Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uskova! Haluatko kysyä evoluutioteoriasta

Vierailija
14.04.2014 |

Olen tällä palstalla huomannut, että monet suhtautuvat evoluutioteoriaan epäluuloisesti tai paheksuen johtuen heidän vanhentuneista tai jopa vääristyneistä käsityksistään. Lisäksi monet kokevat evoluutioteorian yrittävän jollain lailla "kumota" uskonnolisuutta tai kristillisiä arvoja, mikä ei ole minkäänlaisen tieteen tarkoitus.

 

Onko sinulla kysymyksiä tai kommentteja evoluutioteoriasta? Onko jokin kohta jäänyt sinulle epäselväksi? Vastailen mielelläni.

Kommentit (58)

Vierailija
1/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 11:39"]

Mikä on viimeisin ihmiskunnassa tapahtunut geenimutaatio ja mihin se kehittänyt meitä lajina?

 

[/quote]

 

Geenimutaatioita tapahtuu lajeissa jatkuvasti, meissä jokaisessa on niitä. Eri asia on sitten, yleistyykö mutaatio populaatiossa sattuman tai lisääntymisedun kautta. Muutamien sukupolvien aikana tapahtuvat muutokset ovat yleensä suurilla eliöillä niin pieniä, että niitä on vaikea havaita. "Uusinta" mutaatiota on siis vaikea määrittää, sillä olemme koko ajan keskellä vähittäistä muutosta. Mutaatio ei myöskään välttämättä aina ole mikään merkityksellinen etu tai tarkoita merkittävää kehitystä. Tästä esimerkkinä ihonväri, joka on evoluution mittakaavassa uusi muutos. Toki tummaihoiset ihmiset eivät pala yhtä helposti auringossa kuin vaaleat mutta vaalea voi suojautua auringolta muilla keinoin eikä ole mitään syytä sille, että ihonväri vaikuttaisi lasten saantiin (sosiaaliset seikat ovat tässä merkityksellisempiä). Suosikkiesimerkkini ihmisen nopeasti (yli 1000 vuotta) yleistyneestä mutaatiosta populaatiossa on eurooppalaisten laktoosinsietokyky. Enne tätä mutaatiota ihmisillä oli kaikilla luonnostaan ns. laktoosi-intoleranssi. Laktoosia sietävät voivat käyttää raakamaitoa ilman, että siitä tehdään ensin juustoa, joten voi olla, että huonon ruokatilanteen aikaan laktoosia sietävät onnistuivat kasvattamaan enemmän lapsia aikuisuuteen, jolloin sukupolvi sukupolvelta piirre yleistyi.

 

Evoluutiolla tarkoitetaan elävien olentojen vähittäistä kehittymistä, eikä se ota kantaa elottomien aineiden syntyyn.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vierailija
2/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 18:42"]

 

 

Evoluutiolla tarkoitetaan elävien olentojen vähittäistä kehittymistä, eikä se ota kantaa elottomien aineiden syntyyn.   

 

[/quote]

 

-ap

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 11:43"]

En halua Miksi oletat, että en tietäisi tarpeeksi evoluutioteoriasta?

[/quote]

 

öh, tämä ei kyllä ole minun kommenttini...-ap

 

Vierailija
4/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 11:59"]

Lajithan kehittyvät vain siten että heidän geenikarttansa rikkoutuu sekä siihen tulee uusia ominaisuuksia. Esim. ihmisen geenikartassa on erilaisia ihonvärejä eivätkä ne ole kehittymistä, vaan olemassaolevia ilmentymiä.

 

 Kuinka ihmisen geenikarttaan tulee uusia ominaisuuksia esim. että hän sietää saateita enemmän tai jotain muuta tulevaisuudessa elintärkeitä asioita. Sehän olisi loppujen lopuksi pieni muutos siihen nähden mitä olemme kokeneet.

 

Kuka syöttää ne muutokset geenikarttaan ja miten kauan muutosten toetumisessa koko ihmiskuntaan menee aikaa?

[/quote]

 

Voidaan tosiaan ajatella, että lajilla ei ole mitään "yhtä oikeaa muotoa" vaan lajin sisällä on vaihtelua, kuten juurikin ihonväriä. Nämä ovat kuitenkin yhtälailla evoluution kautta syntyneitä muotoja, jossa saman lajin sisällä ollaan hyvin kaukana lajiutumisesta. Mikään näistä vaihteluista ei siis välttämättä yleisty. Ihmisten luontainen liikkuminen ja kansakuntien sekoittuminen lisäksi vähentävät vaihtelua, kun dominoivat piirteet (tummat silmät, tumma tukka) sekoittuvat resessiivisten kanssa.

