Vieläkö kolmas lapsi?

No mulla ikää jo 37v., lapset vasta 2 ja 4v., taloudellinen tilanne epävakaa, asunto liian pieni ja silti olemme tulleet siihen tulokseen että kolmas pieni saa tulla jos on tullakseen. :)

Olemme pohtineet tätä nyt yli vuoden ja mikään järkisyy ei ole saanut tätä kaipuuta hiljentymään. Tehkää nyt kun vielä voitte jos sellaisen haluatte.Kyllä elämä kantaa.  :)

Kyllä sen sydämessään tietää haluaako niitä lapsia lisää. Miellä kaksi vanhempaa olivat 3v ja 6v kun kolmas lapsi syntyi eli eikäero oli pienempi kuin ap:lla olisi. Halusimm pienehköt ikäerot, että lapsista olisi toisilleen seuraa eli että eläisivät suurinpiistein samaa kehitysvaihetta. Ap:lla varmaan kaksi isoita olisi myöhemmin parivaljakko ja nuorin sitten oma tapauksensa ikäeron vuoksi. Mutta varmasti rakas kaikille.

Anna palaa vaan. Kamalaa sekin on että jää ikuinen lapsenkaipuu. Kolmas lapsi menee meillä ainakin helpoimmalla ( on nyt 5v). Lapsenhoidosta ei itse enää stressaa, ruoka ehdään kuin ehditään eikä neuvolan oppaita tuijoteta kirjaimellisesti vaan käytetään puhdasta maalaisjärkeä. Isommat sisarukset viihdyttää tosi paljon kuopusta eli mä käytän huomattavasti vähemmän siihen aikaa kun isompien lasten kanssa. Ne vaan tykkää touhuta keskenään niin miksi hämmentäisin soppaa ? Lisäksi kuopus rajoitti perheen menoja vain ihan pikkuvauvana, Me on otettu kuopus mukaan esim. laskettelurinteeseen ihan pienenä, sukset laitettiin jalkaan kun oli tasan 2v, koska koko muukin perhe laskettelee eikä haluttu jakaa perhettä niin että osa perheesä olisi jäänyt mökille.

Samoin kuopus on ollut uimahalleissa, ulkomaamatkoilla mukana ihan pienestä alkaen. Rattaisiin vaan, pilttipurkit kassiin ja menoksi ;D

Kuopus on ainakin meillä myös omatoimisin. Olisiko sen takia kun sitä ei ole ehtinyt passata yhtä paljon kuin vanhempia lapsia

Rahaakaan tuskin teidän kannattaa miettiä. Sitä tulee aina jostain, joskus enemmän joskus vähemmän. Pikkulapselle saa paljon vaatteita ja tavaroita lahjoituksina tutuilta ja kirpparit kantsii hyödyntää niin myymisessä kuin ostamisessa.

Mikäli lapsia rakastaa ja pystyt elättämään ilman yhteiskunnan tukiviidakkoa.

No jaksamisesta sanoisin, että jaksatte kyllä! Itse sain esikoiseni ja luultavasti ainokaiseksi jäävän erinäisistä syistä vasta sinun iässäsi. Kuukauden vauva-arjen jälkeen mies kysyi, että milloin se hirveä helvetti, josta kaverit kertoivat, alkaa. No eihän se alkanut. Vauva ei nyt sentään pahin koliikkitapaus ollut, mutta normaalin vaativa kyllä.  Joten sanoisin, että sen vähän, mitä kunto on kymmenessä vuodessa heikentynyt, korvaa varmasti kypsyys.

Lapsennekin ovat jo koululaisia, joten heidän vaatimansa huolenpito on hiukan erilaista kuin ihan pikkuisten. Ja vaikka täällä oli ikävä ketju, jossa traumatisoituneet iltatähtilapset puhuivat isojen sisarusten ilkeydestä, niin normaalisti kyllä tuonikäiset lapset osaavat jopa iloita pikkusisaresta. Voin tämän sanoa melkein 13 vuotta vanhempana isosiskona, jonka melkein kaikilla kavereilla on myös 7-13 vuotta nuorempia iltatähtisisaruksia. Rakkaita olivat syntyessään, ja esim. teini-iässä vierailivat usein luonamme.

"Kyllä elämä kantaa" ja "Rahaa tulee aina jostakin".

