Hyvä keino estää joitakin lapsia saamasta perintöä
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014040118173944_uu.shtml
Hyvä tietää että tuollainen on mahdollista
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:40"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:38"]
Oon yrittänyt mietiä pääni puhki kuinka välttää tulevaisuudessa se et miehen entiset lapset saa mieheltä mitään perintöä. Mies ei oo niitten kans enää missään tekemisissä ollut sen jälkeen kun mentiin naimisiin, eli käytännössä ne ei oo edes enää sen lapsia paitsi että elarit joutuu maksamaan, mikä on ihan sairasta, kun ei edes lapsiaan enää edes näe!
[/quote]
Voihan he tutustua toisiinsa kun lapset on aikuisia
[/quote]
Yhteiset lapsemme eivät tiedä heistä mitään ja se sovittiin jo naimisiin mennessä että aloitetaan yhdessä ilman että entiset lapset ja entiset vaimot on siinä rasitteena. Joku voi toimia toisin, mut mulle tää oli ainoa oikea ratkaisu.
Mä olin lapseton ja mulle ydinperhe on ainoo oikea perhemuoto ja mun mies teki valinnan perustaa mun kanssa ydinperhe, eli uusperheeseen en ois suostunut.
Eli miehen entiset lapset eivät tiedä meidän yhteisten lasten olemassa olosta ja samoin entiset eivät tule saamaan perintöäkään.
[/quote]
Isän virkatodistukseen merkitään kaikki lapset, joten tieto kyllä kulkee. Viimeistään isänsä perunkirjoitustilaisuudessa he tapaavat toisensa, koska kaikki perilliset on sinne kutsuttava.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 15:10"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:36"]
Mulla on neljä lasta, mutta vain yksi perii mut. Muut jää ilman. Vaatii vähän kikkailua, mutta kaikki tehty lain sallimissa rajoissa.
[/quote]
Inhottava teko!
[/quote]
Tähän voi kuule olla ihan painavat syyt että minkä takia näin toimii. Eikä ole itsekästä jättää omia tienattuja rahoja kenelle haluaa! Lakiosa on perseestä mutta onneksi senkin pystyy kiertämään mikäli tarvii. Ja ei, en kirjoittanut tuota ylempää viestiä.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:53"]
Ymmärrän. Ja antaahan lakikin tähän mahdollisuuden.
Elinaikanaanhan saa tehdä lahjoituksia aivan vapaasti ja sitä kautta voi suosia yhtä lapsistaan, jos sille linjalle haluaa lähteä. Tai jos on vain yksi lapsi, voi pitää huolta ettei hänelle jää paljon perittävää. Tässä täytyy tosin ottaa huomioon, että oliko se kolme vuotta ennen kuolemaa annetut lahjat katsotaan joka tapauksessa ennakkoperinnöksi.
[/quote]
Miksi tätä on alapeukutettu? Selostin vain, mitä keinoja on käytettävissä, jos osa lapsista ei osoittaudu perinnön arvoiseksi. Lähtökohtaisestihan vanhemmat haluavat lastensa parasta ja suunnittelevat varojen siirtoa pitkäjänteisesti verojen pienentämiseksi.
Näitä asioita kannattaa miettiä etukäteen ja myös sen jälkipolven kanssa. Osan perinnöstä voi antaa sukupolven ylitsekin. Esimerkiksi jos Maijalla on lapset Liisa ja Antti, ja Liisalla on yksi lapsi ja Antilla kolme. Maija voi antaa kaikille lapsenlapsilleen perinnöksi 19999€, mistä ei mene veroa ja jos perittävää on kohtuullisesti, tuskin Liisakaan tästä panee pahakseen. Keskustelemallahan nämä selviää. Liisalla voi muutenkin olla parempi taloudellinen tilanne kuin Antilla, jolla on enemmän lapsia, joten hänen kanssaan voidaan sopia että suurempi osa perinnöstä menee suoraan Liisan lapselle. Antilla voi olla enempi asuntolainaa ja hän tarvitsee ne rahat perheen taloudellisen tilanteen kohentamiseksi.