 

Nykyisellä tietämyksellä geeniperimää ei voida muokata niin, että ihmiselle voitaisiin rakentaa haluttuja ominaisuuksia. Lisäksi vastaan tulevat moraaliset ongelmat (eikö jokainen ole tasavertainen ja arvokas sellaisena kuin on?). Tarvittaisiin siis henkilöitä, jotka ovat hieman toisia vastustuskykyisempiä saasteita vastaan ja heidän jälkeläistensä pitäisi lisääntyä keskenään, jolloin tuhansien vuosien aikana saatettaisiin saada ihmisen, joka sietää saasteita hyvin. Kuitenkin, muutkin ominaisuudet vaikuttavat kumppanin valintaan: huumorintaju, kulttuuri, äly, yhteiset mielenkiinnon kohteet...ja nämä eivät välttämättä korreloi millään tavalla saastekestävyyden kanssa. -ap

 

 

Vierailija
5/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 12:05"]

Onko geenimutaatio tehnyt sinusta idiootin ja miten kauan menee kun me kaikki olemme niitä?

[/quote]

 

En usko, että olen mutaation kautta kehittynyt idiootiksi. Oikeissa olosuhteissa minusta olisi varmaan tullut ihan kunnollinen kansalainen. Syytän siis ympäristötekijöitä. -ap

 

Vierailija
6/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 12:11"]

Mitä ajattelet termodynamiikan toisesta pääsäännöstä suhteessa evoluutioteoriaan ?

Sääntöhän toteaa että lämpöerot tasoittuvat suljetussa systeemissä: jos kaadat kylmää maitoa kuumaan kahviin, se ei erotu omaksi kerroksekseen vaan molemmat sekoittuvat.

[/quote]

 

Kemian ja termodynamiikan lainalaisuuksia on mielestäni aika erikoista soveltaa eliöden elämään (juntti esimerkki: pistät joukon, jossa on kahta erilaista kansalaisuutta edustavia henkilöitä samaan rakennukseen. hyvin toimeen tulevat kansakunnat varmaankin jutustelevat ja sekoittuvat ihan iloisesti mutta esimerkiksi kreikkalaiset ja saksalaiset tuskin paljoa puhuisivat. vaikka onhan noita yksilöllisiä eroja...) Toki eliöihin vaikuttavat luonnonlait: energiaa ei voi hävitä tai syntyä tyhjästä, eli eliöiden on tehtävä työtä. Tällöin esimerkiksi tehokkaasti ravintoa käsittelevä ja energiaa tuottava ameeba on melko varmasti kyvykkäämpi lisääntymään kuin huonosti voiva ameeba.

 

Ps. jos koskaan aloitan blogia, laitan sen nimeksi huonosti voiva ameeba. -ap

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 12:24"]

Miksi evoluutio kehittänyt niin turvattoman järjestelmän nisäkkäille, että he tarvitsevat happea? Jos tuhoamme ilmakehän kuten ajan kuluessa käy, olemme koneellisen ilmanvaihdon varassa ennen kuin evoluutio kehittää meistä sellaisia että pärjäämme hapettomassa tilassa.

 

 Voiko evoluutio kehittää viestintäämme tulevaisuudessa. Tämä typerä kirjoittelu on jo niin nähty.

 

 

[/quote]

 

Tosiaan, monet omituisuudet eläimillä tuntuvat melko epäloogisilta. Miksi tosiaan emme pärjää ilman happea, onhan universumi suurelta osin aivan muita aineita ja tyhjiötä? Maapalllo on kuitenkin suljettu ekosysteemi, jossa on tietynlainen kaasukehä sekä vettä (myös kalat tarvitsevat elääkseen happea). Ennen elämän syntyä kaasukehä oli jo olemassa pääpiirteittäin samanlaisena kuin nykyään (hapen ja hiilidioksidin pitoisuudet vaihtelevat luonnollisesti). Eliöt tarvitsevat elääkseen ja kasvaakseen energiaa: ne kehittyivät hyödyntämään tätä kaasukehää ja menestyivät. Energiaa saadan ravinnosta tai auringon valosta, joissakin tapauksissa myös muista reaktioista. Soluhengityksellä eli glukoosin reaktiolla hapen kanssa vapautuu energiaa solujen (-->eliön) käyttöön. On ihan perusteltua sanoa, ettei hapen käyttö ole kovin "järkevää" kun tiedämme ilmakehän haavoittuvaisuuden. Jos on olemassa jumala, joka tämän on päättänyt, hänen logiikkansa ei taida aueta ihmiselle.  

