Täydelliset vanhemmat
Aloin tänään oikein miettiä näitä 'täydellisiä' vanhempia, joita on varsinkin nämä keskustelupslstat pullollaan. Muunlaisia ei tunnu olevan. Onko se muka ihan oikeasti totuus vai missä ovat kaikki epätäydelliset ihmiset? Ovat hiljaa sitten vain? No, ymmärrettävää sinänsä. Itselleni vain tulee välillä ahdistus siitä, kun en osaa/pysty/jaksa aina olla niin hyvä.
Tässä muutama asia:
Ruoka - täydellisten ihmisten kotona ei koskaan syödä eineksiä eikä edes puolieineksiä, ruuan kanssa on aina puolet lautasesta kasviksia. Lapset eivät missään nimessä syö maustettuja sokeroituja jugurtteja saati vanukkaita. Vaaleata leipää ei syö kukaan, ruisleipää vain. (Kaupassa silti kun seuraa niin lähes aina lapsiperheen kärryissä noita on.) Ruoka-ajat ovat täsmällisiä.
Kotona on aina siistiä ja lasten kanssa ulkoillaan monta kertaa päivässä ja ollaan aktiivisia. Kaikki käyvät töissä, työttömyyttä tai muuta laiskottelua ei ole. Lapset eivät saa katsoa televisiota eikä pelata tietokoneella. Aina ajoissa nukkumaan. Asutaan omakotitalossa ja perheessä ei riidellä (paitsi ehkä hienostuneesti).
Ja lista on loputon...
Eikö täällä käy muita epätäydellisiä minun lisäkseni? Meillä syödään sokerikugurttejakin, vaaleaa leipää myös, kasviksia aika heikosti, syödäänkin välillä milloin sattuu. Olen työtön ja lapsiakin vain yksi ja silti en meinaa aina oikein jaksaa. Asutaan kaupungin vuokrakämpässä. Ulkoilua enintään kerran päivässä ja sekin on pakkopullaa. Lapsi jo 2-vuotiaana katsoo liikaa piirrettyjä ja pelaa.
Noniin. Nyt voitte haukkua vapaasti :D
En av-mammat ole täydellisiä vanhempia. He vain nostavat itsensä ja lapsensa jalustalle. En ole täydellinen vanhempi, mutta en pidä ketään muutakaan sellaisena. Toki ei ole viisasta myöntää olevansa epätäydellinen, ainakaan julkisesti. Taas voi joku mamma käyttää sitä aseena sua vastaan.Vältän muutenkin ihmisiä jotka lässyttävät vaan lapsista ja vanhemmuudesta.