Jos miniät ja vävyt ovat kunnollisia, osan perinnöistä voi antaa heillekin. Jos perittävään omaisuuteen kuuluu esim. kesämökki, jolla on tunnearvoa, se kannattaa ehkä testamentissa rajata avio-oikeuden ulkopuolelle, jottei joudu väärään sukuun.
Mä en eläis päivääkään miehen kanssa jolla on "entisiä" lapsia. Enkä tekis sellaisen kanssa lapsia, sillä niistä minun lapsistani vois myös tulla "entisiä" ihan milloin tahansa. Enkä voisi katsoa omia lapsiani silmiin jos syrjisin heidän sisaruksiaan tai olisin heidän isäkseen valinnut munattoman luuserin. Sairashan tuolalinen mies on joka lapsensa hylkää, sairas ja tunnevammainen. Ei sellaista toivo lastensa isäksi, liian iso taakka lapsille. Tosin nuo aiemmin miehensä "entisistä" lapsista kirjoittaneet naisetkin ovat tunnevammaisia. Lohtuna voi sanoa, että todennäköisesti lapset perii saman vamman joten eiköhän ne vanhemmat ole niille lapsille vielä joku päivä "entisiä". Eihän siihen paljon tarvita kun malli on ollut jo lapsesta saakka se että ihmisen voi hylätä josta tästä ei ole hyötyä.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 15:14"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 15:10"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:36"]
Mulla on neljä lasta, mutta vain yksi perii mut. Muut jää ilman. Vaatii vähän kikkailua, mutta kaikki tehty lain sallimissa rajoissa.
[/quote]
Inhottava teko!
[/quote]
Ei ole. He valitsivat tiensä huumeinen ja muine rikoksineen. En aio sitä rahoittaa perinnöllä. Tosin luultavasti joku heistä menehtyy ennen minua.
Ihan hyvällä syyllä olen pelannut asiani niin, että vain yhdelle on jäänyt kaikki.
t. se sama
[/quote]
Jos kolme lasta neljästä sortuu huumeisiin niin voi kyllä jo kysyä, että mikä teidän perheessä oikein mätti? Mitä sinä ja miehesi teitte että lapsilla oli noin paha olla? Haluaako se yksikään niitä teidän rahojanne, epäilen kyllä suuresti.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:40"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:38"]
Oon yrittänyt mietiä pääni puhki kuinka välttää tulevaisuudessa se et miehen entiset lapset saa mieheltä mitään perintöä. Mies ei oo niitten kans enää missään tekemisissä ollut sen jälkeen kun mentiin naimisiin, eli käytännössä ne ei oo edes enää sen lapsia paitsi että elarit joutuu maksamaan, mikä on ihan sairasta, kun ei edes lapsiaan enää edes näe!
[/quote]
Voihan he tutustua toisiinsa kun lapset on aikuisia
[/quote]
Yhteiset lapsemme eivät tiedä heistä mitään ja se sovittiin jo naimisiin mennessä että aloitetaan yhdessä ilman että entiset lapset ja entiset vaimot on siinä rasitteena. Joku voi toimia toisin, mut mulle tää oli ainoa oikea ratkaisu.
Mä olin lapseton ja mulle ydinperhe on ainoo oikea perhemuoto ja mun mies teki valinnan perustaa mun kanssa ydinperhe, eli uusperheeseen en ois suostunut.
Eli miehen entiset lapset eivät tiedä meidän yhteisten lasten olemassa olosta ja samoin entiset eivät tule saamaan perintöäkään.