 

Keksinnöt syntyvät laikojen ihmisten yrittäessä tehdä asioita helpoiksi...teknillistä kehitystä ei voida pitää evolutiivisena kehityksenä, sillä sillä ei ole suoraa vaikutusta perimään. Joudut siis vielä kestämään näitä palstoja. -ap

 

 

 

 

 

Vierailija
8/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 12:11"]

Mitä ajattelet termodynamiikan toisesta pääsäännöstä suhteessa evoluutioteoriaan ?

Sääntöhän toteaa että lämpöerot tasoittuvat suljetussa systeemissä: jos kaadat kylmää maitoa kuumaan kahviin, se ei erotu omaksi kerroksekseen vaan molemmat sekoittuvat.

[/quote]

 

Tähän täytyy täydentää ap:n vastausta: Termodynamiikan toinen pääsääntö pätee suljetussa systeemissä. Maapallo ei sellainen ole. Käyttämällä energiaa, paikallinen järjestys voi lisääntyä ihan mainiosti rikkomatta termodynamiikan toista pääsääntöä. Fundamentalistit ovat selittäneet asian poikkeuksellisen hienosti: http://www.fstdt.net/QuoteComment.aspx?QID=8255

 

Vapaasti käännettynä ja hieman lyhennettynä: Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan entropia lisääntyy. Tämä on kaikkien kaikkialla hyväksymä laki. Evoluution mukaan asiat lähtivät yksinkertaisesta, mutta ovat monimutkaistuneet ajan myötä. Tämä ei ole mitenkään mahdollista, ellei ole ulkopuolista energianlähdettä, joka syöttää maahan valtavia määriä energiaa. Jos sellainen olisi tiedemiehet varmasti tietäisivät siitä.

 

(Vinkki: Aurinko)

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 19:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 12:11"]

Mitä ajattelet termodynamiikan toisesta pääsäännöstä suhteessa evoluutioteoriaan ?

Sääntöhän toteaa että lämpöerot tasoittuvat suljetussa systeemissä: jos kaadat kylmää maitoa kuumaan kahviin, se ei erotu omaksi kerroksekseen vaan molemmat sekoittuvat.

[/quote]

 

Tähän täytyy täydentää ap:n vastausta: Termodynamiikan toinen pääsääntö pätee suljetussa systeemissä. Maapallo ei sellainen ole. Käyttämällä energiaa, paikallinen järjestys voi lisääntyä ihan mainiosti rikkomatta termodynamiikan toista pääsääntöä. Fundamentalistit ovat selittäneet asian poikkeuksellisen hienosti: http://www.fstdt.net/QuoteComment.aspx?QID=8255

 

Vapaasti käännettynä ja hieman lyhennettynä: Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan entropia lisääntyy. Tämä on kaikkien kaikkialla hyväksymä laki. Evoluution mukaan asiat lähtivät yksinkertaisesta, mutta ovat monimutkaistuneet ajan myötä. Tämä ei ole mitenkään mahdollista, ellei ole ulkopuolista energianlähdettä, joka syöttää maahan valtavia määriä energiaa. Jos sellainen olisi tiedemiehet varmasti tietäisivät siitä.

 

(Vinkki: Aurinko)

 

[/quote]

 

Voidaan ajatella, että eliöt kehittyvät monimutkaisemmiksi vastaamaan ympariston vaatimuksia. Kuitenkin maapallon kaltaisessa systeemissä esimerkiksi katastrofi tai ympäristön äkkinäinen muutos voivat pyyhkäistä liian hitaasti lisääntyvät eli käytännössä monimutkaisiksi kehittyneet eläimet kartalta. Eli ei voida olettaa, että eliöiden kehitys tai sopeutuminen tapahtuisi aina täydellisessä ja loogisessa järjestyksessä. -ap

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vierailija
10/58 |
15.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi vastauksiini tulee hervoton tyhjä tila? -ap

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/58 |
16.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 18:26"]

Henk. koht. minä jonkin verran uskontotieteitä lukeneena ateistina olen sitä mieltä, että luomiskertomus ja evoluutio eivät ole ristiriidassa. Ensinkin kyseessä saattoi olla Jumalan päivät eivätkä ihmisen. Lisäksi Jumala saattoi tehdä luonnoksia (dinosaurukset), todeta että ei tullut hyvä ja pyyhkäistä sen pois. Samaten ihmisen muotoutuminen apinasta kesti satojatuhansia vuosia, mikäs me ollaan sanomaan että se ei ollut se "päivä" joka Jumalalla kesti muovata ihminen maan tomusta.

