Lue keskustelun säännöt.
Onko alle kouluikäisen lapsen parasta vaan leikkiä ja olla kotona mahd paljon
23.04.2014 |
vai onko kiinalaisen ajattelun mukaan nuorna jo vitsa väännettävä.. oppimistavoitteita, kurinalaisuutta ja harrastuksia? Tuleeko pitkän lapsuuden viettävistä lapsista lällyköitä, juntteja peräti? Vahingoittaako nuorena aloitettu kurinalainen oppimiseen tähtäävä tavoitteellinen kasvatus lasta jotenkin vai onko peräti paras mahdollinen malli?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään taitaa useimmat ajatella että pitäisi jo enenn kouluikää sosiaalistaa ja harrastaa...
Itse olin toista mieltä ja hoidin lapset kotona kouluikään asti. Lapset eivät myöskään harrastaneet mitään ennen kouluikää, ei siis mitään ryhmäjuttua tai ohjattua. Meillä on mennyt kauhean hyvin kaikki näin, lapset on pärjänneet koulussa erinomaisesti ja heillä on hyvä itsetunto. Ehkä he olivat jotenkin aikuismaisempia ja pikkuvanhempia ekalle luokalle mennessä kuin useimmat päiväkotilapset, koska olivat aikuisten seurassa pääosin olleet, oppineet lukemaan jo vuosia sitten jne, mutta eipä tuosta mitään haittaa ole ollut. Kumpikin meillä on saman luontoisia kuin vanhempansa, eli ei kovin sosiaalisia, vaan kiinnostaa enemmän asiat kuin ihmiset, mutta mitään lällyjä eivät ole, päinvastoin. Oman arvonsa tuntevia nyt jo yläasteikäisiä ihmisiä, joita ei toisten arvostelmat kiinnosta.
Meillä ei ole kouluiässäkään painostettu mihinkään harrastuksiin. Satunnaisesti ovat jotain ohjattua kokeilleet: urheilukerhoa, pianonsoittoa, poika pienoismallikerhoa, mutta ei noita ole lopulta kauheasti kiinnostanut ja se on ollut meille ok. Tietokoneet on heille intohimo, nörttejä niistä tulee varmaan kuten me vanhemmatkin ollaan, ja se on hyvä niin, nörteille riittää töitä ja palkat on hyvät :)