[/quote]
Jotenkin säälittävää, että sä oikeasti kuvittelet voivasi tehdä käytetystä perheellisestä miehestä lapsettoman neitsytmiehen sopimalla miehen kanssa että entistä elämää ei ole olemassakaan. Sorry nyt vaan, mutta ei ne lapset ja niiden geenit mihinkään katoa. Sun miehes oli/on käytetty mies ja sillä on lapsia toisen kanssa, ei siinä mikään auta. Ydinperhettä sä et saa vaikka kuinka polkisit jalkaa ja huutaisit, että mä en haluu. Miehellä on lapsia, sua ennen se on kokenut perhe-elämän toisen naisen kanssa ja sitä sä et voi itkupotkuraivareille pyykiä pois. Todennäköisesti se mies jopa niitä lapsiaan aina silloin tällöin muisteleekin, vaikka sun mieliksesi muuta väittää. Sääli että teidän lapsilla on noin kypsymätön äiti ja luuseri-isä. Ei ole kovin hyviä eväitä heille annettu elämään.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:40"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:38"]
Oon yrittänyt mietiä pääni puhki kuinka välttää tulevaisuudessa se et miehen entiset lapset saa mieheltä mitään perintöä. Mies ei oo niitten kans enää missään tekemisissä ollut sen jälkeen kun mentiin naimisiin, eli käytännössä ne ei oo edes enää sen lapsia paitsi että elarit joutuu maksamaan, mikä on ihan sairasta, kun ei edes lapsiaan enää edes näe!
[/quote]
Voihan he tutustua toisiinsa kun lapset on aikuisia
[/quote]
Yhteiset lapsemme eivät tiedä heistä mitään ja se sovittiin jo naimisiin mennessä että aloitetaan yhdessä ilman että entiset lapset ja entiset vaimot on siinä rasitteena. Joku voi toimia toisin, mut mulle tää oli ainoa oikea ratkaisu.
Mä olin lapseton ja mulle ydinperhe on ainoo oikea perhemuoto ja mun mies teki valinnan perustaa mun kanssa ydinperhe, eli uusperheeseen en ois suostunut.
Eli miehen entiset lapset eivät tiedä meidän yhteisten lasten olemassa olosta ja samoin entiset eivät tule saamaan perintöäkään.
[/quote]
Olisin varovainen tuollaisen miehen kanssa, joka on valmis laittamaan välit poikki lapsiinsa uuteen rakastuessa. Voi käydä sulle ja sun lapsille samallalailla tulevaisuudessa. Siinä on sitten sitä ydinperhettä sulle :)
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 15:06"]
Mulla isä halusi asua vuokra-asunnossa kymmeniä vuosia juuri sen takia, että hänen kuoltuaan hänen lapsensa ensimmäisestä avioliitosta eivät tule saamaan mitään. Niinpä isäni kuoltua häneltä ei jäänyt mitään perittävää. Isä tiesi, että minä perin isovanhempani äitini puolelta, joten tiesi, etten jäänyt ilman perintöä. Mutta hän halusi varmistaa, että ei ole mitään jaettavaa ekan liiton aikuisille lapsille. Eikä ollut.
[/quote]
Ihan järjetöntä millaista vihaa ihminen voi tuntea OMIA LAPSIAAN kohtaan. Ei pysty millään käsittämään tuota.
On. Huumeidenkäyttäjälle ei tarvitse jättää edes lakiosaa.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 17:21"]
On. Huumeidenkäyttäjälle ei tarvitse jättää edes lakiosaa.
[/quote]
Edellisestä jäi lainaus pois. Toisin sanoen on olemassa perusteita sille, että lakiosaakaan ei tarvitse jättää.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:40"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:36"]
Mulla on neljä lasta, mutta vain yksi perii mut. Muut jää ilman. Vaatii vähän kikkailua, mutta kaikki tehty lain sallimissa rajoissa.
[/quote]
Mikä on se syy, miksi olet päätynyt tällaiseen ratkaisuun? Siis miksi haluat perinnön vain sille yhdelle?
