossa kotitehtäviä voisi tehdä ohjatusti. Oppilaat eivät halua jäädä, koska he mielummin jättävät tehtävät tekemättä.
Opet eivät voi jäädä koulupäivän jälkeen luokkaan, koska siellä alkaa musiikkiopiston opetus tai toisen ryhmän tunti.
Tiesithän, ettei ope ole saanut mitään palkkaa tuosta läksyjen ohjaamisesta oppituntiensa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä eletään nyt murrosvaihetta, kun koulu ei ole vielä tullut tälle vuosituhannelle. Ei ole mitään järkeä opetella ulkoa asioita kokeeseen, koska jos sitä tietoa elämässä tarvitsee, se löytyy netistä sekunneissa. Olisikin siis tärkeää, että koulussa opeteltaisiin jotain oikeita taitoja kuten esim. taloustaidot, rahan käyttäminen, verot, sijoittaminen, ympäristöasiat, taide ja kulttuuri, kielellinen ilmaisu jne. Ketä oikeasti kiinnostaa kerätä voikukkasista tiedosto ja mitä se opettaa?
Opiskelen itse tällä hetkellä opettajaksi ja minusta olisi valtavan hienoa, jos koulut ja kouluttautuminen uudistuisivat totaalisesti. Toivoisin myös oppivelvollisuuden pidentyessä lyhennettyjä koulutuksia mm. lähihoitajan työhön riittää vuoden koulutus.
N30
Sori, mutta ajattelutapasi on juuri se, joka on suomalaisen koulun pilannut. Suomessa oli käytännössä maailman paras koulujärjestelmä n. 15 vuotta sitten, mutta sitä piti kuitenkin lähteä uudistamaan vain uudistamisen ilosta. Lopputulos on täysi susi.
Oppimisjärjestelmää piti uudistaa, koska huomattiin että muualta tullut ”materiaali” ei mitenkään pärjää. Heidätkin on pakko saada suorittamaan oppivelvolisuus, joka on kirjattu lakiin.
Muualta tullut materiaali pärjää paremmin, kuin kotimaiset pojat. Muualta tulleiden vanhemmat vaativat hyviä suorituksia jopa liiallisuuteen asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä eletään nyt murrosvaihetta, kun koulu ei ole vielä tullut tälle vuosituhannelle. Ei ole mitään järkeä opetella ulkoa asioita kokeeseen, koska jos sitä tietoa elämässä tarvitsee, se löytyy netistä sekunneissa. Olisikin siis tärkeää, että koulussa opeteltaisiin jotain oikeita taitoja kuten esim. taloustaidot, rahan käyttäminen, verot, sijoittaminen, ympäristöasiat, taide ja kulttuuri, kielellinen ilmaisu jne. Ketä oikeasti kiinnostaa kerätä voikukkasista tiedosto ja mitä se opettaa?
Opiskelen itse tällä hetkellä opettajaksi ja minusta olisi valtavan hienoa, jos koulut ja kouluttautuminen uudistuisivat totaalisesti. Toivoisin myös oppivelvollisuuden pidentyessä lyhennettyjä koulutuksia mm. lähihoitajan työhön riittää vuoden koulutus.
N30
Näetkö mitään tarvetta yleissivistykselle? Nykyään kun kaiken maailman humpuuki litteä maa uskomukista alkaen valtaa alaa, pidän entistä tärkeämpänä että ihmisillä on jonkinlainen ymmärrys siitä miten maailmamme toimii ja miksi. Jos nämä asiat jätetään ihmisten omille harteille, niin se oppi sitten haetaan jostain youtube videosta ja jälki on sen mukaista.
Nykyajan lapset eivät enää tarvitse sitä mikä meille oli sivistystä. Sivistys jota he tarvisevat on aika erilaista kuin se mitä meille opetettiin. Koulu valitettavasti tulee jatkuvasti hiukan jäljessä ja opettaa sitä mitä tarvittiin joskus tai korkeintaa sitä mitä tarvitaan nyt. Se ei läheskään aina ole sitä mitä tarvitaan tulevaisuudessa.
