Kumman sinä pelastaisit, oman koiran vai jonkun lapsen?
Jos molempia uhkaisi kuolema, kumman pelastaisit? Oman koirasi, vai ihmislapsen?
En voi käsittää, kuinka joku voi sanoa että pelastaa koiran! Jos vaikka kysymyksessä olisi siskosi lapsi, jättäisitkö hänet kuolemaan, että joku karvakasa, joka elää ehkä 15 vuotta, saisi muutaman lisävuoden... Ihan sama kenen lapsi, mutta lasta ei voi korvata, koiran voi!!!!
Mietin vaan sitä yhtä blogia...
Kommentit (1186)
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 02:09"]
Haluatte vain, ettei TEILLE tuli surullinen olo. Ajattelette vain itseänne! Ette edes oikeastaan sitä koiraakaan. Vain ITSEÄNNE.
Okei, arvaan kyllä että tämä viesti saa monta alaspäin -peukkua, mutta ihan sama. Minulla on tärkeämpääkin tekemistä, tuli vain sanottua mielipide.
[/quote] Ajattelethan sinäkin ITSEÄSI, kun haluat että pelastan LAPSESI ja jätän KOIRANI kuolemaan. Ettet vaan sinä joudu suremaan.
[/quote]
Entä se pieni vauva/lapsi joka kuolee kivuliaan kuoleman??? Kävikös sinulla se ollenkaan mielessä? Entä sen lapsen tulevaisuus? Ties vaikka olisi tullut lääkäriksi ja pelastanut paljon ihmisiä aikuisena, mutta sinun itsekkyytesi takia se kuoli vauvana. Ai niin, mutta musti saa vielä kakata ja pissata ja syödä muutaman vuoden kanssasi, niin sehän tässä oli tärkeää...
[/quote]
Puutun tähän sen verran, että miten niin lapseSI? Ei ollut kysymys omasta lapsesta, vaan ihan kenestä lapsesta tahansa. Minulla on koira, tuossa jaloissa makaa, jättäisin sen heti kuolemaan jos voisin pelastaa sillä tavalla ihmishengen. Lapsen tai aikuisen, vammaisen tai vanhuksen, ihan kenen vaan. Lapset ovat aina etusijalla, kun lähdetään pelastamaan ihmisiä. Mutta ihmisen julmuus nähtiin jo Titanicilla, äidit pienine vauvoineen jäivät uppoavaan laivaan, kun raavaat miehet valtasivat pelastusveneet. Kyllä niitä pelastuneita miehiä hävetti jälkeen päin!
Mutta että joku jättäisi lapsen pelastamatta lemmikkinsä vuoksi, ei hyvä luoja sentään...
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 14:00"]
Nämä koiranpelastajat ovat juuri niitä epärehellisiä ja itsekkäitä ihimisiä, joiden vuoksi maailma on tällainen kuin se on. He ovat niitä jotka tilaisuuden tullen kavaltavat yhteisiä varoja tai tekevät ihan mitä tahansa rikollista omaa etua tavoitellessaan.
Kaikki saunan taakse tuollaiset!
[/quote]
Mene vaan itse saunan taakse.
Et ole vieläkään selittänyt miksi ihmienn on arvokkaampi.
[/quote]
Miksi ihminen on arvokkaampi? Kysymys on siitä, kumman kuolemasta koituu enemmän inhimillistä kärsimystä, ihmisen lapsen vai koiran. Koiraa jää suremaan pariksi viikoksi vain ja ainoastaan sen isäntä, ja koiran voi helposti korvata uudella. N. vuodessa saa kasvatettua kivan koirakaverin. On hyvin hyvin itsekästä ajatella vain omaa parin viikon mittaista suruaikaansa. Tuon kauempaa ei täyspäinen ihminen lemmikkiä sure. Jos suree, on parempi olla ilman lemmikkiä, ja hankkia pehmolelu.
Kukaan ei sure naapurin sessua tai siskon koiraa, kun se kuolee, se ei hetkauta ketään. Moni on surullinen sen ihmisen puolesta, joka suree kuollutta koiraansa, mutta koiraa he eivät sure. Ymmärrätkö eron?