[/quote]
Ne 3 muuta ovat aikuisena valinneet sellaisen tien, että ei kiitos. En ole missään tekemissä noiden kolmen kanssa.
t. se sama
[/quote]
Onneksi olkoon! Olet vuosikymmenen kasvattaja! Kirjoita kirja miten onnistutaan kasvattamaan kolme neljästä kelvottomiksi kansalaisiksi, ja siitä mitä se yksi on tehnyt oman kasvatuksensa eteen että hänestä tuli normaali.
Minun isäni tuhopoltti kotitalonsa, ja hänen äitinsä kuoli siinä palossa. Isäni jätettiin pois perintökaaresta, ja samalla myös minut. Minä en ollut missään tekemisissä isäni kanssa, vanhempani olivat eronneet vuosia aikaisemmin, mutta myös minua rangaistiin niin että isän suvun perintöä ei tullut penniäkään, eipä isä maksanut kymmeneen vuoteen elareitakaan...
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 17:20"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 15:06"]
Mulla isä halusi asua vuokra-asunnossa kymmeniä vuosia juuri sen takia, että hänen kuoltuaan hänen lapsensa ensimmäisestä avioliitosta eivät tule saamaan mitään. Niinpä isäni kuoltua häneltä ei jäänyt mitään perittävää. Isä tiesi, että minä perin isovanhempani äitini puolelta, joten tiesi, etten jäänyt ilman perintöä. Mutta hän halusi varmistaa, että ei ole mitään jaettavaa ekan liiton aikuisille lapsille. Eikä ollut.
[/quote]
Ihan järjetöntä millaista vihaa ihminen voi tuntea OMIA LAPSIAAN kohtaan. Ei pysty millään käsittämään tuota.
[/quote]
No minun äitini on asunut samassa vuokra-asunnossa 45 vuotta. Tuossa asunnossa minäkin siis asuin lapsuuteni. En tiedä miksi, mutta äitini on aina toitottanut vihaansa "omistusasumista ja pankin orjuutta" vastaan. Ja tietenkin asiaan kuuluu että hän aikoo varmistaa ettei jälkeensä jää penniäkään, tätäkin saarnaa olen kuunnellut ainakin 25 v. Omien vanhempiensa perinnöt toki laittoi kiireesti sileäksi, ne kelpasivat kyllä.
Nyt muuten kun hän jäi eläkkeelle, valittaa kovasti rahapulaa kun vuokra on niin iso. Monet hänen kavereistaan maksavat vain pientä vastiketta...
Sorry ot, oli pakko.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 15:06"]
Mulla isä halusi asua vuokra-asunnossa kymmeniä vuosia juuri sen takia, että hänen kuoltuaan hänen lapsensa ensimmäisestä avioliitosta eivät tule saamaan mitään. Niinpä isäni kuoltua häneltä ei jäänyt mitään perittävää. Isä tiesi, että minä perin isovanhempani äitini puolelta, joten tiesi, etten jäänyt ilman perintöä. Mutta hän halusi varmistaa, että ei ole mitään jaettavaa ekan liiton aikuisille lapsille. Eikä ollut.
[/quote]
Ystäväni isä teki puolestaan niin, että hän maksoi omasta palkastaan asunnon vastikkeen, sähkön ja suurimman osan ruokakuluista ja muista menoista. Myös perheen yhteiset lomat tehtiin isän palkkarahoilla. Äidin palkalla puolestaan lyhennettiin asuntolainaa ja talo oli kokonaan äidin nimissä. Näin isältä ei tule jäämään mitään perintöä, mutta kahdelle yhteiselle lapselle jää äidin omistama talo.
Miehen aiemman suhteen hedelmälle, jota mies ei koskaan itse halunnut (nainen jätti salaa pillerit pois), ei jää mitään.
[/quote]
Tässäkin on se huono puoli, että jos äiti sattuu kuolemaan ensin, lapset perivät jo siinä vaiheessa kaiken eikä isällä ole mitään! Koko asunnosta maksetaan perintövero ja voi käydä niin, ettei siihen ole varaa paitsi myymällä asunto. Jos taas isäomistaisi puolet asunnosta olisi se puolikas hänen ja lasten saama perintö tuossa vaiheessa puolet pienempi kuten myös perintövero.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:32"]
Eihän niitä perinnöttömäksi tehty, vaan he saavat molemmat perinnöstä sen 1/3 rahana ja alkuperäisen pojan lapset jakavat isän saaman 1/3 keskenään.