Eli mielestäsi lapsen ei esimerkiksi tarvitse tietää, että maapallo on pyöreä? Tai ymmärtää vaikka historiaa sen verran, että ymmärtäisi miksi maailma on muodostunut sellaiseksi kuin se on? Mitkä aineet ovat mielestäsi sellaisia, että ne voisi heti heittää romukoppaan, eikä niistä tarvitse erityisesti tietää mitään?
Jos maapallon muoto kiinnostaa, sen voi guuglata. Niin kuin muunkin nippelitiedon kuten mikä oli talvisota tai mikä on demokratia. Tärkeintä on keskittyä niin en kyllä enää muista mikä se oli... Tuskin se keskittyminen kuitenkaan on kouluissa painopistealue, sen verran on vuosi vuodelta meno lyhytjänteisempää.
Jep, kymmenen sekunnin mittainen googlaaminen ja vilkaisu Wikipediaan että mikä oli talvisota tai mikä on demokratia korvaa täysin asian opettelun :D
Vali, vali. Ei viikkoa etteikö joku opettaja valittaisi ja haukkusi.
Ensi viikolla valitetaan sitten oppilaiden antamista joululahjoista ja kuinka ne menevät suoraan roskiin.
Avasi tämän palstan milloin tai mihin aikaan tahansa, vakio aloitus tulee opettajilta, kuinka raskasta on. Menee mielenkiinto palstaan
Missä on lastentarhaopettajat, poliisit, hoitajat, lääkärit jne. eipä juuri heidän valituksia ja haukkumisesta löydy palstalta.
Sanoma Oy pitäisi perustaa ihan oma palsta, ettei Aihe vapaa-palsta täyty opettajan vaikeroinnista, kun uutta aihetta pukkaa jo aamu seitsemältä sunnuntai aamuna. Jotenkin usko on mennyt tähän vaikerointiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä: Biologian opsiin kuuluu nykyään pakollisena eliökokoelman kerääminen. Meillä se tehdään yleensä kuvaamalla kasveja ja palauttamalla elokuun lopussa tiedosto. Siitä pitäisi kuvien lisäksi löytyä tiedot kuvauspaikasta ja kuvauksen ajankohta. 10 kasvia (seiskat) ja 20 kasvia (kasit) kuvaamalla ja ohjeiden mukaan palauttamalla saa arvosanaksi 10. Tiedoston tekemiseen ja palauttamiseen olisi saanut apua koululta, joten edes omaa tietokonetta ei tarvita. Kasvion hyvä arvosana olisi kivasti auttanut oppiaineen numeron nostamisessa.
Osa oppilaista jätti tämänkin työn tekemättä tai palautti epämääräisen kasan kuvia suoraan kännykästä ilman mitään tietoja.
Ei tällaista tehty kun mä olin koulussa. Ehkä tehtävä on typerä. Ei aikuisetkaan tee töitä lomallaan, tai siis fiksut ei tee. Täällä vaatimuksena oli 40 kasvia, ihan liikaa.
Kavit ehti hyvin kuvaamaan elokuussa ja kaikki oli löydettävissä alle 1km koulusta.
Miten vuokot kuvataan eokuussa?
Sinivuokon lehdet voi kuvata elokuussakin, valkovuokot toki on lakastuneet.
Kuvissa pitää olla myös kukka.
Ei tarvinnut ja pyydettyjen lajien lisäksi sai kuvata ihan minkä villikasvin tahansa. Jos vaatisi kukat, puolet oppilaista jättäisi kasvion tekemättä.
ap
Suurin osa oppilaista oli siis kuitenkin tehnyt tämän työn? Tämä tieto ei ole aivan linjassa alkuperäisen avautumisesta kanssa. 🤔
Mitenpä selität sen että vielä 10 v sitten samat opettajat saivat tulosta aikaan?