Minä tiedän yhden uskovan, ja vielä ev.-luterilaisen, joka ei usko evoluutioon. Hänen mukaansa siksi, että ihmisen ja apinoitten väliltä ei ole löydetty yhdistävää linkkiä, vaan joku palanen puuttuu välistä.

[/quote]

 

Kiva että ketjuun on tullut kommentteja! Yritän aina vastailla kansantajuisesti ja mahdollisimman lyhyesti…tässä ongelma on tietysti se, että asiat ovat hirvittävän laajoja. Ainahan omaan kiinnostuksen kohteeseen aikaa riittää! En pidä tätä rasittava vaan rakentavana. J

 

Minäkin törmään usein tuohon “puuttuva palanen” –juttuun. Jäänteiden säilyminen saatikka sitten fossiloituminen on niin harvinainen tapahtuma, että olen aina yllättynyt, kun mitään  eläimiä löydetään...voimme vain arvailla maapallon muinasta monimuotoisuutta. Siksi en tähän aiheeseen koskaan kyllästykään. -ap

 

Vierailija
12/58 |
16.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunsin erään uskovaisen, joka aina suureen ääneen kertoili kaikille, ettei ”evoluutioteoriassa ole tietenkään mitään järkeä, koska miksi apina olisi ensin kiivennyt puuhun ja sitten puusta alas.” Kamalaa. Tosin hänen kanssaan ei voinut keskustella mistään muustakaan, joten hän tuskin edustaa keskivertoluterilaisia kovin hyvin... -ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/58 |
16.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 19:02"]

[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 12:11"]

Mitä ajattelet termodynamiikan toisesta pääsäännöstä suhteessa evoluutioteoriaan ?

Sääntöhän toteaa että lämpöerot tasoittuvat suljetussa systeemissä: jos kaadat kylmää maitoa kuumaan kahviin, se ei erotu omaksi kerroksekseen vaan molemmat sekoittuvat.

[/quote]

 

Kemian ja termodynamiikan lainalaisuuksia on mielestäni aika erikoista soveltaa eliöden elämään (juntti esimerkki: pistät joukon, jossa on kahta erilaista kansalaisuutta edustavia henkilöitä samaan rakennukseen. hyvin toimeen tulevat kansakunnat varmaankin jutustelevat ja sekoittuvat ihan iloisesti mutta esimerkiksi kreikkalaiset ja saksalaiset tuskin paljoa puhuisivat. vaikka onhan noita yksilöllisiä eroja...) Toki eliöihin vaikuttavat luonnonlait: energiaa ei voi hävitä tai syntyä tyhjästä, eli eliöiden on tehtävä työtä. Tällöin esimerkiksi tehokkaasti ravintoa käsittelevä ja energiaa tuottava ameeba on melko varmasti kyvykkäämpi lisääntymään kuin huonosti voiva ameeba.

 

Ps. jos koskaan aloitan blogia, laitan sen nimeksi huonosti voiva ameeba. -ap

 

 

[/quote]

Tuo kysymys voi tarkoittaa montaa asiaa. ;) Yleensä se liittyy kai ihmettelyyn, miten voi olla vahingossa/sattumalta syntynyt monimutkaisia alku- tai pre-soluja, kun ko. pääsäännön mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan. Tällöin unohdetaan, ettei maapallo ole suljettu systeemi, vaan saa koko ajan aika paljon energiaa auringosta. Aurinkoenergia mahdollistaa lämpötilaerot systeemin eri osien välillä. Ja nykykäsityksen mukaan ennen biologista evoluutiota oli jo kemiallista evoluutiota. 

 

Vierailija
14/58 |
16.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No dinosauruksista on maininta raamatussa vaikka niitä ei kutsutakkaan "dinosauruksiksi" vaan jäteiksi jotka vaelsivat maapallolla ennen ihmistä.