Tässähän oli oikeusjutun aiheena se, että kaksi muuta sisarusta olisivat nyt halunneet ne tilat joita poika ei ottanut vastaan, eikä se että heidät olisi tehty jotenkin perinnöttömäksi.
[/quote]
Onko nyt jotain, mitä en ymmärtänyt iltiksen jutusta, tai lainaamastani kirjoituksesta, kun se on saanut peräti 8 yläpeukkua ja vain yhden alapeukun ja minä ole siis tuon lainaamani kirjoittajan kanssa aikalailla erimieltä jakoperusteista?
Siis lapsethan (kaksi muuta, kuin se kelle tilat testamentattiin) vaativat eri oikeusasteissa, että koska poika ei halunnut testamentattuja tiloja, niin testamentti jätettäisiin kokonaan huomioimatta ja mentäisiin normikaavan mukaan, eli kaikille 1/3 (yhtenä kolmasosana testamentista kieltäytyneen lapset). Oikeus kuitenkin päätti toisin ja testamentatut tilat meni testamentista kieltäytyneen lapsille testamentissa halutulla tavalla, eli näin ollen kaksi muuta lasta saivat ainoastaan laki osan, joka tietenkään ei ole sama, kuin mikä olisi perintöosuus ilman testamenttia, vaan puolet siitä. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan siis nämä kaksi lasta saivat lakiosan 1/6 per nuppi ja testamentista kieltäytyjän lapset (jutusta ei käynyt selville heidän lukumääräänsä) yhteensä 4/6. Näin siis minä asian ymmärsin, enkä kyllä käsitä, että miten muuten se edes voisi mennä.
Jos lakiosa olisi sama kuin perintöosa ilman testamenttia, eli tässä tapauksessa 1/3, niin eihän silloin mitään oikeusjuttujakaan olisi ollut, eikä semmoisella lakiosalla olisi mitään järjellistä käyttöä missään, joka olisi saman kokoinen, kuin mitä se olisi ilman testamenttia.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:32"]
Eihän niitä perinnöttömäksi tehty, vaan he saavat molemmat perinnöstä sen 1/3 rahana ja alkuperäisen pojan lapset jakavat isän saaman 1/3 keskenään.
Tässähän oli oikeusjutun aiheena se, että kaksi muuta sisarusta olisivat nyt halunneet ne tilat joita poika ei ottanut vastaan, eikä se että heidät olisi tehty jotenkin perinnöttömäksi.
[/quote]
Onko nyt jotain, mitä en ymmärtänyt iltiksen jutusta, tai lainaamastani kirjoituksesta, kun se on saanut peräti 8 yläpeukkua ja vain yhden alapeukun ja minä ole siis tuon lainaamani kirjoittajan kanssa aikalailla erimieltä jakoperusteista?
Siis lapsethan (kaksi muuta, kuin se kelle tilat testamentattiin) vaativat eri oikeusasteissa, että koska poika ei halunnut testamentattuja tiloja, niin testamentti jätettäisiin kokonaan huomioimatta ja mentäisiin normikaavan mukaan, eli kaikille 1/3 (yhtenä kolmasosana testamentista kieltäytyneen lapset). Oikeus kuitenkin päätti toisin ja testamentatut tilat meni testamentista kieltäytyneen lapsille testamentissa halutulla tavalla, eli näin ollen kaksi muuta lasta saivat ainoastaan laki osan, joka tietenkään ei ole sama, kuin mikä olisi perintöosuus ilman testamenttia, vaan puolet siitä. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan siis nämä kaksi lasta saivat lakiosan 1/6 per nuppi ja testamentista kieltäytyjän lapset (jutusta ei käynyt selville heidän lukumääräänsä) yhteensä 4/6. Näin siis minä asian ymmärsin, enkä kyllä käsitä, että miten muuten se edes voisi mennä.
