Yksin lapsen hankkiminen?
Suositteletko? Jos ikä tulee vastaan, eikä sopivaa miestä löydy. Mitä neuvoisit ottamaan huomioon, kun harkitsee moista?
Kommentit (15)
[quote author="Vierailija" time="07.12.2013 klo 22:48"]
No täällä aina rummutetaan, lapsen saamiseen tarvitaan kaksi. Et sinä yksin voi lasta tehdä...
Olisi TODELLA mielenkiintoista tietää, miten meinaat isäehdokkaan bongata? Jostain baarista kännipanon? Tai meinaatko vaan huija syöväsi pillereitä valitsemallesi isiehdokkaalle?
Sori vaan, ainoa vaihtoehtoa hankkia lapsi yksin on mennä spermapankkiin. Muuten olet ainakin minun silmissäni säälittävä paskiainen. Luultavasti juuri niitä naisia, jotka itkevät, kun isä ei kanna vastuutaan... ja elareiksikaan ei kelpaa ainakaan minimi. Hyi olkoon.
[/quote]
AP ei millään tavalla ilmaissut miten aikoo raskautua ja sinä vedit herneet nenuun?! Miksi?
Ennen olin aina sitä mieltä että jos todella haluaa, lapsen voi hankkia yksin jos miestä ei löydy. Nyt itse tultuani äidiksi olen ymmärtänyt kuinka vaativaa vanhemmuus on. Mieti tarkkaan oletko valmis kantamaan vastuun pienestä vauvasta YKSIN. Vaikka tukiverkko olisi laaja, lopulta sinä yksin kannat kaiken vastuun pienestä ihmisestä.
En suosittele. Ensinnäkin lapsen hoitaminen on rankkaa, vaikka siihen osallistuisi tasavertaisesti kaksikin aikuista, toiseksi lähtökohtaisesti lapsi ansaitsee mielestäni kaksi vanhempaa. Itse olen ns. isättömänä kasvanut, koska isäni kuoli ollessani aivan pieni, ja kyllä koen, että paljosta olen jäänyt paitsi. Tuntuu itsekkäältä, että joku tieten tahtoen asettaisi lapsensa tällaiseen tilanteeseen.
Ensimmäinen askel lapsen saamisen yrittämisessä on sen käsittäminen, ettei kyseessä ole oma elämä ja omat toiveet, vaan lapsen tarpeet ja lapsen koko elämä.
Lapsen hankkiminen yksin on kaikkein vaikein tie. Isä on aina läsnä isättömyytenä, vaikka isää ei olisikaan. Äiti ei voi korvata isää. Isän puute on käsiteltävä aina uusissa kehitysvaiheissa ja se on esillä isänpäivissä (jo tarhassa kaikki muut tekevät isälleen kortteja), joulujuhlissa, syntymäpäivillä, siinä kun naapurin lapset lähtevät isän kanssa pelaamaan palloa ym., isä saattaa alttarille. Siitä voi jäädä syvä vaillinaisuuden tunne, ettei isä ole halunnut olla lapsen kanssa tai isää ei lainkaan ole. Mistä minä tulen ja kuka minä olen? Se on suuri identiteettiasia ja kipeä asia monille isättömille.
Minäkin ennen raskaaksi tuloa ajattelin, että olisi ihan mahdollista olla lapsen kanssa yksin. Mutta ei, se olisi aivan hirveää.. Vanhemmuus on hirveän raskasta ajoittain ja todella toista tarvitsee siihen avuksi ja tueksi. Joten en suosittele. Joidenkin on tietysti pakko sopeutua yksinoloon, mutta se on vaikea tie..
Kukahan satunnaisbaaripanon jälkeen raskautunut täällä alapeukuttelee vastauksia..
Minä tunnen kolme yksin lapsen hankkinutta. Heillä menee hyvin ja tukiverkotkin ovat kunnossa. En oikein ymmärrä näitä vastauksia, kun ottaa huomioon, että lukuisat lapset elävät yh-perheissä eikä kukaan yleensä kadu syntymäänsä.
No ehkä sitä sopeutuu siihen yksinoloon, niin lapsi kuin äitikin..mutta kyllä se isän läsnäolo on jotain sellaista, jota arvostaa ja ei ehkä tieten tahtoen kannattaisi lähteä lasta yksin hankkimaan ilman kunnon isää.. On ne isitkin niin tärkeitä lapsille.