Sen sijaan, lapsen menetys... noh, ettehän te itsekkäät omaan napaan tuijottajat voi tajutakaan, miten hirveää se on ensinnäkin lapsen vanhemmille. Myös suurelle joukolle muita ihmisiä, joiden elämään lapsi on kuulunut. Heidän elämänsä ei koskaan palaa ennalleen, he ikävöivät lasta ja surevat hukkaan heitettyä elämää... koiran omistajan elämä on kohta aivan normaalia, ehkä jopa helpompaa ilman lenkityksiä, ylimääräistä karvojen siivoamista jne.
Ei ole kysymys siitä, kumpi on arvokkaampi, kaikki elämä on arvokasta. Kysymys on siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, kysymys on siitä mikä teko on parempi ja mikä huonompi. Ette te idiootit tajua. Vain narsisti pelastaisi koiran eikä lasta.
[/quote]
Ei koiraa voi korvata toisella, jokainen koira on omanlaisensa persoona ja oma erillinen yksilö. Toinen koira on erilainen, ei se korvaa sitä aiempaa. Yhtä hyvin voisi sanoa että lapsen voi korvata, senkus synnyttää uuden ja odottaa pari vuotta niin kappas on lapsi korvattu.
Ei minun nykyinen kissa korvannut edellistä, aivan erilaisia ovat luonteeltaan ja tavoiltaan, kumpikin ihania mutta yksilöitä, eivät mitään geneerisiä persoonattomia kissaolioita.
[/quote]
Haista paska! Koiran sureminen kestää pari viikkoa max, ja uuden koiran voi varata samantien. Kaikki ihmiset ei edes tule raskaaksi, adoptio on mahdotonta jos et ole rikas, ja lapsen kuolemasta ei toivu KOSKAAN!!!!!!!!!
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 23:18"]
Haista paska! Koiran sureminen kestää pari viikkoa max, ja uuden koiran voi varata samantien. Kaikki ihmiset ei edes tule raskaaksi, adoptio on mahdotonta jos et ole rikas, ja lapsen kuolemasta ei toivu KOSKAAN!!!!!!!!!
[/quote]
HAISTAPPA SINÄ KUULE KURANEN VITTU!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 23:18"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 14:00"]
Nämä koiranpelastajat ovat juuri niitä epärehellisiä ja itsekkäitä ihimisiä, joiden vuoksi maailma on tällainen kuin se on. He ovat niitä jotka tilaisuuden tullen kavaltavat yhteisiä varoja tai tekevät ihan mitä tahansa rikollista omaa etua tavoitellessaan.
Kaikki saunan taakse tuollaiset!
[/quote]
Mene vaan itse saunan taakse.
Et ole vieläkään selittänyt miksi ihmienn on arvokkaampi.
[/quote]
Miksi ihminen on arvokkaampi? Kysymys on siitä, kumman kuolemasta koituu enemmän inhimillistä kärsimystä, ihmisen lapsen vai koiran. Koiraa jää suremaan pariksi viikoksi vain ja ainoastaan sen isäntä, ja koiran voi helposti korvata uudella. N. vuodessa saa kasvatettua kivan koirakaverin. On hyvin hyvin itsekästä ajatella vain omaa parin viikon mittaista suruaikaansa. Tuon kauempaa ei täyspäinen ihminen lemmikkiä sure. Jos suree, on parempi olla ilman lemmikkiä, ja hankkia pehmolelu.
Kukaan ei sure naapurin sessua tai siskon koiraa, kun se kuolee, se ei hetkauta ketään. Moni on surullinen sen ihmisen puolesta, joka suree kuollutta koiraansa, mutta koiraa he eivät sure. Ymmärrätkö eron?
Sen sijaan, lapsen menetys... noh, ettehän te itsekkäät omaan napaan tuijottajat voi tajutakaan, miten hirveää se on ensinnäkin lapsen vanhemmille. Myös suurelle joukolle muita ihmisiä, joiden elämään lapsi on kuulunut. Heidän elämänsä ei koskaan palaa ennalleen, he ikävöivät lasta ja surevat hukkaan heitettyä elämää... koiran omistajan elämä on kohta aivan normaalia, ehkä jopa helpompaa ilman lenkityksiä, ylimääräistä karvojen siivoamista jne.
