Milloin enkussa tulee eteen a ja milloin ei? Esim ruoka-aineissa?
Hei, esim kun lihapulla on a meatball ja juusto on cheese. Miksi se ei ole a cheese? Pihvi: on kuitenkin a stake.
Voisiko joku antaa jonkun ohjeen asiaan. Kettuiluit kannattaa jättää kettuilematta.
Kiitos! :)
Kommentit (15)
Se epämääräinen artikkeli a tai an on käytännnössä sama kuin "yksi" tai " eräs". Niinpä jos voit sanoa, että yksi lihapulla, siihen tulee a tai an. kun kyseessä on "laskematon" ainesosa, eli uncountable, eli et voi sanoa, etttä yksi maito tai yksi juusto, vaan että maitoa tai juustoa, ei tule artikkelia.
tätä sitten sekoittaa se, että että kuten suomessakin, maitopurkit tai -mukilliset ja leipäviipaleet tai juustonpalat ovat kuitenkin laskettavissa. Eli a glass of milk, a slice of bread ja a piece of cheese on kuitenkin oikein sen artikkelin kanssa.
Netistä löytyy lukemattomista paikoista tuosta tietoa! Ainesanoissa määrän yksilöitävyys ei ole samalla lailla relevanttia kuin yksilöivissä substantiiveissa itsessään, tai laajemmin nomineisssa.
Kolmonen, selitit hyvin, selvisi minullekin, kiitos
en ole ap
Epämääräisyyttä eli indefiniittisyyttä ei kuitenkaan pidä sekoittaa sellaisenaan lukumäärän ilmaisemiseen, eli yksi (indef.; merkityksessä eräs) ei ole sama asia kuin yksi (lukum.)!
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 12:41"]
Epämääräisyyttä eli indefiniittisyyttä ei kuitenkaan pidä sekoittaa sellaisenaan lukumäärän ilmaisemiseen, eli yksi (indef.; merkityksessä eräs) ei ole sama asia kuin yksi (lukum.)!
[/quote]
joo, ei aina eikä linvistiikan säännöisssä, mutta käytännön kielitilanteissä eroa ei yleensä näe tai kuule. niinpä ihan lukumäärääkin ajattelemalla pääsee käytännön kielenkäyttöjänä aika pitkälle.
No eipä tietenkään, koska juttu lankeaa saman sanan edustukselle. Mutta ero silti on ja pysyy.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 12:41"]
Epämääräisyyttä eli indefiniittisyyttä ei kuitenkaan pidä sekoittaa sellaisenaan lukumäärän ilmaisemiseen, eli yksi (indef.; merkityksessä eräs) ei ole sama asia kuin yksi (lukum.)!
[/quote]
:o
Lingvisti tuli paukuttelemaan henkseleitä.:D
Artikkelinkäyttöä voi havainnollistaa vaikka tästä leivontaohjeesta. On huomattavaa, että alussa on ilmoitettu määrät.
Use the first set of ingredients to make the cake. In a medium bowl, stir together the sugar, flour, cocoa, baking soda, baking powder and salt.
Näitä ainesosia tulee siis määrätty, tiedetty määrä. Siksi artikkeli. Artikkelia ei ilmeisemmin ole tarpeen toistaa koko ajan, vaikka nuo kaikki ovat ne tietyt määrät.
Add the eggs, milk, oil and vanilla, mix for 3 minutes with an electric mixer. Stir in the boiling water by hand.
Sama homma kuin edellä.
Näin, ja sitten kun on kyseessä jokin tietty lihapulla, vaikkapa se mistä juuri puhuttiin, eteen tuleekin the. Tai tietty pallo, esim: "That boy has a ball, could he kick the ball to me? Näin siksi, että haluat juuri sen pallon joka pojalla on, etkä mitä tahansa palloa. Ettei mene liian yksinkertaiseksi... ;)
Niinpä, onko esine, asia tms. tuttu tavalla tai toisella on tässä se juttu!
Niksien käytössä on ehkä hyvä muistaa, ettei huomaamattaan käännä artikkelit suoraan omaan äidinkieliseen tuotokseensa, semminkin kun suomen kieli ei ole artikkelikieli artikkelimaisten käytänteiden lisääntymisestä huolimatta.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 12:46"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 12:41"]
Epämääräisyyttä eli indefiniittisyyttä ei kuitenkaan pidä sekoittaa sellaisenaan lukumäärän ilmaisemiseen, eli yksi (indef.; merkityksessä eräs) ei ole sama asia kuin yksi (lukum.)!
[/quote]
joo, ei aina eikä linvistiikan säännöisssä, mutta käytännön kielitilanteissä eroa ei yleensä näe tai kuule. niinpä ihan lukumäärääkin ajattelemalla pääsee käytännön kielenkäyttöjänä aika pitkälle.
[/quote]
Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta kielitiede käsittelee juurikin etupäässä käytännön kielitilanteita.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 14:05"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 12:46"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 12:41"]
Epämääräisyyttä eli indefiniittisyyttä ei kuitenkaan pidä sekoittaa sellaisenaan lukumäärän ilmaisemiseen, eli yksi (indef.; merkityksessä eräs) ei ole sama asia kuin yksi (lukum.)!
[/quote]
joo, ei aina eikä linvistiikan säännöisssä, mutta käytännön kielitilanteissä eroa ei yleensä näe tai kuule. niinpä ihan lukumäärääkin ajattelemalla pääsee käytännön kielenkäyttöjänä aika pitkälle.
[/quote]
Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta kielitiede käsittelee juurikin etupäässä käytännön kielitilanteita.
[/quote]
siinä on se ero, että käytännön tilanteessa kielenkäyttöjä käyttää kieltä ja lingvisti tutkii, miten kielenkäyttöjä sen tekee. Siksi kielenkäyttöjä ei tarvitse 99 prosenttia lingvistin mieleniinnonkohteita kuvaavista käsitteistä tai säännöistä mihinkään. Hän vain käyttää kieltä, ei tutki sitä. Sen sijaan lingvisti tarvitsee kielenkäyttäjää,, koka ilman häntä ei ole mitään tutkittavaa.
>> Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta kielitiede käsittelee juurikin etupäässä käytännön kielitilanteita.
> siinä on se ero, että käytännön tilanteessa kielenkäyttöjä käyttää kieltä ja lingvisti tutkii, miten kielenkäyttöjä sen tekee. Siksi kielenkäyttöjä ei tarvitse 99 prosenttia lingvistin mieleniinnonkohteita kuvaavista käsitteistä tai säännöistä mihinkään.
Ja missä tutkimuksessa tällaisiin päätelmiin ollaan tultu? Vierasta kieltä käytettäessä ilman niitä lingvistien kaivamia käsitteitä tai sääntöjä ei paljon nykymaailmassa heiluttaisi.
> Hän vain käyttää kieltä, ei tutki sitä. Sen sijaan lingvisti tarvitsee kielenkäyttäjää,, koka ilman häntä ei ole mitään tutkittavaa.
No, tästä voidaan halkoa hiuksia. Otetaan nyt vaikka latina. Alun perin sitä kielenkäyttäjää toki tarvittiin, mutta nykylingvisti ei häntä tarvitse. Olisi kiva, jos hän olisi saatavissa, mutta...
Nykylatinistikaan ei voi tutkia latinaa, joskukaan ei ole säilynyt yhtään kielenkäyttöjän kirjoittamaa tekstiä latinaksi.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e1_lesson2.htm