Ihan hyvin on pärjännyt ja lapsi on iloinen, sosiaalinen ja ihana. Mummo, ukki ja kaverit tukiverkkona, kunnan perhetyöntekijä käy hoitamassa lasta parin viikon välein niin saa omaa aikaa. Tunnen vaikka kuinka monta yksin hedelmöityshoidolla lapsen hankkinutta ja kaikilla pyyhkii oikein hienosti, eikä kukaan ole voivotellut kuinka raskasta on. Jos kunnollista kumppania ei löydy, eikä halua jäädä perheettömäksi, lapsen hankkiminen yksin on ihan varteenotettava vaihtoehto nykypäivänä.
Miettiikö aikuinen vain, että haluaa lapsen vai tiedostaako, että lapsella tulisi ainakin lähtökohtaisesti olla oikeus tuntea ja tietää isänsä. Jokaisella meistä sellainen on. En pidä näistä hehkutustarinoista, sillä niissä ei koskaan tuoda esiin sitä, miten elämässä on huomioitu se isän puute. Mitään negatiivista tai pitkiä keskusteluja siitä, kun lapsi haluaa tietää miksi hänellä ei ole isää, ei kerrota (vai eikö niitä ole, mikä on vielä huolestuttavampaa). Isän puute tuntuu ehkä aikuisen ajattelukaavassa pieneltä jutulta, mutta sehän on aivan valtava asia pienelle ihmiselle ja kasvavalle teinille.
ps. Miten voi olla hyvä turvaverkko, jos kunnan perhetyöntekijä antaa hoitoapua?
Ei se miehen puute katoa sillä, että saa lapsen yksin. Kannattaisiko miettiä ja käsitellä myös se asia, miksi ei itse löytänyt halukasta puolisoehdokasta tai pystynyt sitoutumaan pitkään suhteeseen? Tällöin lapselle ei ole myöskään tarjota perhe-elämää vaan elämää äidin kanssa. Onko joitain sellaisia asioita, joita tulee lapselle tietämättään asenteina siirtämään, jotka liittyvät siihen miksi ei itse löytänyt kumppania?
Puhumattakaan unettomista öistä, jolloin miettii mistä lapsi jää mahdollisesti paitsi kun isää ei ole. Tai miten kertoo pienelle pojalle sen, että kaikilla kavereilla on isä mutta hänellä ei, ja miksi näin on. Tai perjantaina iltapäivällä kun kaupan kassajonossa on iloisia isejä ja lapsia ja perheitä, ja lapsi kysyy toisen kerran viikolla missä hänen isi on. Kannattaa oikeasti miettiä, se on raskasta ja isän puute ei todellakaan ainakaan ole mikään rikkaus lapselle, vaikka joku sen niin haluaisi esittää.
Itse mietin joskus lapsen hankkimista yksin ja en hankkinut näiden syiden vuoksi. Tapasin myöhemmin miehen ja onnellisesti naimisissa ollaan, kaksi lasta.
Ainakin kannattaa huomioida että sitä vertaistukea ja tukiverkkoa riittää. Jos parisuhteessakin ollessa on jo monille kovin rankkaa se vauva/pikkulapsiaika, niin yksin se on varmasti vielä rankempaa. Tietenkin ihmisestä riippuen :) !
Ainakin kannattaa huomioida että sitä vertaistukea ja tukiverkkoa riittää. Jos parisuhteessakin ollessa on jo monille kovin rankkaa se vauva/pikkulapsiaika, niin yksin se on varmasti vielä rankempaa. Tietenkin ihmisestä riippuen :) !
Se, että pää kestää sen yksinäisyyden ja syyllisyyden, että tarjoat lapselle vain itsesi etkä toista vanhempaa. Sen, että olet sille lapselle sekä isä että äiti.
Sitten ihan normaalit: taloudellisen hyvinvoinnin ja turvallisen kasvuympäristön.
t: totaali-yh
No täällä aina rummutetaan, lapsen saamiseen tarvitaan kaksi. Et sinä yksin voi lasta tehdä...
Olisi TODELLA mielenkiintoista tietää, miten meinaat isäehdokkaan bongata? Jostain baarista kännipanon? Tai meinaatko vaan huija syöväsi pillereitä valitsemallesi isiehdokkaalle?
Sori vaan, ainoa vaihtoehtoa hankkia lapsi yksin on mennä spermapankkiin. Muuten olet ainakin minun silmissäni säälittävä paskiainen. Luultavasti juuri niitä naisia, jotka itkevät, kun isä ei kanna vastuutaan... ja elareiksikaan ei kelpaa ainakaan minimi. Hyi olkoon.