Ei ole kysymys siitä, kumpi on arvokkaampi, kaikki elämä on arvokasta. Kysymys on siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, kysymys on siitä mikä teko on parempi ja mikä huonompi. Ette te idiootit tajua. Vain narsisti pelastaisi koiran eikä lasta.
[/quote]
Ei koiraa voi korvata toisella, jokainen koira on omanlaisensa persoona ja oma erillinen yksilö. Toinen koira on erilainen, ei se korvaa sitä aiempaa. Yhtä hyvin voisi sanoa että lapsen voi korvata, senkus synnyttää uuden ja odottaa pari vuotta niin kappas on lapsi korvattu.
Ei minun nykyinen kissa korvannut edellistä, aivan erilaisia ovat luonteeltaan ja tavoiltaan, kumpikin ihania mutta yksilöitä, eivät mitään geneerisiä persoonattomia kissaolioita.
[/quote]
Haista paska! Koiran sureminen kestää pari viikkoa max, ja uuden koiran voi varata samantien. Kaikki ihmiset ei edes tule raskaaksi, adoptio on mahdotonta jos et ole rikas, ja lapsen kuolemasta ei toivu KOSKAAN!!!!!!!!!
[/quote]
No jos ei edes tule raskaaksi, niin eipä ole sitten sitä lasta mikä voisi kuolla. Olet muuten aika kohtelias, tiesitkö sitä?
Et voi sanoa kauanko koiran tai muun lemmikin sureminen kestää, et sinä voi sanella toisten tunteita. Toiset surevat kauemmin, toiset vähemmän aikaa, joku voi surra vuosiakin. Enkä ole edes missään vaiheessa väittänyt että lapsen kuolemasta joskus toipuisi. Kerroin vain, että ei sitä koiraa voi toisella korvata, vaikka kuinka pystyisi muuten heti uuden ostamaan. Ei se ole sama koira, se on joku toinen yksilö. Ihan niin kuin se mahdollinen seuraava lapsi ei ole sama kuin se joka kuoli.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 01:28"]
Ehdottomasti koirani (tai kissani, kun koiraa ei tällä hetkellä ole, mutta kuitenkin...) Yksikään lapsi maailmassa ei ole, eikä ikinä tule olemaankaan, omaa lemmikkiä tärkeämpi. :)
[/quote]
Olet varmaankin samaa mieltä myös silloin, jos saat oman lapsen. Muista pelastaa lemmikkieläimesi ensin :)
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 23:29"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 23:18"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 14:00"]
Nämä koiranpelastajat ovat juuri niitä epärehellisiä ja itsekkäitä ihimisiä, joiden vuoksi maailma on tällainen kuin se on. He ovat niitä jotka tilaisuuden tullen kavaltavat yhteisiä varoja tai tekevät ihan mitä tahansa rikollista omaa etua tavoitellessaan.
Kaikki saunan taakse tuollaiset!
[/quote]
Mene vaan itse saunan taakse.
Et ole vieläkään selittänyt miksi ihmienn on arvokkaampi.
[/quote]
Miksi ihminen on arvokkaampi? Kysymys on siitä, kumman kuolemasta koituu enemmän inhimillistä kärsimystä, ihmisen lapsen vai koiran. Koiraa jää suremaan pariksi viikoksi vain ja ainoastaan sen isäntä, ja koiran voi helposti korvata uudella. N. vuodessa saa kasvatettua kivan koirakaverin. On hyvin hyvin itsekästä ajatella vain omaa parin viikon mittaista suruaikaansa. Tuon kauempaa ei täyspäinen ihminen lemmikkiä sure. Jos suree, on parempi olla ilman lemmikkiä, ja hankkia pehmolelu.
Kukaan ei sure naapurin sessua tai siskon koiraa, kun se kuolee, se ei hetkauta ketään. Moni on surullinen sen ihmisen puolesta, joka suree kuollutta koiraansa, mutta koiraa he eivät sure. Ymmärrätkö eron?
