Exäni erosi, saanko minäkin surra?
Onko ihan hullua että minäkin olen surullinen exäni erosta? Hän siis seurusteli 5 vuotta mukavan naisen kanssa ja tämä nainen hoiti äitipuolen roolin todella hienosti ja nyt hän yhtäkkiä muutti toiselle paikkakunnalle. Heidän erostaan on nyt pari viikkoa ja edelleen minua surettaa. Tavallaan minäkin menetin jotain elämästäni. Kuulostaako hölmöltä? Saanko minäkin olla surullinen asiasta?
Kommentit (17)
En keksi yhtään syytä miksi et saisi olla surullinen.
Totta kai saat surra. Harmi etenkin lastesi takia, hekin ilmeisesti pitivät äitipuolestaan ja nyt menettivät tämän ihmissuhteen. Lapsilla ei koskaan ole liikaa turvallisia aikuisia elämässään.
Nämä provot ovat välillä todella taidetta.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 14:15"]Nämä provot ovat välillä todella taidetta.
[/quote] No ei todellakaan ole provo!! Mitä tyydytystä te provon huutelijat oikein saatte?? ap
mäkin niin toivon että mun ex-löytäisi tuollaisen ihanan ihmisen elämäänsä ja joka tulisi myös minun kanssa toimeen. En toivo exlleni mitään muuta kuin hyvää...
mutta tällä hetkellä uusi nainen on hieman ristiriitainen ja inhoaa minua vaikkei ole edes nähny joten tuskin hänestä ystävää saan vaikka haluaisin
Et missään nimessä saa.
Sinun tulee ilmoittaa itsesi THL:n eroasiain neuvottelukunnalle. Sanktiona joudut pitämään loppuikäsi vihreää tötteröhattua jossa lukee "Semisti pöljä".
Olen niin surullinen koska me tavallaan jaettiin äitiys ja nyt jäin "yksin". Vieläkin ihmetyttää miksi tätä voi luulla provoksi? Mikä tässä on niin outoa? Olisiko meidän pitänyt alusta asti olla huonoissa väleissä ja haukkua paskaa äitipuolta vai.. ? ap
Ymmärrän täysin. Mä suren myös exäni eroa koska poikani piti naisesta jota tapasi säännöllisesti ja nyt exä ryyppää kaikki viikonloput ja on perunut poikansa tapaamisiakin. =(
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 17:22"]Ymmärrän täysin. Mä suren myös exäni eroa koska poikani piti naisesta jota tapasi säännöllisesti ja nyt exä ryyppää kaikki viikonloput ja on perunut poikansa tapaamisiakin. =(
[/quote] Voi ei :(
No meillä vähän sama. Ehkä hieman haikea olo exän erosta, vaikkei niin aina äitipuolen kanssa toisiamme ymmärretty. He olivat kuitenkin 8 vuotta yhdessä, ja nainen patisti exää ottaamaan lapseen yhteyttä. Nyt kun he erosivat, tapaamiset ovat taas jääneet.
Muutoin ajattelen että äitipuolen ja äidin ei tarvitse olla mitään rakkaita ystävyksiä ja jakaa äitiyttä sulassa harmoniassa toinen toistansa tukien. Teennäistä se on. Sama kun muslimiäijän vaimot, jotka oikeasti vihaavat toisiaan, mutta joutuvat pakosta olemaan toisilleen herranterttuja. Asialliset välit riittää, muu on teeskentelyä.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 17:22"]Ymmärrän täysin. Mä suren myös exäni eroa koska poikani piti naisesta jota tapasi säännöllisesti ja nyt exä ryyppää kaikki viikonloput ja on perunut poikansa tapaamisiakin. =(
[/quote] Surullista :( Toivottavasti meillä ei käy näin. Lapsia on kolme ja nuorimmainen on niin isin poika että toivon todella että miehellä säilyy järki päässä. ap
15 vielä lisää, että pidämme äitipuolen kanssa harvakseltaan yhteyttä jo senkin takia, että exälläni ja tuolla naisella on yhteinen lapsi, lapseni sisarpuoli. Koska isä ei välitä kummastakaan tenavasta, on meidän tehtäväksemme jäänyt sisarusten välit.
Up!