Hyviksi kirjoiksi mainittuja kirjoja ja niiden kummastelua.
Olen kai jotenkin outo kun todella moni hyviksi mainittu kirja on ollut mielestäni shaibaa. Sain joululahjaksi Finlandia-palkinnon saaneen Jokapäiväinen elämämme ja voi taivas kun on vaikealukuinen ja huono kirja. Kauhealla tankkauksella olen lukenut sitä ja olen vasta sivulla 100 kun Sinuhe Egyptiläisen vetaisin muutamassa illassa! Myös Rosa liksmon Hytti nro 6 oli aivan kammottava, sen sain pari vuotta sitten joululahjaksi. Muita suursuosion saaneita kirjoja, joiden päälle en ole ymmärtänyt yhtään, ovat olleet mm. Anna Karenina (jotenkin raivostuttava hahmo), Haiteksti (jäi kesken, mitä tapahtuu kerran kymmenessä vuodessa), Kotiopettajatteren romaani (todella puuduttava ja tylsä.)
Kommentteja? Samantyyppisiä kokemuksia?
Kommentit (147)
Tykkäsin Riikka Pulkkisen esikoisesta ja muistaakseni siitä toisestakin. Vieras oli huono, mutta kai sellainen voi välissä olla.
Anna Kareninan ahmin aikoinaan.
Sadan vuoden yksinäisyys oli ihan kiva, ei mikään tajuton elämys.
Coelhoa en voi sietää. Liisa ihmemaassa oli niin tylsä, että jäi iltasatukirjanakin kesken.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 21:47"]
John Irving on minulle ollut jännä tapaus. Ystäväni Owen Meany on joskus aikoinaan tehnyt minuun todella suuren vaikutuksen, pidin sitä silloin yhtenä parhaista kirjoista. Samoin Oman elämänsä sankari oli hyvä. Mutta muita kirjoja en ole jaksanut lukea loppuun.
[/quote]
Owen Meany jää mieleen pitkäksi aikaa, Oman elämänsä sankari myös. Jos et pitkään aikaan ole kokeillut vanhaa kunnon Garpin maailmaa, kokeilepa nyt. Vuosien jälkeen voi tuntua ihan toiselta.
Lainasi jokin aika sitten Marja Orkoman kirjoja kasan, kun en enää löytänyt kirjastosta oikein mitään mitä e n olisi lukenut...oli jotenkin vanhahtavia, ei mitään mielenkiintoa herännyt ja jokaisessa suurinpiirtein sama idis...no kahlasin ne kumminkin läpi. Enemmän pidän kyllä esim Päätalosta jolla on painavaa tekstiä. Samoin Hirvisaari on ihan mielenkiintoinen kirjailija.
Olin unohtaa Kjell Westön, hänen kirjojaan en ole jaksanut lukea alkua pidemmälle
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 20:16"]
Esko Valtaojan kirja oli hyvä, kun se selitti tähtitiedettä meille taviksille. Jatko-osissa se herätti lähinnä myötähäpeää kirjoittaessaan näkemyksiään yhteiskuntatieteistä aivan kuin olisi niidenkin asiantuntija. Hauskinta vielä kun pilkkasi filosofeja yrityksistä selittää maailmankaikkeutta ja seuraavaksi kirjoitti itse lukiotasoista tekstiä yhteiskuntahistoriasta. :D
[/quote]
Mä kyllä tykkään myös siitä, että Valtaoja hyvin railakkaasti astuu myös muiden tieteiden reviirille. Saahan sitä jokaisella mielipiteitä olla, ei voi olla niin, että yhteiskunnan kehityksestä saa sanoa sanansa vain yhteiskuntatieteilijä. Valtaoja pöllyttelee siekailematta ja ennen muuta hauskasti. Ihanaa sekin, että joku uskaltaa ihan reippaasti olla kehitysoptimisti, pessimistejä kyllä piisaa.
Luen paljon, mutta jotkut "kriitikoiden suosikit" tökkivät.
Riikka Pulkkinen on mielestäni keskinkertaisuus, menee välipalana, mutta ei jää mieleen.
Sofi Oksasen puhdistus teki vaikutuksen muhun ja lainasin Stalinin lehmät ja Kun kyyhkyset katosivat. Pettymyksekseni en saanut niistä mitään irti. Sanoisin jopa, että huonoja.
Anna Kareninaa mäkään en ole saanut luettua alkua pitemmälle.
Coelhon tuotanto on ok, paitsi se alkeellinen alkemisti. Lapsellinen.
Täällä sekä kehuttu että haukuttu Waltari on yksi lempikirjailijoitani!
Anja (ent.) Kaurasta en yleensä voi ymmärtää/sietää ollenkaan, mutta Äiti ja koira oli ihan ok.
Zen ja moottoripyörän kunnossapito. Luin, mutta loppupuolen filosofointi oli kyllä työsää.