Sen sijaan, lapsen menetys... noh, ettehän te itsekkäät omaan napaan tuijottajat voi tajutakaan, miten hirveää se on ensinnäkin lapsen vanhemmille. Myös suurelle joukolle muita ihmisiä, joiden elämään lapsi on kuulunut. Heidän elämänsä ei koskaan palaa ennalleen, he ikävöivät lasta ja surevat hukkaan heitettyä elämää... koiran omistajan elämä on kohta aivan normaalia, ehkä jopa helpompaa ilman lenkityksiä, ylimääräistä karvojen siivoamista jne.
Ei ole kysymys siitä, kumpi on arvokkaampi, kaikki elämä on arvokasta. Kysymys on siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, kysymys on siitä mikä teko on parempi ja mikä huonompi. Ette te idiootit tajua. Vain narsisti pelastaisi koiran eikä lasta.
[/quote]
Ei koiraa voi korvata toisella, jokainen koira on omanlaisensa persoona ja oma erillinen yksilö. Toinen koira on erilainen, ei se korvaa sitä aiempaa. Yhtä hyvin voisi sanoa että lapsen voi korvata, senkus synnyttää uuden ja odottaa pari vuotta niin kappas on lapsi korvattu.
Ei minun nykyinen kissa korvannut edellistä, aivan erilaisia ovat luonteeltaan ja tavoiltaan, kumpikin ihania mutta yksilöitä, eivät mitään geneerisiä persoonattomia kissaolioita.
[/quote]
Haista paska! Koiran sureminen kestää pari viikkoa max, ja uuden koiran voi varata samantien. Kaikki ihmiset ei edes tule raskaaksi, adoptio on mahdotonta jos et ole rikas, ja lapsen kuolemasta ei toivu KOSKAAN!!!!!!!!!
[/quote]
No jos ei edes tule raskaaksi, niin eipä ole sitten sitä lasta mikä voisi kuolla. Olet muuten aika kohtelias, tiesitkö sitä?
Et voi sanoa kauanko koiran tai muun lemmikin sureminen kestää, et sinä voi sanella toisten tunteita. Toiset surevat kauemmin, toiset vähemmän aikaa, joku voi surra vuosiakin. Enkä ole edes missään vaiheessa väittänyt että lapsen kuolemasta joskus toipuisi. Kerroin vain, että ei sitä koiraa voi toisella korvata, vaikka kuinka pystyisi muuten heti uuden ostamaan. Ei se ole sama koira, se on joku toinen yksilö. Ihan niin kuin se mahdollinen seuraava lapsi ei ole sama kuin se joka kuoli.
[/quote]
Koira koira koira... huoh. Koira on juuri sellainen persoona, miksi ihminen sen muokkaa. Samasta koirasta voi tulla hullu purija tai lempeä lemmikki, riippuen sen saamasta kohtelusta ja kasvatuksesta. Joka tapauksessa lähes jokaisesta koirasta saa mukavan lemmikin. Noin vuodessa.
Jos suree koiraa vuosia, niin olisiko aika hakea apua? Ei ole tervettä.
Joka viides suomalainen nainen kärsii lapsettomuudesta, on hyvin yleistä ettei saa sitä lasta jota hartaasti toivoo. Siltikään lapseton ei saa asettaa koiraa toisen lapsen edelle. Se sotii kaikkea oikeudentajua vastaan.
Ei ihme että bloggari ei pärjännyt oikiksessa, eihän siellä nyt ilman oikeudentajua voi opiskella...
Hetkinen, syntyikö tämä kymmenien sivujen ketju siitä että Bingo trollasi taas jotain?
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 00:17"]
Hetkinen, syntyikö tämä kymmenien sivujen ketju siitä että Bingo trollasi taas jotain?