Menkää kertomaan näitä "totuuksia" niihin ketjuihin, joissa itketään lapsiperheen vaikeuksia ihan urakalla.

ÄLKÄÄ HANKKIKO KOLMATTA LASTA. Telllä on jo kaksi ihanaa lasta ja elämä kantaa juuri nyt. Nauttikaa elämäsgtä ja tästä päivästä.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 08:40"]

Tätä pohditaan nyt jatkuvasti. Aina oltu sitä mieltä, että "iltatähteä" ei tehdä. Olen siis 35v. ja mies samanikäinen. Lapset 11 ja 8v. Taloudellinen tilanne tällä hetkellä hyvä, mutta tulevaisuudestahan ei koskaan tiedä. Asuntolainaa jonkin verran. Asuntoon mahdumme nyt, mutta emme myöhemmin. Nyt kumminkin mieli tekisi vielä uutta vauvaa. Säästöjä pitäisi hieman kartuttaa, mutta aikaa ole "hukattavaksi". Elämä on nyt helppoa. Jaksaako sitä enää vauva-arkea? Toisaalta siitä osaisi nauttia varmaan enempi nyt kun nuorempana. Millaiseen päätökseen muut olette tulleet? Ja jos vauvan tekoon päädyitte, miten kaikki sujui?

[/quote]

Kysypä mieheltä, jaksaako hän aloittaa taas kerran alusta, vai haluaisiko hänkin jo päästä elämässä eteen päin.

Mieluummin keskustele miehesi kanssa, kuin kyselet täältä.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:19"]

Kyllä sen sydämessään tietää haluaako niitä lapsia lisää. Miellä kaksi vanhempaa olivat 3v ja 6v kun kolmas lapsi syntyi eli eikäero oli pienempi kuin ap:lla olisi. Halusimm pienehköt ikäerot, että lapsista olisi toisilleen seuraa eli että eläisivät suurinpiistein samaa kehitysvaihetta. Ap:lla varmaan kaksi isoita olisi myöhemmin parivaljakko ja nuorin sitten oma tapauksensa ikäeron vuoksi. Mutta varmasti rakas kaikille.

Anna palaa vaan. Kamalaa sekin on että jää ikuinen lapsenkaipuu. Kolmas lapsi menee meillä ainakin helpoimmalla ( on nyt 5v). Lapsenhoidosta ei itse enää stressaa, ruoka ehdään kuin ehditään eikä neuvolan oppaita tuijoteta kirjaimellisesti vaan käytetään puhdasta maalaisjärkeä. Isommat sisarukset viihdyttää tosi paljon kuopusta eli mä käytän huomattavasti vähemmän siihen aikaa kun isompien lasten kanssa. Ne vaan tykkää touhuta keskenään niin miksi hämmentäisin soppaa ? Lisäksi kuopus rajoitti perheen menoja vain ihan pikkuvauvana, Me on otettu kuopus mukaan esim. laskettelurinteeseen ihan pienenä, sukset laitettiin jalkaan kun oli tasan 2v, koska koko muukin perhe laskettelee eikä haluttu jakaa perhettä niin että osa perheesä olisi jäänyt mökille.

Samoin kuopus on ollut uimahalleissa, ulkomaamatkoilla mukana ihan pienestä alkaen. Rattaisiin vaan, pilttipurkit kassiin ja menoksi ;D

Kuopus on ainakin meillä myös omatoimisin. Olisiko sen takia kun sitä ei ole ehtinyt passata yhtä paljon kuin vanhempia lapsia

Rahaakaan tuskin teidän kannattaa miettiä. Sitä tulee aina jostain, joskus enemmän joskus vähemmän. Pikkulapselle saa paljon vaatteita ja tavaroita lahjoituksina tutuilta ja kirpparit kantsii hyödyntää niin myymisessä kuin ostamisessa.

[/quote]

Säälittää lukeA, KUINKA ylpeilet sillä, että kuopus ei tarvi aikaa niin paljon ja on omatoimisin.

Olen itse kuopus ja se rooli ei todellakaan ole kovin ihana, kun vanhemmat oikein ylpeilee, että siitä ei ole vaivaa, kun se on omatoimisin ja sitä ei ole passattu ja sisarukset on sitä hoitaneet.

Ihan samalla tavalla olisin minäkin kaivannut sitä passaamista ja oikeutta olla pieni ja välillä sellainen, joka ei pärjää yksin ja ole omatoiminen.

