Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vakavien sairauksien pelko :/

Vierailija
11.12.2013 |

Onko kellään muulla?

 

Ennen olin todella huoleton, kunnes noin 1,5v sitten alkoi tulla kummallisia oireita ja veto oli koko ajan poissa + lämpöä. Ravasin tutkimuksissa, mutta mitään ei löytynyt eikä ole löytynyt vieläkään. Tämän 1,5v aikana minulle on puhjennut myös paniikkihäiriötä muistuttavia oireita, kun koko ajan joudun miettimään että heräänköhän enää huomenna jos olo on tosi huono.

 

Pelkään eniten että sattuu jotain akuuttia: sydänsairauksia (rytmihäiriöitä, veritulppia ym), vakavaa allergista kohtausta, aivoverenkierron häiriötä..

 

Pelkään myös että sairastan jotain muuta, joka ei vaan tule tutkimuksissa ilmi, kuten syöpää, diabetesta..

 

Tiedän todella varmasti että tämä huono oloni ei ole psyykkistä, mutta se on aiheuttanut sen että ajattelen sairauksia koko ajan. Tahtoisin lopettaa, koska jos sydän vaikka pysähtyy huomenna niin minkä sille nyt voin? Tahtoisin kovasti esim. uskaltaa ajaa autolla, ajattelematta että entä jos nyt saankin jonkun kohtauksen ratissa..

 

Jos tälle huonolle ololle vaan löytyisi syy, niin varmasti myös henkinen puoli helpottaisi. Vaan kun ei löydy ja olen tehnyt ja lääkärit on tehneet julkisella + yksityisellä sektorilla kaikkensa. Krooniseen väsymysoireyhtymäänkään en oikein usko, koska ei ole ollut koskaan taipumusta reagoida stressiin keholla.

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
11.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hypokondria voisi olla taudin nimi.

 

Kun ajatukset tulee, pitää niiden antaa vain mennä. Ja keksittyä itse tekemään jotain muuta. Kaikki tutkimukset on tehty, mitään ei ole löytynyt. Edessä on valinta, haluatko käyttää elämäsi asian pohtimiseen ja pelkäämiseen, vai siihen että elät niin kuin haluat? Kenelläkään meistä ei ole takuita siitä, että sydän ei pysähtyisi huomenna, tai etteikö kropassa olisi jotain alkavaa syöpäpesäkettä.

Vierailija
2/8 |
11.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä tuo minusta psyykkiseltä kuulostaa alkuperältään, kun ei kerran fyysistä syytä löydy. Psyykkiset oireet voivat tuottaa hyvin toden tuntuisia fyysisiä oireita, ja psyykkisen tilan helpottuessa fyysiset oireet voivat kadota tai muuttaa muotoaan. Sinulla on jokin ahdistuneisuushäiriön muoto. Kannattaisi hakea apua psykiatrian puolelta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
11.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyn psykiatrisen sairaanhoitajan luona, tarkoitus olisi löytää psykoterapeutti näiden käyntien jälkeen. Ei vaan millään voi uskoa, että tämä olisi psyykkistä, mutta sehän kyllä kuuluu hypokondriaan.

 

Olo usein helpottaa, kun lähden jonnekin ulos. Jonkun luokse käymään, ulkoilemaan, lasten kanssa jonnekin, ostoksille yms. ja kaikista parhaiten helpottaa juuri ulkona. Poskiontelotulehduksia on ollut paljon ja noiden vuoksi olen epäillyt myös hometta asunnossa. Mutta kun mies ja lapset ei oireile mitenkään (eikä edes lemmikit) niin ei oikein täsmää.

 

ap.

Vierailija
4/8 |
11.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 21:50"]

Käyn psykiatrisen sairaanhoitajan luona, tarkoitus olisi löytää psykoterapeutti näiden käyntien jälkeen. Ei vaan millään voi uskoa, että tämä olisi psyykkistä, mutta sehän kyllä kuuluu hypokondriaan.

 

Olo usein helpottaa, kun lähden jonnekin ulos. Jonkun luokse käymään, ulkoilemaan, lasten kanssa jonnekin, ostoksille yms. ja kaikista parhaiten helpottaa juuri ulkona. Poskiontelotulehduksia on ollut paljon ja noiden vuoksi olen epäillyt myös hometta asunnossa. Mutta kun mies ja lapset ei oireile mitenkään (eikä edes lemmikit) niin ei oikein täsmää.

 

ap.

[/quote]

 

Kannattaa kokeilla terapiaa, tuskin voit menettää siinä mitään. Ei kannata jatkaa sitä, että epäilet kaikennäköisiä oireyhtymiä ja syndroomeja, se on ihan loputon suo ja on epätodennäköistä että saisit apua vaivoihisi.

Vierailija
5/8 |
11.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuttua menneiltä ajoilta. Kyllä nuo sun oireet on selvästi psykosomaattisia, eli pelko aiheuttaa ihan selviä fyysisiä oireita.

Onko sun elämässä tapahtunut jotain puolitoista vuotta sitten tai sitä ennemmin? Lapsuudessa tai nuoruudessa jotakin mitä et ole käsitellyt?

Suosittelisin ihan oikeasti että käyt juttelemassa jossain psykologilla tai muun vastaavan luona, uskon että asiat alkaa selviämään ja oireet ja pelot sen myötä häviää.


Nim. Ittekin selvinnyt

Vierailija
6/8 |
11.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 21:50"]

Käyn psykiatrisen sairaanhoitajan luona, tarkoitus olisi löytää psykoterapeutti näiden käyntien jälkeen. Ei vaan millään voi uskoa, että tämä olisi psyykkistä, mutta sehän kyllä kuuluu hypokondriaan.

 

Olo usein helpottaa, kun lähden jonnekin ulos. Jonkun luokse käymään, ulkoilemaan, lasten kanssa jonnekin, ostoksille yms. ja kaikista parhaiten helpottaa juuri ulkona. Poskiontelotulehduksia on ollut paljon ja noiden vuoksi olen epäillyt myös hometta asunnossa. Mutta kun mies ja lapset ei oireile mitenkään (eikä edes lemmikit) niin ei oikein täsmää.

 

ap.

[/quote]

 

Ulkoilu ja muiden ihmisten kanssa puuhastelu helpottaa ihan yleisesti psyykkisiin vaivoihinkin. Liikunta tekee hyvää ja saat muuta ajateltavaa kuin oireesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
11.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kognitiivinen terapia auttaa yleensä hypokondriaan aika nopeasti, harvemmin on tarpeen läpikäydä lapsuuden kokemuksia. Jos siis etupäässä haluaa jatkaa elämäänsä normaalisti, eikä erityisesti hingu monen vuoden terapioita.

Vierailija
8/8 |
11.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervetuloa kerhoon. Mulla alkoi tuo raskausaikana. Oli vaikea raskaus ja makasin paljon sairaalassa. Syöpäpelko minulla on suurin, arvaas kuinka usein seison peilin edessä ja katson, onko esim. rinnoissa kyhmyjä ja ovatko saman kokoiset. Hullun hommaahan tämä on, mutta olen toiveikkaalla mielellä, koska sain terapiapaikan. Ehkä tässä jo puolen vuoden päästä voin naureskella, että luoja kun olinkin hypokondrikko...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kolme kolme