Mieheni kertoi pettäneensä minua
Olin jo tavallaan tiennyt jotain tällaista tapahtuneen, mutta aiemmin mieheni ei ollut pystynyt sitä tunnustamaan. Kuitenkin, kun nyt sain kuulla asiasta, tuntui kuin asia ei vaikuttaisi minuun mitenkään erityisemmin. Olin niin välinpitämätön, että hämmennyin itsekin. Enkö siis rakasta miestäni niin paljoa, että olisin vihainen/pettynyt/raivoissani tai reagoisin edes jotenkin? Vai voiko pettämisen käsitellä ennen sen tunnustamista, jos sen voi vaistota tapahtuneen?
Miten olette päässeet yli pettämistilanteesta? Voiko rakkautta ja luottamusta enää olla sen jälkeen, vai olenko hölmö sinisilmäinen jos annan näin helposti anteeksi?
Kommentit (19)
[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 19:13"]
Olet
[/quote]
Ihanan tyhjentävä vastaus, tässä kiteytyy totuus :D
Jos se ei sinusta tunnu erityisen pahalta, mitä nateeksi annettavaa on? Kyllä sellainenkin suhde voi tomia, jossa sovitaan ettei olla yksiavioisia. Mikä oli se syy miksi mies petti?
Niin milloin kuulit? Jospa olet tavallaan shokissa ja tajuat sen vasta myöhemmin? Tai sitten et tosiaan välitä?
Mä sain ainakin ihan hysteerisen kohtauksen, kun mies oli pettänyt. On pettänyt kyllä sen jälkeenkin ihan pahimmalla tavalla eli jäi kiinni, kun eräs akka ilmoitti odottavansa lasta miehelleni (mikä oli hänen mielestään ok, koska olimme eronneet:O....ai oltiniko?)
Mutta tosiaan, jos ihan neutraalisti suhtaudut, niin eipä taida olla mikään rakkausliitto teillä? Rahanko takia sitten yhdessä, vai miksi?
Onko lapsia? Jos ei, niin se on moro vaan. Jos on, oliko satunnainen kännipano vai pidempi suhde? Jos kännipano, niin 3 kk kondomin käyttöä ja tautitesteihin (älä usko, jos väittää käyttäneensä kumia, ei ne ikinä käytä), jos suhde, niin se on moro vaan.
Kuinka kauan ehdit epäillä miestäsi tai olet tiennyt ja miten varmana pidit pettämistä?
Ja miten osasit epäillä että pettää, mitä merkkejä huomasit?
t. samaa epäilevä
Mielestäni voi käsitellä asian jo etukäteen alitajuisesti niin, että asiaan on jotenkin valmistautunut. Itselläni näin kävi läheisen itsemurhatapauksessa, joskus asiat voi aistia ennen kuin ne tulevat tietoisuuteen tai ennenkuin niitä uskaltaa ääneen lausua.
Tuli minunkinmieleeni että et vältttämättä ole vielä tajunnut asiaa. Ehkä ajan kanssa alat mietimään ja vihaamaan sitä mitä sinulle tehtiin. Samassa tilanteessa olleena olin ehkä reilun vuorokauden tyynen rauhallinen, sitten repesi.
Tai voi olla niinkin että tunteet on kuolleet. Muuten kyllä pit'isi tuntua jossain. Itsekkin luulin etten tunne enä mitään, ,mutta... Odottele rauhassa vähän aikaa niitä tunteita, ja päätöksesi ajan kanssa.
Älä vaan jätä asiaa käsittelemättä. Se jää takuulla kaivertamaan suhdettanne vaikka jatkaisittekin yhdessä. Voi olla myös että pettäminen on niin kipeä asia että blokkaat sen mielestäsi.
Vaadi miehesi tilille. Mieti mitä haluat ja ole rehellinen tuntemuksillesi. Mieti myös voisitteko jatkaa niin että siinä olisi järkeä, vai olisko järkevämpi erota.
Mielestäni jotain menee peruuttamattomasti suhteessa rikki jos toista pettää ja vielä pahemmin jos se tulee ilmi. Turha esittää ettei pettäminen tunnu missään eikä se mitään merkitse. Olen pahoillani puolestasi. Sure, kiukkua, raivoa, tee mitä vaan, kunhan et lakaise ongelmia maton alle!!!
[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 19:47"]
Ja miten osasit epäillä että pettää, mitä merkkejä huomasit?
t. samaa epäilevä
[/quote]
Mieheni oli vaivautunut, aikaisemmin todella aktiivinen seksielämämme näivettyi ja huomasin miestäni vaivaavan joku asia jota ei vain yksinkertaisesti voinut sanoa minulle ääneen. Eli mieheni luonnollinen olotila muuttui suuntaan, josta tiesin jotain tapahtuneen. Kysyin myös siitä mieheltä monta kertaa, mutta vasta nyt pystyi tunnustamaan.
Voi olla shokkitilaa (tätä mietinkin, että voinko alkaa reagoimaan vasta jonkin ajan kuluttua), mutta mitä olemme puhuneet mieheni kanssa on tämän hetkinen oloni enemmän (liiankin?) anteeksiantava kuin vihainen. Olen tyytyväinen, että mieheni uskalsi vihdoin myöntää asian, mutta olen tosiaan hämmentynyt siitä miten EVVK asia on ollut minulle. Sain tämän kuulla viime viikolla, eli tuore asia on. Ja kyse on kahdesta eri naisesta, joista toinen oli kaverini ja toista en ole koskaan nähnytkään, mutta on tämän kaverini paras ystävä. Sitä en tiedä miten pettäminen on tapahtunut ja montako kertaa, yksityiskohtia en halunnut tietää.
ap
Mitä tunteita ja ajatuksia sinulla sitten on?