 

Mielestäni on hieman lapsellista väittää että uskovaiset luulevat elämän syntyneen seitsemässä päivässä. Moni muukin asia on raamatussa kuvattu vertauskuvallisesti, niin on myös tuo maailman luominen seitsemässä päivässä.

 

Mielestäni evoluutioteoriassa on valtavasti aukkoja jota tiede ei pysty KONKREETTISESTI selittämään. Oletuksia ja päättelmiä mutta koska samankaltaista evoluutiota ja konkreettista uusien lajien syntyä ei tapahdu silmiemme edessä jatkuvasti evoluutioon nojaavat tutkijat luottaa vain menneisyyteen. Mielestäni sattumalla on aivan liian suuri merkitys kun perustellaan evoluutiota. sitä voi verrata jo jumalan voimaan. Uskon että evoluutioteoria sai niin paljon kannustusta kun ihmiset yksinkertaisesti halusivat luopua uskonnollisesta ajattelusta, ei niinkään siitä, että se olisi sen uskottavampi teoria maailman synnystä

 

esimerkiksi jo alkuräjähdys ei ole looginen. Minkään fysiikan lain mukaan ei pystytä selittämään sitä, että alkuräjähdyksen jälkeen tuo sama aine joka on ollut kiinteästi yhdessä, palaisi jollain ihmeellisellä vetovoimalla takaisin, ja järjestäytyisi niin sanotusti uudestaan synnyttäen elämän ja kokonaisen planeetan (siis Maan) vai onko todistettavasti muita tähtiä jotka ovat supernovan jälkeen synnyttäneet uuden toimivan tähden/planeetan josta yhtäkkiä kehittyy ekosysteemi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/58 |
17.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 08:41"]

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 23:44"]

En yritä puolustella tai varsinkaan etsiä todisteita jumalan olemassaololle tai olemattomuudelle: sitähän emme voi nykyisillä taidoillamme mitenkään todistaa. Sen sijaan esimerkiksi Raamatun alkuperää koskevia tai joidenkin sen tapahtumien todenmukaisuutta vastaan voimme esittää tieteellisiä todisteita (esim. klassinen Jeesuksen syntymävuosi). -ap

 

[/quote]Tästä tulee itselleni mielikuva, että sekä sinulta ap, että joiltain muilta keskustelijoilta jää tällaisen väittelyn perusasioita huomaamatta.

 

Väitteelle "on olemassa x", voidaan antaa todiste puolesta siten, että löydetään x. Väitteelle "ei ole olemassa x" ei voida löytää samanlaista todistetta, se kylläkin voidaan näyttää vääräksi löytämällä x.

 

Jos esimerkiksi kristitty perustelee uskoaan sillä, että jumalan olemassaolemattomuutta ei voida todistaa, hänelle voidaan sanoa, että hän ei voi koskaan todistaa, että ei ole olemassa sellaista jumalaa, joka on kristinuskon jumalan yläpuolella, ja voidaan kysyä, että miksi hän ei sitten usko tällaiseen jumaluuteen.

 

Myöskin ap, sanoessasi, että tiede ei yritä vastata kysymykseen "miksi?", tunnut implikoivan, että uskonnot voivat sanoa tästä jotakin. Asia ei tietenkään ole näin, vaan uskonnot vain siirtävät kysymystä hieman eteenpäin. Kun kysyt uskovaiselta "miksi maailma", hän voi vastata "koska jumala", mutta kysymykseen "miksi jumala", ei hänelläkään ole mitään. Onkin perusteltua sanoa, että kysymys "miksi?" on tietyssä pisteessä aina mieletön.

 

[/quote]

 

Tietenkään en tarkoittanut sitä, että uskonnoilla olisi ”miksi” ns. tieteellinen ja absoluuttisen oikea vastaus. Olen samaa mieltä siitä, että ”miksi olemme olemassa sellaisina kuin olemme” –aiheesta on turha keskustella tieteellisesti. Usein kuitenkin uskonnollinen maailmankuva sekoittuu huomaamattammekin tieteeseen niinkuin tässä keskustelussakin on huomattu (”miksi evoluution aiheuttamat systeemit ovat epäloogisia”). Uskoisin, että analyyttinen tieteellinen ajattelu ja kriittisyys ovat sinulle luonnostaan tapa ajatella mutta ei kaikille niin ei ole. Tästä aiheesta löytyy mm. Kiinnostava puhe TED-seminaarista kun hakee ”why are we smarter than previous generations” tms.