Vaivattoman kuopuksen rooli ei ole helppo

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:38"]

"Kyllä elämä kantaa" ja "Rahaa tulee aina jostakin".

Menkää kertomaan näitä "totuuksia" niihin ketjuihin, joissa itketään lapsiperheen vaikeuksia ihan urakalla.

ÄLKÄÄ HANKKIKO KOLMATTA LASTA. Telllä on jo kaksi ihanaa lasta ja elämä kantaa juuri nyt. Nauttikaa elämäsgtä ja tästä päivästä.

[/quote]

Minusta on kuitenkin parempi tehdä ja yrittää jos jotain sydämmensä pohjasta haluaa kuin elää pelossa että se ei onnistu (varsinkin rahan takia) ja sitten katua loppuelämansä.

Toki, joillakin ei ole rahkeita komen lapsen vanhemmuuteen ja se pitää tuntea itsessään. Mutta kyllä köyhissäkin olosuhteissa on onnellisia perheitä juuri sen rakkauden takia minkä iso perhe voi tuoda.

Ap:lle siis: siitä vaan!

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:38"]

"Kyllä elämä kantaa" ja "Rahaa tulee aina jostakin".

Menkää kertomaan näitä "totuuksia" niihin ketjuihin, joissa itketään lapsiperheen vaikeuksia ihan urakalla.

ÄLKÄÄ HANKKIKO KOLMATTA LASTA. Telllä on jo kaksi ihanaa lasta ja elämä kantaa juuri nyt. Nauttikaa elämäsgtä ja tästä päivästä.

[/quote]

Työkaveri hankki sen kolmannen lapsen ja sillä lapsella on joku lihasrappeumasairaus ja tulee kuolemaan alle 20 v

Nyt koko elämä pyörii sen sairauden ympärillä. Miksi ihmiset ei osaa olla tyytyväisiä siihen, mitä niillä on, vaan koko ajan pitää saada lisää ja lisää

"Nyt kumminkin mieki tekisi vielä uutta vauvaa". Niinpä, vauvat on juovuttavan ihania ja sellainen rinnalla sitä tuntee itsensä maailman tärkeimmäksi ihmiseksi sille pienelle ihmisenalulle. Vaan kun ei auta haluta vauvaa, vaan lasta. Haluta kestää taas yksi uhmaikä, miljoona äitille esitettyä kysymystä, kolmas vielä kokematon murrosikä ja lukematon määrä muita mukavia hetkiä. Puhu sen miehesi kanssa! Minä olin vuosi takaperin niin tyhmä, että en puhunut. Onneksi tilanne on nyt se, että keskityn nauttimaan siitä mitä on, enkä haihattele jonkin semmoisen perään mitä ei ole. Mutta edelleen on mies ja kaksi huippujäpikkää kasvamassa miehiksi!

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:50"]

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:38"]

"Kyllä elämä kantaa" ja "Rahaa tulee aina jostakin".

Menkää kertomaan näitä "totuuksia" niihin ketjuihin, joissa itketään lapsiperheen vaikeuksia ihan urakalla.

ÄLKÄÄ HANKKIKO KOLMATTA LASTA. Telllä on jo kaksi ihanaa lasta ja elämä kantaa juuri nyt. Nauttikaa elämäsgtä ja tästä päivästä.

[/quote]

Minusta on kuitenkin parempi tehdä ja yrittää jos jotain sydämmensä pohjasta haluaa kuin elää pelossa että se ei onnistu (varsinkin rahan takia) ja sitten katua loppuelämansä.

Toki, joillakin ei ole rahkeita komen lapsen vanhemmuuteen ja se pitää tuntea itsessään. Mutta kyllä köyhissäkin olosuhteissa on onnellisia perheitä juuri sen rakkauden takia minkä iso perhe voi tuoda.

Ap:lle siis: siitä vaan!

[/quote]

Niinpä.

Neljän lapsen perheestä, missä äidillä oli aina kova vauvakuume

-vanhin rattijuoppona tappoi kaverinsa

-tyttö on kiertopalkintona

-tyttö toinen kiertopalkinto ja alkoholisoitunut jo 16 vuotiaana

-poika nuuskaa ja polttaa 12 vuotiaana ja myymälävarkaudesta jäi kiinni

Niin ne rahkeet riitti ja jostain sitä rahaa on tullut ja kannattaa tehdä vauvoja, kun ne on niin ihania ja elämä kyllä kannattelee

Miehiltä ei kannata kysellä, senkus jätät ehkäisyn pois.

