Vinkkejä kiitos, mitä joululahjoja kummeille?
Lapset ovat 2v ja 7kk.
Esikoisen kummit (ystäväpariskuntani) saivat ensimmäisenä jouluna kehystetyn kuvan lapsesta (noloo joo varmaankin =D ), ja toisena jouluna eli viime vuonna herkkukorin, juustoja ja glögiä ja keksejä. Nyt tarttis taas jotain keksiä...
Ja tosiaan vauvan kummeillekin jotain, mielessä kyllä kävi että näin ensimmäiseksi joululahjaksi antaisi taas kehystetyn kuvan lapsesta =)
(Valitettavasti ei voida hirveitä summia lahjoihin laittaa kun itse olen vielä vanhempainvapaalla ja mies on työtön....)
Kommentit (22)
Lahjakortti, että viet kummin/kummit syömään kanssasi (saat samalla lapsivapaata ;)), tai jos ravintolailta on liian kallis, menkää kahville ja kakulle johonkin kivaan kahvilaan.
Googlaa "lumiukkosoppa".. Ja ei muuta kun askartelemaan. :)
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 17:38"]
Googlaa "lumiukkosoppa".. Ja ei muuta kun askartelemaan. :)
[/quote] Loistava =D kiitos!
Lumiukkosoppa kuulostaa hauskalle! Paras kummilapseltani saamani lahja on ollut tiskirätti, johon lapsi oli piirtänyt. Se oli hyödyllinen, kului pois ja sen käyttäminen toi hymyn huulille. Eikä maksa paljoa.
Pitääks niillekin lahjoja antaa....?
Jos antaa lapsensa kummille lahjan, eikö siitä tule vaikutelma, että itse odottaa vastavuoroisesti lahjaa kummilta omalle lapselleen. Itse en ainakaan lahjo muitakaan ystäviäni, olemme näin sopineet, joten en anna kummeillekaan lahjaa. En halua luoda heille paineita, että lastani on pakko lahjoa. Joskus kummeilta tulee lahja, joskus ei, joku joulu yleensä aina joltakin, mutta jos antaisin säännöllisesti lahjan kaikille kummeille, siitä tulisi vastavuoroisuuden vaatimus. Muistan kummeja muuten, esimerkiksi viemällä syömään.
Mulle parhaimpia lahjoja ovat olleet kummilasten kuvat ja sitten myöhemmin heidän itsensä arkastelemat kortit ja lahjat. Kerran sain kummilapsen kuvista tehdyn kalenterin ja se oli kyllä kiva. Kalenteri on edelleen tallessa vaikka on jo pari vuotta vanha.
Mulle ei ole koskaan tullut sellaista tunnetta että olisin saanut lahjoja vain siksi että antaisin niitä itsekin. Tietysti mulle on aina ollut itsestään selvää, että annan kummilapsille joulu- ja synttärilahjat ja vietän heidän kanssaan aikaa muutenkin. Ymmärrän kyllä että jos kummilla on omia lapsia, niin ei välttämättä ole yhtä paljon aikaa kummilapselle eikä rahaa tai mielenkiintoa lahjoihin.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 17:23"]
Lahjakortti, että viet kummin/kummit syömään kanssasi (saat samalla lapsivapaata ;)), tai jos ravintolailta on liian kallis, menkää kahville ja kakulle johonkin kivaan kahvilaan.
[/quote]
Minusta olisi hienoa tavata kummilapsen äitiä myös ilman lapsia, joten tämä olisi kiva idea. Tosin en kyllä odottaisi kummilapsen äidin tarjoavan, vaan molempien maksavan itse.
Ainakin itse olen kaivannut aikaa, jolloin tämä henkilö oli ystäväni, sillä viimeiset vuodet olemme tavanneet lähes ainoastaan joulun tai kummilapsen synttäreiden tienoilla, jolloin olen lahjoja vienyt kummilapselle ja myös hänen sisaruksilleen.
Valokuvien antaminen kummille: itse olen tykännyt lahjaksi saamistani pienistä ns. kymppikuvista, joissa on ollut siis kummilapsieni kuvia. Sen sijaan isot(tarkoitan puolikkaasta A4:sta ylöspäin) ja/tai kehystetyt kuvat on olleet hieman kiusallisia, niitä on tullut muutama (minulla on neljä kummilasta). Niiden kanssa tulee olo, että pitääkö tämä nyt laittaa jonnekin esille. Kodissani ei ole esillä kuvia muistakaan läheisistäni, albumeissa ja koneella tietty, mutta ei seinällä, joten sellainen iso potretti kummilapsista seinällä olisi jotenkin outo. Tulisi olo, että pitäisi laittaa muidenkin läheisten kuvia seinälle, koska totuus on, etteivät kaikki kummilapseni nyt niin kauhean rakkaita ole minulle. En ole siis laittanut seinälle niitä, enkä tiedä ovatko antajat sen kyläillessään huomanneet tai jos ovat, pahastuneet.
