Vaimoni huutaa lapsillemme ja haukkuu " vitun paskoiksi"

koita jaksaa.

Kun äidillä (tai vaikka isällä)palaa pinna on hyvä ottaa aikalisä. Minäkin painun pihalle/koiran kanssa lenkille, kun alkaa ahdistaa. Mies sitten katsoo lapsia. Ei siihen välttämättä tarvitse kuin 5 minuuttia, niin on saanut koottua itsensä.

Suuri kiitos paistaa varmasti vaimosi silmistä, kun annat vaikka satasen ja auton avaimet ja käsket mennä shoppailemaan ja sinä olet lasten kanssa. Sillä tunteella vaimosi liitelee viikon...

Ja niin pieni juttu auttoi, kun ostin rullaluistimet, joilla pääsen omalta pihalta lähtemään. Miehen ei tarvi olla kuin pari kertaa viikossa illalla puoli tuntia lasten kanssa, niin minä pääsen vähän henkäisemään pikku lenkille. Tää oli hyvä ratkaisu, sillä jos olisin jotain harrastusta alkanut, mihin pitää autolla mennä, niin siinä menisi aina pari tuntia kerralla ja se olisikin siten paljon isompi juttu. Ja meillä pikkuvauva, jotan en voi pitkäksi aikaa jättääkään vielä. Mutta nyt olen siis paljon virkeämpi. Pienikin asia voi tehdä ihmeitä, kun sen on itse saanut valita, ja mies tukee.

Tuo on ihan oikeasti hyvä konsti tunteiden jäähdyttelyyn. Olen ainakin itselläni sen huomannut, että kun vähän odottaa, ennen kuin aukaisee suunsa, niin sitten kummasti ei enää potuta läheskään niin paljon ja suusta tuleekin sitten huomattavasti siistimpää tekstiä...

kyllä minä ainakin poikani vauva-aikana kävin muutaman kerran viikossa esim. ostoksilla ja siihen tuppasi aina menemään hyvinkin se pari tuntia. Mies tai äitini hoitivat vauvaa sillä aikaa ja hyvin aina oli mennyt, kun sitten tosiaan tulin parin tunnin päästä poikaa imettämään. Poikaani piti niihin aikoihin tosiaan imettää 2-3 tunnin välein, yleensä 2 tunnin. Ihan hyvin kuitenkin nuo " tuuletusretkeni" onnistuivat.



Kyllä miehellä on ihan yhtäläinen velvollisuus välillä hoitaa lasta (vaikka äiti olisikin kotona), että äiti pääsee KUNNOLLA tuulettumaan, eikä siihen ainakaan mulla olisi joku puoli tunti/viikko riittänyt...

kuunnella sitä valitusta kun tulen kotiin. Joulukuussa olin kaupassa pari tuntia kun valkkailin jouluvaloja, sovittelin vaatteita ym. ja siitä ukko muistuttaa vieläkin.

Vierailija:

kuunnella sitä valitusta kun tulen kotiin. Joulukuussa olin kaupassa pari tuntia kun valkkailin jouluvaloja, sovittelin vaatteita ym. ja siitä ukko muistuttaa vieläkin.

koska mulla menisi hermo ihan heti, jos pitäisi kuunnella tuollaista nalkutusta.

Siksi kerroin, että näkee, että se voi joskus olla niinkin pienestä kiinni. Voi se tarve tietysti olla enemmänkin, kuten nyt on nähty, mutta vaikka te tarvitsettekin tuntikausia omaa aikaa, niin se ei tarkoita, että kaikki muutkin tarvitsisivat.

ottaa hirveästi omaa aikaa.

Joskus tietty kaveriseura, shoppaaminen ym. piristää yhtä lailla. Me vuorotellaan lastenhoidossa paljon, kun ei ulkopuolistakaan hoitajaa ole.

On toki miehen tehtävä tukea äitiä hoitamalla osuutensa verran lapsia. Mutta minulla on myös tehtävänä tukea miehen työtä, joka kuitenkin tuo meille leivän pöytään. Meillä on nyt töissä sesonkiaika, joten en halua mieheltä paljon vaatiakaan, jotta toimeentulomme ei vallan romahda. En minä nauti ns. omasta ajasta, jos mieheltä sen vuoksi jää työt tekemättä. Se puoli tuntia on hyvä kompromissi, joka riittää tuomaan minulle iloisen mielen, eikä miehen tarvi sinkoilla töistä aiemmin kotiin, vaan saa työrauhan. Meillä kaikki ovat tyytyväisiä, toivottavasti se teillekin sopii ;-)