Mistä hemmetistä sitä voi etukäteen tietää saako terveen vai sairaan lapsen? Jos sitä ajattelisi niin ei tulisi ainuttakaan lasta.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:54"]

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:50"]

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:38"]

"Kyllä elämä kantaa" ja "Rahaa tulee aina jostakin".

Menkää kertomaan näitä "totuuksia" niihin ketjuihin, joissa itketään lapsiperheen vaikeuksia ihan urakalla.

ÄLKÄÄ HANKKIKO KOLMATTA LASTA. Telllä on jo kaksi ihanaa lasta ja elämä kantaa juuri nyt. Nauttikaa elämäsgtä ja tästä päivästä.

[/quote]

Minusta on kuitenkin parempi tehdä ja yrittää jos jotain sydämmensä pohjasta haluaa kuin elää pelossa että se ei onnistu (varsinkin rahan takia) ja sitten katua loppuelämansä.

Toki, joillakin ei ole rahkeita komen lapsen vanhemmuuteen ja se pitää tuntea itsessään. Mutta kyllä köyhissäkin olosuhteissa on onnellisia perheitä juuri sen rakkauden takia minkä iso perhe voi tuoda.

Ap:lle siis: siitä vaan!

[/quote]

Niinpä.

Neljän lapsen perheestä, missä äidillä oli aina kova vauvakuume

-vanhin rattijuoppona tappoi kaverinsa

-tyttö on kiertopalkintona

-tyttö toinen kiertopalkinto ja alkoholisoitunut jo 16 vuotiaana

-poika nuuskaa ja polttaa 12 vuotiaana ja myymälävarkaudesta jäi kiinni

Niin ne rahkeet riitti ja jostain sitä rahaa on tullut ja kannattaa tehdä vauvoja, kun ne on niin ihania ja elämä kyllä kannattelee

[/quote]

Niinpä 

Neljän lapsen perheessä jossa äidillä ainainen vauvakuume. Pieni rivitalo ja vain isällä keskipalkkainen vakiotyö. Vanhemmat normaaleja eikä kellään päihde- tai mielenterveys ongelmia.

Kaikki lapsen hyvinvoivia ja koulussa menestyviä. Rahkeet riitti ja rakkaus kantoi. Raha oli vähissä mutta se ei kenekään kehitystä tai onnea näyttänyt haittaavan.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 10:10"]

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:54"]

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:50"]

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:38"]

"Kyllä elämä kantaa" ja "Rahaa tulee aina jostakin".

Menkää kertomaan näitä "totuuksia" niihin ketjuihin, joissa itketään lapsiperheen vaikeuksia ihan urakalla.

ÄLKÄÄ HANKKIKO KOLMATTA LASTA. Telllä on jo kaksi ihanaa lasta ja elämä kantaa juuri nyt. Nauttikaa elämäsgtä ja tästä päivästä.

[/quote]

Minusta on kuitenkin parempi tehdä ja yrittää jos jotain sydämmensä pohjasta haluaa kuin elää pelossa että se ei onnistu (varsinkin rahan takia) ja sitten katua loppuelämansä.

Toki, joillakin ei ole rahkeita komen lapsen vanhemmuuteen ja se pitää tuntea itsessään. Mutta kyllä köyhissäkin olosuhteissa on onnellisia perheitä juuri sen rakkauden takia minkä iso perhe voi tuoda.

Ap:lle siis: siitä vaan!

[/quote]

Niinpä.

Neljän lapsen perheestä, missä äidillä oli aina kova vauvakuume

-vanhin rattijuoppona tappoi kaverinsa

-tyttö on kiertopalkintona

-tyttö toinen kiertopalkinto ja alkoholisoitunut jo 16 vuotiaana

-poika nuuskaa ja polttaa 12 vuotiaana ja myymälävarkaudesta jäi kiinni

Niin ne rahkeet riitti ja jostain sitä rahaa on tullut ja kannattaa tehdä vauvoja, kun ne on niin ihania ja elämä kyllä kannattelee

[/quote]

Niinpä 

Neljän lapsen perheessä jossa äidillä ainainen vauvakuume. Pieni rivitalo ja vain isällä keskipalkkainen vakiotyö. Vanhemmat normaaleja eikä kellään päihde- tai mielenterveys ongelmia.