 

En ole koskaan tavannut kristittyä, jonka peruste omalle uskolleen olisi se, ettei jumalan olemassaolemattomuudelle ole todisteita. Sen sijaan olen kyllä tavannut niitä, joiden mielestä tieteellisiä todisteita on (kreationistit)...kyseessä ei ole ollut oikeita tieteellisiä todisteita (nehän olisivat maailmanluokan uutinen!) vaan nimenomaan kuvaamaasi et voi todistaa ettei ole!-tyyppisiä ”todisteita.” Sain kerran eräässä Raamattupiirissä todella pahoja katseita, kun tunnin selitettyäni jouduin käyttämään seuraavaa esimerkkiä, että viesti meni perille: otat maasta kiven ja julistat, että se karkottaa tiikereitä. Näkyykö tiikereitä? No ei näy! No voitko tässä juuri nyt sitten todistaa ettei kivi toimi... -ap

 

Vierailija
16/58 |
16.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 22:04"]

No dinosauruksista on maininta raamatussa vaikka niitä ei kutsutakkaan "dinosauruksiksi" vaan jäteiksi jotka vaelsivat maapallolla ennen ihmistä.

 

Mielestäni on hieman lapsellista väittää että uskovaiset luulevat elämän syntyneen seitsemässä päivässä. Moni muukin asia on raamatussa kuvattu vertauskuvallisesti, niin on myös tuo maailman luominen seitsemässä päivässä.

 

Mielestäni evoluutioteoriassa on valtavasti aukkoja jota tiede ei pysty KONKREETTISESTI selittämään. Oletuksia ja päättelmiä mutta koska samankaltaista evoluutiota ja konkreettista uusien lajien syntyä ei tapahdu silmiemme edessä jatkuvasti evoluutioon nojaavat tutkijat luottaa vain menneisyyteen. Mielestäni sattumalla on aivan liian suuri merkitys kun perustellaan evoluutiota. sitä voi verrata jo jumalan voimaan. Uskon että evoluutioteoria sai niin paljon kannustusta kun ihmiset yksinkertaisesti halusivat luopua uskonnollisesta ajattelusta, ei niinkään siitä, että se olisi sen uskottavampi teoria maailman synnystä

 

esimerkiksi jo alkuräjähdys ei ole looginen. Minkään fysiikan lain mukaan ei pystytä selittämään sitä, että alkuräjähdyksen jälkeen tuo sama aine joka on ollut kiinteästi yhdessä, palaisi jollain ihmeellisellä vetovoimalla takaisin, ja järjestäytyisi niin sanotusti uudestaan synnyttäen elämän ja kokonaisen planeetan (siis Maan) vai onko todistettavasti muita tähtiä jotka ovat supernovan jälkeen synnyttäneet uuden toimivan tähden/planeetan josta yhtäkkiä kehittyy ekosysteemi

[/quote]

 

Olen esim. Raamattupiireissä tavannut uskovia, jotka ovat sitä mieltä että se on 7 päivää ja piste, siksi koin tarpeelliseksi erotella kirjaimellisen ja kuvaannollisen tulkinnan. En toki väitä, että kaikki kristityt niin ajattelisivat.

“Yhtäkkiä”-sanan käyttö saa minustakin evoluution kuulostamaan poppamiesten hommalta. Lajien synnyssä puhutaan jopa miljardeista vuosista, kun liikutaan alkueliöistä vaikka nisäkkäisiin. Sen sijaan nisäkkäiden ja varsinkin kädellisten välillä on oikeasti todella vähän eroa. Tositilanteissa erot tuntuvat valtavilta mutta esim. gorilla ja simpanssi ovat kaukaisempaa sukua kuin ihminen ja simpanssi. Ihmisapinoilla on jopa parempia kognitiivisia kykyjä kuin ihmisellä.