[/quote]
Ei se mitään trollannut. On jo vuosia ollut sitä mieltä, että hänen koiransa on maailman arvokkain, lapsiakin arvokkaampi.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 14:00"]
Nämä koiranpelastajat ovat juuri niitä epärehellisiä ja itsekkäitä ihimisiä, joiden vuoksi maailma on tällainen kuin se on. He ovat niitä jotka tilaisuuden tullen kavaltavat yhteisiä varoja tai tekevät ihan mitä tahansa rikollista omaa etua tavoitellessaan.
Kaikki saunan taakse tuollaiset!
[/quote]
Mene vaan itse saunan taakse.
Et ole vieläkään selittänyt miksi ihmienn on arvokkaampi.
[/quote]
Miksi ihminen on arvokkaampi? Kysymys on siitä, kumman kuolemasta koituu enemmän inhimillistä kärsimystä, ihmisen lapsen vai koiran. Koiraa jää suremaan pariksi viikoksi vain ja ainoastaan sen isäntä, ja koiran voi helposti korvata uudella. N. vuodessa saa kasvatettua kivan koirakaverin. On hyvin hyvin itsekästä ajatella vain omaa parin viikon mittaista suruaikaansa. Tuon kauempaa ei täyspäinen ihminen lemmikkiä sure. Jos suree, on parempi olla ilman lemmikkiä, ja hankkia pehmolelu.
Kukaan ei sure naapurin sessua tai siskon koiraa, kun se kuolee, se ei hetkauta ketään. Moni on surullinen sen ihmisen puolesta, joka suree kuollutta koiraansa, mutta koiraa he eivät sure. Ymmärrätkö eron?
Sen sijaan, lapsen menetys... noh, ettehän te itsekkäät omaan napaan tuijottajat voi tajutakaan, miten hirveää se on ensinnäkin lapsen vanhemmille. Myös suurelle joukolle muita ihmisiä, joiden elämään lapsi on kuulunut. Heidän elämänsä ei koskaan palaa ennalleen, he ikävöivät lasta ja surevat hukkaan heitettyä elämää... koiran omistajan elämä on kohta aivan normaalia, ehkä jopa helpompaa ilman lenkityksiä, ylimääräistä karvojen siivoamista jne.
Ei ole kysymys siitä, kumpi on arvokkaampi, kaikki elämä on arvokasta. Kysymys on siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, kysymys on siitä mikä teko on parempi ja mikä huonompi. Ette te idiootit tajua. Vain narsisti pelastaisi koiran eikä lasta.
[/quote] Ensinnäkin jokainen koira on yksilö, jota ei voi korvata ja jokainen suree oman aikansa. Ja jos tolle linjalle lähdetään, niin onhan vanhempienkin elämä sitten helpompaa ilman vaippojen vaihtoo sun muuta.
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 00:36"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 14:00"]
Nämä koiranpelastajat ovat juuri niitä epärehellisiä ja itsekkäitä ihimisiä, joiden vuoksi maailma on tällainen kuin se on. He ovat niitä jotka tilaisuuden tullen kavaltavat yhteisiä varoja tai tekevät ihan mitä tahansa rikollista omaa etua tavoitellessaan.
Kaikki saunan taakse tuollaiset!
[/quote]
Mene vaan itse saunan taakse.
Et ole vieläkään selittänyt miksi ihmienn on arvokkaampi.
[/quote]
Miksi ihminen on arvokkaampi? Kysymys on siitä, kumman kuolemasta koituu enemmän inhimillistä kärsimystä, ihmisen lapsen vai koiran. Koiraa jää suremaan pariksi viikoksi vain ja ainoastaan sen isäntä, ja koiran voi helposti korvata uudella. N. vuodessa saa kasvatettua kivan koirakaverin. On hyvin hyvin itsekästä ajatella vain omaa parin viikon mittaista suruaikaansa. Tuon kauempaa ei täyspäinen ihminen lemmikkiä sure. Jos suree, on parempi olla ilman lemmikkiä, ja hankkia pehmolelu.
Kukaan ei sure naapurin sessua tai siskon koiraa, kun se kuolee, se ei hetkauta ketään. Moni on surullinen sen ihmisen puolesta, joka suree kuollutta koiraansa, mutta koiraa he eivät sure. Ymmärrätkö eron?