Joulukukka on ihan riittävä tervehdys kummeille, jos kerran jotenkin haluaa muistaa.
lapsen itsensä tekemä kortti riittää sekä kiitos meiltä saamistaan lahjoista, s*tana!
jos on vauva, vanhemmat kiittäköön, isommat ihan itse.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 20:28"]
lapsen itsensä tekemä kortti riittää sekä kiitos meiltä saamistaan lahjoista, s*tana!
jos on vauva, vanhemmat kiittäköön, isommat ihan itse.
[/quote] miksi kiroilet....?
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 20:16"]
Joulukukka on ihan riittävä tervehdys kummeille, jos kerran jotenkin haluaa muistaa.
[/quote]
Vähän ohis, mutta musta joulukukka on ankeista ankein lahja. Hyasintti sopii lahjaksi 70-vuotiaalle isotädille. Mielummin otan vaikka suklaalevyn kuin joulukukan, joka ensin haisee ja on ruma, sitten se kuolee loppiaisena ja sitten täytyy vielä yrittää irrottaa se kukka multapaakkuineen kiposta sotkematta. Inhoan. Okei, en kyllä harrasta kukkia muutenkaan.
Me annettiin kummille joskus lahjaksi lahjakortti jossa kutsuttiin meille syömään.
Laitettiin astetta parempaa ruokaa ja samalla kummi sai viettää aikaa kummilapsensa kanssa:).
Tykkäsi kovasti.
Ei kyllä ole tullut mieleen odottaa lahjaa kummilapsen vanhemmilta....ehkä sitten kun kummilpaseni kasvavat, korkeintaan heidän itse askartelema kortti...
Ei kyllä ole tullut mieleen odottaa lahjaa kummilapsen vanhemmilta....ehkä sitten kun kummilpaseni kasvavat, korkeintaan heidän itse askartelema kortti...
Olen kummi, ja mulle paras lahja olisi, jos kuulisin kiitoksen kummilapselleni postittamastani lahjasta. Tätä ei ole vielä kymmeneen vuoteen joulu- tai synttärilahjoista kuulunut. Ihan vaikka kiitostekstari riittäisi tai puhelinsoitto.
Lapsihan ei itse ymmärrä kiittää, jolleivat vanhemmat siihen ohjaa, ja pienen lapsen kohdalla tietysti vanhemmat kiittävät lapsen puolesta.
Tämä lahja-automaatti harkitsee nyt, josko tämän vuoden joululahja olisi viimeinen, ja seuraavan kerran muistan, kun lapsi pääsee ripiltä. Olen ehkä pikkumainen, mutta jokseenkin on lahja-automaattiolo, kun joulun ja synttärin jälkeen ei kuulu koskaan mitään.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 14:05"]
Olen kummi, ja mulle paras lahja olisi, jos kuulisin kiitoksen kummilapselleni postittamastani lahjasta. Tätä ei ole vielä kymmeneen vuoteen joulu- tai synttärilahjoista kuulunut. Ihan vaikka kiitostekstari riittäisi tai puhelinsoitto.
Lapsihan ei itse ymmärrä kiittää, jolleivat vanhemmat siihen ohjaa, ja pienen lapsen kohdalla tietysti vanhemmat kiittävät lapsen puolesta.
Tämä lahja-automaatti harkitsee nyt, josko tämän vuoden joululahja olisi viimeinen, ja seuraavan kerran muistan, kun lapsi pääsee ripiltä. Olen ehkä pikkumainen, mutta jokseenkin on lahja-automaattiolo, kun joulun ja synttärin jälkeen ei kuulu koskaan mitään.
[/quote]
soitatko itse joulun jälkeen jokaiselle oman, miehesi ja lapsesi saaman lahjan perään ja kiität? kyllä jouluna tulee niin paljon muistamisia ettei jokaisen perään voi kiitellä. jouluna saa muistaa jos haluaa vaan ei ole pakko niin ei ole pakko kiitelläkään. emme ole kiittämättömiä mutta kiitellään jos nähdään ja muistetan, perään ei soitella.
Tee itse jotakin, esim. villasukat, jokin leivos (jouluinen kuivakakku, pipareita, torttuja, juustokakku...), ovikranssi (voi tehdä myös ei-perinteisen, esim. glitter-henkeen, jos se sopii paremmin saajan tyyliin), kierrätyslahja, esim. divarista, keittokirja, sarjakuvia, jokin romaani.