 

Miten sattumalla voi mielestäsi olla liian suuri merkitys? Eivätkö nimenomaan sattumat määritä joka ikistä päiväämme? Uskoisin, että monia näistä ”kummallisista voimista” pystytään nykyisen ymmärryksen mukaan selittämään. Jos ne ovat vääriä havaintoja, joku kyllä huomaa ne kun tiede kehittyy ja käsitystä tarkennetaan. Olisi kyllä mielestäni todella outoa ajatella, että tiedettä kannatetaan vain siksi että päästäisiin uskonnosta eroon. Tiede ei ole uskonto, eikä siihen kannata siten suhtautuakaan. Tiede ei myöskään voi, eikä sen tarkoitus olekaan vastata kysymykseen ”miksi” -ap

 

Vierailija
17/58 |
16.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 22:04"]

esimerkiksi jo alkuräjähdys ei ole looginen. Minkään fysiikan lain mukaan ei pystytä selittämään sitä, että alkuräjähdyksen jälkeen tuo sama aine joka on ollut kiinteästi yhdessä, palaisi jollain ihmeellisellä vetovoimalla takaisin, ja järjestäytyisi niin sanotusti uudestaan synnyttäen elämän ja kokonaisen planeetan (siis Maan) vai onko todistettavasti muita tähtiä jotka ovat supernovan jälkeen synnyttäneet uuden toimivan tähden/planeetan josta yhtäkkiä kehittyy ekosysteemi

[/quote]Tämä ainakin osoittaa, että et ole yhtään vaivautunut tutustumaan vastustamiisi asioihin.

 

Katso esimerkiksi http://www.ctc.cam.ac.uk/outreach/origins/inflation_zero.php

 

"

Using classical physics, the evolution of the inflationary Universe is homogeneous - each spatial point evolves exactly the same way. However, quantum physics introduces some uncertainty in the initial conditions for the different spatial points.

 

These variations act as seeds for structure formation. After the inflationary period, when fluctuations are amplified, the density of matter will vary slightly from place to place in the Universe. Gravity will cause the more dense regions to start contracting, leading to the formation of galaxies."

 

Lyhyesti suomeksi sanottuna, varhaiset kvanttifluktuaatiot aiheuttivat tihentymiä ja harventumia maailmankaikkeudessa. Myöhemmin painovoima teki tihentymistä vielä tiheämpiä ja harventumista vielä harvempia eli tapahtui galaksien syntyminen.

Vierailija
18/58 |
16.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluaisitko lisäksi tarkentaa, mitä tarkoitat konkreettisella selityksellä? Mitä aukkoja? Ihmisen sukupuuta ei pystytä piirtämään sukupolvi kerrallaan satojen tuhansien tai miljoonien vuosien taakse, sitäkö tarkoitat aukolla? Vai muiden lajien kehityksen "puuttuvia renkaita"? -ap

Vierailija
19/58 |
16.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 22:04"]

mutta koska samankaltaista evoluutiota ja konkreettista uusien lajien syntyä ei tapahdu silmiemme edessä jatkuvasti evoluutioon nojaavat tutkijat luottaa vain menneisyyteen. [/quote]

 

Ei pidä paikkaansa, tapahtuuhan lajien syntymistä koko ajan. Yksi parhaita esimerkkejä Lontoon metrohyttynen. Kaivettiin maahan tunneleita, syntyi uusi ekologinen lokero, ja kas nyt jos sinne on kehittynyt uusi hyttyslaji joka ei enää lisäänny maanpäällisten kanssa. Toinen esimerkki jokin lokkityyppi jota on koko euraasian mantereen läpi niin ettei mannerten laidoilla olevat enää lisäänny keskenään mutta keskellä olevat lajit lisääntyy toistensa kanssa. Ja entäs sitten se kun tiedemiehet otti bakteerin jolle bensa tai jokin vastaava oli myrkyllistä ja rupesivat altistamaan sitä aineelle. Muistaakseni 30 tai 15 vuoden päästä tuo bakteeri jo käytti kyseistä ainetta ravinnokseen.

Vierailija
20/58 |
16.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 22:04"]

Oletuksia ja päättelmiä mutta koska samankaltaista evoluutiota ja konkreettista uusien lajien syntyä ei tapahdu silmiemme edessä jatkuvasti evoluutioon nojaavat tutkijat luottaa vain menneisyyteen. 

[/quote]

 

Kuten jo aikaisemmin totesin, lajiutuminen on usein hyvin hidas prosessi. Kuitenkin lajien muuttumista tapahtuu jatkuvasti ja jalostamisella jopa ihminen voi luoda muutoksia, esimerkiksi koirarodut. Nopeata evoluutiota tutkitaan bakteereilla ja viruksilla. Omaa evoluutiotamme emme näe selvästi, sillä olemme hitaita lisääntymään ja nopeita kuolemaan... siksi meidän on paljon muissakin asioissa nojattava ”vain” historiaan. -ap

 

 

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi seitsemän viisi