Sen sijaan, lapsen menetys... noh, ettehän te itsekkäät omaan napaan tuijottajat voi tajutakaan, miten hirveää se on ensinnäkin lapsen vanhemmille. Myös suurelle joukolle muita ihmisiä, joiden elämään lapsi on kuulunut. Heidän elämänsä ei koskaan palaa ennalleen, he ikävöivät lasta ja surevat hukkaan heitettyä elämää... koiran omistajan elämä on kohta aivan normaalia, ehkä jopa helpompaa ilman lenkityksiä, ylimääräistä karvojen siivoamista jne.
Ei ole kysymys siitä, kumpi on arvokkaampi, kaikki elämä on arvokasta. Kysymys on siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, kysymys on siitä mikä teko on parempi ja mikä huonompi. Ette te idiootit tajua. Vain narsisti pelastaisi koiran eikä lasta.
[/quote] Ensinnäkin jokainen koira on yksilö, jota ei voi korvata ja jokainen suree oman aikansa. Ja jos tolle linjalle lähdetään, niin onhan vanhempienkin elämä sitten helpompaa ilman vaippojen vaihtoo sun muuta.
[/quote]
Ööö... no siitä lähdetään että jokaisesta lapsesta tulee itsestään huolta pitävä yksilö, jo 7 vuotiaana laitetaan lapset koulutielle ihan yksinään, ja kyllä ne aika lailla selviää. Miten te lapsivihaajat kestätte itseänne, kun ihmisiä kaikki tässä ollaan...?
Koira sen sijaan on mielestäni noin puolitoistavuotiaan lapsen tasolla koko elämänsä, ei opi edes jälkiään siivoamaan, hah hah...
Teille, ketkä pelastaisitte elukan ajattelevan, järkevän ihmisen sijasta: eipä koiran muutamista lisäelinvuosista teille paljon iloa olisi vankilassa viruessanne kuolemantuottamuksesta.
Terv. Kolmen koiran omistaja
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 01:37"]
Teille, ketkä pelastaisitte elukan ajattelevan, järkevän ihmisen sijasta: eipä koiran muutamista lisäelinvuosista teille paljon iloa olisi vankilassa viruessanne kuolemantuottamuksesta.
Terv. Kolmen koiran omistaja
[/quote]
Ja kuten sanottua, ette te niitä koiranpelastajia vankilaan saisi. :)
ei se tee kenestäkään lapsivihaajaa, että rakastaa koiraansa ja halua pelastaa tämän. Itse rakastan lapsia, mutta kyllä minulla riittää rakkautta myös koirille ja kissoille. Tässä tapauksessa laitan oman perheenjäsenen sinun perheenjäsenen yläpuolelle. Tottakai tuntuu pahalta lapsen ja perheen puolesta.
Huh hah hei! On teillä ongelmat.Helpottaa huomattavasti kun ei ole koiraa.Ei tarvitse vaivata päätä moisella asialla.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 20:02"][quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 14:00"]
Nämä koiranpelastajat ovat juuri niitä epärehellisiä ja itsekkäitä ihimisiä, joiden vuoksi maailma on tällainen kuin se on. He ovat niitä jotka tilaisuuden tullen kavaltavat yhteisiä varoja tai tekevät ihan mitä tahansa rikollista omaa etua tavoitellessaan.
Kaikki saunan taakse tuollaiset!
[/quote]
Mene vaan itse saunan taakse.
Et ole vieläkään selittänyt miksi ihmienn on arvokkaampi.
[/quote]
En ole tämä kommentoija, mutta yritin tuolla aikaisemmin jo selventää tätä asiaa toisin sanoin. Kaikki tässä ketjussa vastanneet ovat sanoneet järjestyksen olevan tämä: omat lapset, puoliso, (joillakin myös muut sukulaiset), oma koira, vieraat lapset/muut ihmiset. Eli kaikki ovat laittaneet oman lapsen, eli ihmisen koiran edelle. Kaikkien mielestä ihminen on siis eläintä arvokkaampi.
[/quote]
Paino sanalla OMA.