[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 22:14"]
Älä vaan jätä asiaa käsittelemättä. Se jää takuulla kaivertamaan suhdettanne vaikka jatkaisittekin yhdessä. Voi olla myös että pettäminen on niin kipeä asia että blokkaat sen mielestäsi.
Vaadi miehesi tilille. Mieti mitä haluat ja ole rehellinen tuntemuksillesi. Mieti myös voisitteko jatkaa niin että siinä olisi järkeä, vai olisko järkevämpi erota.
Mielestäni jotain menee peruuttamattomasti suhteessa rikki jos toista pettää ja vielä pahemmin jos se tulee ilmi. Turha esittää ettei pettäminen tunnu missään eikä se mitään merkitse. Olen pahoillani puolestasi. Sure, kiukkua, raivoa, tee mitä vaan, kunhan et lakaise ongelmia maton alle!!!
[/quote]
Kiitos tästä viestistä, viisaita sanoja. Tuntuu vain, että ehdin käsitellä asian jo vaistoessani jotain tapahtuneen, silloin minä todella reagoin voimakkaasti. Nyt asian todellisen laidan kuullessani ensimmäinen ajatukseni oli, että mitäs minä sanoin jo aiemmin. Ja se tuntuu oudolta.
ap
No mä olen sitä mieltä, että sä oot itsesi kanssa oikeassa; oot ehtinyt jo käsittelemään asian ja siksi se, että sait varmistuksen sille, ei ollut niin katastrofaalinen juttu.
Seuraava askel onkin sit se, että jatkatteko yhdessä vai ette.
Oletko puhunut "kaverisi" kanssa? Etkö ole vihainen hänelle? Ja ukko on siis pettäny suo kahden kaveruksen kanssa....
Tarkoituksella tehty avioliiton rikkominen ystäväsi toimesta. Olen kokenut saman.
Voin kuvitella, että tunnetilasi on nyt noin neutraali, koska sait varmuuden asiaan, jonka olet jo käsitellyt.
Jos et tunne mustasukkaisuutta, etkä alemmuudentunnetta toisia naisia kohtaan, etkä pelkää miehen jättävän sinua, niin tunnetilasi varmaan on aito.
Ei tunteiden tarvitse sopia saippuaoopperoiden kässäreihin; tunteesi ovat omasi. Kuitenkin se, että kyselet täällä, että voiko olla totta, että tunnet näin, kertoo ehkä kuitenkin siitä, ettet ole vielä ihan varma, mitä tunnet.
Joka tapauksessa kaikki tunteesi ovat ok, oli ne sitten positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja. Voimahali sinulle.
[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 22:30"]
Tarkoituksella tehty avioliiton rikkominen ystäväsi toimesta. Olen kokenut saman.
[/quote]
Näin kävi minullekkin. Oikein tuplasti petetyksi Olevinaan olemme yhdessä miehen kanssa, mutta tuskinpa pääsen asian yli, tämä kaatuu kyllä siihen pettämiseen. (10#)
Me ollaan ex-n kanssa oltu yhdessä teini-iästä saakka. Ex.n vanhemmat yhtäkkiä vähän sai perintöä ja ostivat isomman omakotitalon, ex-appi sai paremman työpaikan ja muutamassa vuodessa heidän perheen markkina-arvo oli noussut ja paljon.
Me oltiin tässä vaiheessa oltu yhdessä n 10 vuotta.
Meidän ympärillä oli, tai ex.n ympärillä oli aina ollut naisia pyörimässä, mutta se ei meitä haitannut, kun oltiin onnellisia. Sitten alkoi arki painaa, lapset vaativat enemmän kuin olisi aina pystynyt antamaan ja ex halusi viettää myös koko ajan enemmän omaa aikaa.
Pettämäänhän hän alkoi, sen verran pienellä pitäjällä asutaan ettei kauaa mennyt kun sain kuulla. Ex tietenkin kielsi kaiken, mutta uusi "tyttöystävä" alkoi odottaa vauvaa, joten siinä ei paljoa enää mietitty, kun tuli raskausmittarin kanssa käymään meillä.
Onneksi ex-appivanhemmat olivat heti mun puolella, ex muutti pois kotoa, me jäätiin lasten kanssa asumaan kotiin, laitettiin asunto myyntiin ja muutettiin pois, sain siirron työpaikalla.
Vajaa 1,5 vuotta meni että yritin olla vahva, se perheen aikuinen. Ex ei aikuistunut, ei muuttanut samaan kotiin uuden lapsen kanssa, isovanhemmat eivät ole uutta lastenlasta nähneet kertaakaan vaikka on jo yli vuoden vanha. Nyt kun tulee kohta 2 v erosta ja uskon että pahin on takana. Ex vaan ei ota lapsiaan juuri koskaan luokseen, mutta käyvät isäviikonloppuina ex-appivanhempien luona, joten yhteyttä sinne ei olla katkaistu.
Pitää mennä ongelman ytimeen, miksi ex petti. Meidän tapauksessa oli liikaa houkutuksia ja kotona ei jaksanut olla.
Olet