Jos lakiosa olisi sama kuin perintöosa ilman testamenttia, eli tässä tapauksessa 1/3, niin eihän silloin mitään oikeusjuttujakaan olisi ollut, eikä semmoisella lakiosalla olisi mitään järjellistä käyttöä missään, joka olisi saman kokoinen, kuin mitä se olisi ilman testamenttia.
[/quote]
Minustakin asia meni juuri kuten kirjoitit, eli sisarukset saivat vain 1/6 osaa omaisuudesta per henkiiö, eivät suinkaan 1/3 osaa. Tosin 1/3 he halusivat vaatiessaan että testamentti jätetään huomiotta.
Palataanpa takaisin otsikon juttuun. Siinähän omaisuus oli testamentattu yhdelle ,joka luopui perinnöstään ja perinnöstä saa lain mukaan luopua vain lastensa hyväksi. Näillä muilla on oikeus lakiosaan. He ovat yrittäneet kumota testamentin. Sen, että lapset perivät sen perinnöstä luopuneen osan, tietää jokainen lakimies ja jos kyse olisi ollut tavallisesta perinnöstä, tuskin yksikään lakimies olisi lähtenyt viemään asiaa oikeuteen. Kyse oli siitä, että heidän mielestään testamentti ei ollut pätevä kun testamentin saaja ei ottanut vastaan perintöä. Itse olisin luovuttanut kotitalosta osuuden eläkkeellä olevalle veljelleni, mutta eipä se onnistunut. Osuus olisi mennyt lapsille ja kun he olivat alaikäisiä, niin en voinut tehdä mitään.
Nyt kun nuorin täyttää 18, olemme puhuneet asiasta ja varmaankin lahjoitamme osuutemme. Talo ei ole kummoisessa kunnossa, joten aika vähän lapset menettävät, kun se vielä jaetaan osiin.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 16:43"][quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 14:53"]
Ymmärrän. Ja antaahan lakikin tähän mahdollisuuden.
Elinaikanaanhan saa tehdä lahjoituksia aivan vapaasti ja sitä kautta voi suosia yhtä lapsistaan, jos sille linjalle haluaa lähteä. Tai jos on vain yksi lapsi, voi pitää huolta ettei hänelle jää paljon perittävää. Tässä täytyy tosin ottaa huomioon, että oliko se kolme vuotta ennen kuolemaa annetut lahjat katsotaan joka tapauksessa ennakkoperinnöksi.
[/quote]
Miksi tätä on alapeukutettu?
[/quote]
Et rakas pieni menisi neuvomaan ihmisille mitä sattuu kun et selvästikään tiedä. Tuollaiset lahjat voidaan suosiolahjoina periä lahjansaajalta takaisin ja jakaa perintönä muille (vähintään lakiosiksi) jopa vuosikymmenen päästä perinnönjakovaiheessa, eli aika kivan yllätyksen järjestät tälle suosittavalle lapselle. Siinähän hän sitten myy talonsa muiden perinnöksi.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 15:06"]
Miehen aiemman suhteen hedelmälle, jota mies ei koskaan itse halunnut (nainen jätti salaa pillerit pois), ei jää mitään.
[/quote]
Eräs tuttavamies kertoo samaa tarinaa, vaikka naimisissaoloaikanaan meillä vieraillessaan hehkutti sitä kuinka yrittää hankkia vaimonsa kanssa lasta ja oli onnensa kukkuloilla kun lapsi syntyi. Nykyisin hän on mun ja mieheni seurassa aina hyvin nolona ja seuraamme välttelevä, koska tiedämme hänen kertoneen ympäriinsä aivan eri tarinaa menneestä suhteestaan.
On aika yleistä että ne tarinat muuttuu sen jälkeen kun mies rakastuu toiseen naiseen ja jättää perheensä...