Vai jos paino on sanallla IHMINEN niin et sinäkään tulipalossa omaa lastasi pelasta vaan seinän takana asuvan mummon.
[/quote]
Niin, tämä arvojärjestys heittääkin oudosti häränpyllyä siinä vaiheessa kun lisätään tuo etuliite OMA. Eli kuvioihin astuu itsekkyys. Jos avainsana on oma, niin silloin naapurin mummon edelle menee myös oma auto ja oma designsohvakin.
Eli jokainen tietää että ihminen on arvokkaampi, koska oma lapsi pelastetaan ennen omaa koiraa.
Jotkut uhoavat ajattelevansa jopa niin linkolamaisesti, että ihminen on maapallon tuhoaja ja sen vuoksi ei ihmistä saisi pelastaa. Mutta miksi pelastaa sitten koiraakaan. Eihän mikään ole turhempaa kuin ylläpitää jotain karvakasaa kalliilla ja prosessoidulla koiranruualla, lihalla, kaikilla koiravarusteilla -koiran elämän hiilijalanjälki on todella suuri.
Koiranomistajan on turha esittää mitään maailmanpelastajaa.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 14:00"]
Nämä koiranpelastajat ovat juuri niitä epärehellisiä ja itsekkäitä ihimisiä, joiden vuoksi maailma on tällainen kuin se on. He ovat niitä jotka tilaisuuden tullen kavaltavat yhteisiä varoja tai tekevät ihan mitä tahansa rikollista omaa etua tavoitellessaan.
Kaikki saunan taakse tuollaiset!
[/quote]
Mene vaan itse saunan taakse.
Et ole vieläkään selittänyt miksi ihmienn on arvokkaampi.
[/quote]
Miksi ihminen on arvokkaampi? Kysymys on siitä, kumman kuolemasta koituu enemmän inhimillistä kärsimystä, ihmisen lapsen vai koiran. Koiraa jää suremaan pariksi viikoksi vain ja ainoastaan sen isäntä, ja koiran voi helposti korvata uudella. N. vuodessa saa kasvatettua kivan koirakaverin. On hyvin hyvin itsekästä ajatella vain omaa parin viikon mittaista suruaikaansa. Tuon kauempaa ei täyspäinen ihminen lemmikkiä sure. Jos suree, on parempi olla ilman lemmikkiä, ja hankkia pehmolelu.
Kukaan ei sure naapurin sessua tai siskon koiraa, kun se kuolee, se ei hetkauta ketään. Moni on surullinen sen ihmisen puolesta, joka suree kuollutta koiraansa, mutta koiraa he eivät sure. Ymmärrätkö eron?
Sen sijaan, lapsen menetys... noh, ettehän te itsekkäät omaan napaan tuijottajat voi tajutakaan, miten hirveää se on ensinnäkin lapsen vanhemmille. Myös suurelle joukolle muita ihmisiä, joiden elämään lapsi on kuulunut. Heidän elämänsä ei koskaan palaa ennalleen, he ikävöivät lasta ja surevat hukkaan heitettyä elämää... koiran omistajan elämä on kohta aivan normaalia, ehkä jopa helpompaa ilman lenkityksiä, ylimääräistä karvojen siivoamista jne.
Ei ole kysymys siitä, kumpi on arvokkaampi, kaikki elämä on arvokasta. Kysymys on siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, kysymys on siitä mikä teko on parempi ja mikä huonompi. Ette te idiootit tajua. Vain narsisti pelastaisi koiran eikä lasta.
[/quote]
Ei koiraa voi korvata toisella, jokainen koira on omanlaisensa persoona ja oma erillinen yksilö. Toinen koira on erilainen, ei se korvaa sitä aiempaa. Yhtä hyvin voisi sanoa että lapsen voi korvata, senkus synnyttää uuden ja odottaa pari vuotta niin kappas on lapsi korvattu.
Ei minun nykyinen kissa korvannut edellistä, aivan erilaisia ovat luonteeltaan ja tavoiltaan, kumpikin ihania mutta yksilöitä, eivät mitään geneerisiä persoonattomia kissaolioita.