Kaikki lapsen hyvinvoivia ja koulussa menestyviä. Rahkeet riitti ja rakkaus kantoi. Raha oli vähissä mutta se ei kenekään kehitystä tai onnea näyttänyt haittaavan.

[/quote]

Tällä perheellä omakotitalo, kummallakin työpaikka, ei alkoholiongelmaa, ei mielenterveysongelmaa.

Mutta jatkuva vauvakuume,mutta siihen se jäikin. Isommat sisarukset hoisivat pienempiä ja  pienet oli niin vaivattomia, kun isommat niitä hoisi.

Mutta antaa palaa, vauvat on niin ihkuja ja söpöjä

Kumma yhtälö tosiaan tuo iltatähden hinku.

Tässä vuosien varrella on tullut tehtyä kavereiden kanssa lapsia samaan tahtiin. 

Jossain vaiheessa tuli osalle se vauvakuume ja halu saada vielä se yksi. No, sehän tehtiin tietenkin, kun nainen sitä halusi.

Ihmeellinen yhteensattuma, että 10 vuoden päästä voi todeta, että suurin osa noista iltatähtipareista erosi pari, kolme vuotta iltatähden syntymän jälkeen.

Oliko se iltatähti epätoivoinen yritys pitää suhde kasassa, vai oliko niin, että mies ei olisi lasta enää halunnut, mutta nainen puski sen väkisin.

Tiedä häntä, mutta yllättävän moni erosi sen hännänhuipun jälkeen

Kiitos, 6, että joku sentään ajattelee ja sanoo asiat, niin kuin ne oikeasti ovat!

"Kyllä sitä rahaa jostakin tulee, elämä kantaa, nämä meidän lapset on tulevia veronmaksajia ja maksaa sinunkin vanhuutes" jne. samaa soopaa, vois jo vaihtaa taustanauhaa. Busseissa kuskataan rattaissa kymmenvuotiaita tulevia veronmaksajia ja yhteiskunnan pitäis kustantaa koko eläminen taloineen, autoineen ja kotiäitinä vuoskaudet oleminen. Päivähoitoon sitten se kotiäiti vie muut ja pilttiä työntää sen kotona olevan kakaran suuhun, vaikka aikaa olis.

Täällä on kyllä aikaa kaiken maailman "Vaunuilu bussissa"-ketjuihin kirjoitella ja köykäisiä puolustuspuheita kehitellä. "Ei pysty maksamaan, kun ei voi jättää vaunuja"...mites sitten suu pannaan, kun siihen keskiosaankin tulee maksupääte?

"Saanks mä KODINhoidontukee ja työttömyyskorvausta samaan aikaan" Ja kun joku vastaa, ettei useita tukia saa päällekkäin, ihmetellään, että "milläs helvetillä me sitten maksellaan uuden auton ja 500m2:n talon lainat, häh"?

Toinen järkytys on varmaan se, että jos hakee tyött.korvausta, on myös oltava valmis töihin. "No en mä kyllä töihin voi lähtee, enkä halua, mut jos nyt kokeilis riskillä kuitenkin, laittaa hommat taas sitten uusiksi, kun eihän mulla ole mitään koulutustakaan, ajattelin tässä vaan tehdä näitä kakaroita ainakin yhden päiväkodin täyteen, kun elämä kantaa ja sossuhuolto pelaa".

Ap, tämä ei liity sinuun!

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 09:55"]

Miehiltä ei kannata kysellä, senkus jätät ehkäisyn pois.

[/quote]

Näinhän sitä tehdään ensimäisenkin kanssa. Vanha keino saada mies pysymään matkassa, on hommata itsensä paksuksi

Hyviä mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Miehen kanssa tästä asiasta todellakin yhdessä päätetään. Itseäni mietityttävät raskauden jaksaminen (edellinen odotus vaikeahko) ja vauvan terveys. Miestä enempi taloudellinen puoli, parisuhde ja oma aika. Ja lasta toivotaan vaikka vauvat toki suloisia ovatkin. Voihan olla että raskaaksi en enää tulekaan. Elämältä ollaan saatu jo paljon ehkä pitäisi vain iloita niistä eikä haikailla muuta. Nautitaan siis nykyisestä perheestä ja pohdiskellaan vielä tovi :)

Ap