AAArrggH! No tätä kestikin se kuukausi....
Meni alkukeväästä välit poikki vanhan ystävän kanssa. Tää ystävä oli itsekäs, törkeä, energian kuluttuaja, luuli olevansa tärkein ihminen maailmassa, odotti että kaikki tottelevat hänen tahtoaan jne... No, kesän aikana en paljon kaipaillut mutta hänen otettua yhteyttä ja sovittiin asiat, huomasin hänen olevan todellakin muuttunut, jutteli enemmän, pyysi kylään, kyseli minun kuulumisiani ja oli aidosti kiinnostunut. No kuukausi tätä "uutta alkua" kesti ja ollaan taas samassa pisteessä. Vituttaa koko ihminen, en halua olla tekemisissä, suuttuu kaikesta mitä sanon ja jos en sano mitään niin suuttuu kun en ole kertonut asioistani...!!! Kaikki mitä sanon ei kiinnosta, mutta mun pitäis olla yyyyber super kiinnostunut kaikesta mitä hän sanoo! Ja hän saa loukata sanoillaan mut mä en saa näytttää loukkaantumista koska muuten oon ihan sekopää kenelle ei saa mitään sanoa koska otan sen pahalla.
Miten tässä pitäis toimia? Hiljalleen erkaantua? Sanoa suoraan et ei v*ttu jaksa? Mitään muutosta ei selvästi ole tapahtumassa tai ei ainakaan pysyvää. Ei jaksa!!! Onko omia kokemuksia tällaisista oman navan tuijottelija ystävistä?? Kertokaa!
Kommentit (5)
Ehkä te vaan ette sovi toisillenne. Miten teistä on tullut ystävät alunperinkään?
Muutin perheeni kanssa samaan pikkukaupunkiin, jossa tää asu. Ala-asteelta hyvät ystävät ollaan oltu, tosin aina joutunu kestää yhtä sun toista tältä tyypiltä. Mutta kun muutin lukion jälkeen isompaan kaupunkiin ja tapasin uusia ihmisiä ja näin maailman "pikku kaupungin" ulkopuolella, aloin myös näkemään kuinka huonosti tää tyyppi mua kohteli. Siitä sitten välirikko ja tuli vielä tän tyypin toimesta, kolme kuukautta meni ja tyyppi tuli sovittelemaan ja halus jatkaa ystävinä. No kuukausi siitä ja samassa pisteessä ollaan, haluaa musta hovinarriaan ja nostanu ittensä takas valtaistuimelle.....
Ap
Mulla on ollut muutama ärsyttävä ystävä, mutta ne on nykyään entisiä ystäviä. En noteerannut tapaamispyyntöjä välirikon jälkeen, ei ollut mitään mielenkiintoa "uudistaa" ystävyyttä ihmiseen, jonka olin jo heivannut elämästäni.
Olis edessä pikkujoulut, jossa tää tyyppi ja sen muut hovinarrit on... Ei sitten yhtään kiinnosta mennä mut onneks voin peruuttaa menon työn takia, pääsen illalla myöhään ja menen seuraavana aamuna aikaisin takas töihin eli siltä säästyn... Olis nyt joulun jälkeen risteilykin edessä, jonne mennään porukalla, halus tytöt samaan hyttiin ja pojat eri hyttiin, vittu en tosiaankaan mene eri hyttiin kuin mieheni, ollaan kaikki reilusti yli 20 vuotiaita, joten tällainen järjestely on lapsellista. Ollaan varattu hytti jo, joten ollaan menossa mut eipähä tarvi siellä mennä tän ämmän mielen mukaan...
Ap
Kenelläkään ei siis ole ärsyttäviä ystäviä? Voi onnekkaita....