Muistui juuri mieleen tapaus neuvolasta.

Ja suurin osa Down-lapsista syntyy nuorille äideille koska he synnyttävät eniten, vanhemmat äidit seulotaan tarkemmin.

niin muuttui se käytös

minulle sattui ihan toisenlainen neuvolantäti. nuori ihminen, aika tiukka ja täpäkkä, ripitti minua hulluna tupakoinnista kun keskinäisen väärinymmärryksemme vuoksi luuli minun jatkaneen tupakointia vielä raskausaikana (sanoin polttaneeni viisi savuketta raskausaikana, ja hän ymmärsi että viisi päivässä. lopetin siis tupakoinnin heti plussaan. tai siis ne viitisen ehdin vedellä).



ymmärsin että hänellä oli joku uskonnollinen vakaumus taikka että muuten oli hyvin abortinvastainen. abortin tehneet kaksi tuttavaani kertoivat saaneensa häneltä töykeää palvelua oman asiansa hoidossa. ei ollut kuulemma suostunut kirjoittamaan edes lähetteitä vaan ohjannut toisen ihmisen pakeille.



minäkään en halunnut sen kummempia tutkimuksia. olin huomaavinani että tätiä hymyilytti sisäänpäin kun tuumasin ettei elämässä aina saa mitä tilaa, ja ettei ole mitään takeita etteikö terve sikiö vammautuisi synnytyksessä tai ettei terve lapsi tipu 10-vuotiaana päälleen ja vammaudu.



joskus rv 18 tienoilla kun neuvolassa sydänääniä kuunneltaessa lapsi aloitti hurjan elämöinnin ja seurasimme tädin kanssa suupielet korvissa mahan hytkyntää, uskalsin heittää jopa synkkää herjaa.. kysyin (en todellakaan tosissani, lähinnä kritisoidakseni tiettyjä asioita) että eikös mulla ole vielä hyvää aikaa jos kuitenkin haluan sen abortin. täti tuumas että on on, sosiaalisin syin vielä monta viikkoa. ymmärsimme siinä kohtaa hyvin toisiamme.

Toinen oli viimeisen päälle kestovaippavastainen. Oli vakuuttunut, että lapseni kuolee vielä johonkin kamalaan tautiin, kun käytän hänellä kestovaippoja. Jep.



Toinen haukkui minut pystyyn, kun kuuli, että kaksi lastamme on osa-aikahoidossa. " Ei niistä lapsista tule sosiaalisia, ei ne pärjää elämässä..." Täh?

Vauvan nukutin vieressä ja annoin jopa vatsallaan nukkua. D-vitamiineihin totutin vähitellen, vauvoille tuskin riisitautia kolmessa viikossa kehittyy, kun kuitenkin osan jo sai. Kylvetys on ehdottomasti isän tehtäviä, tästä ei täti neuvolassa edes neuvottele. Purkkiruuat ovat saatanallisia keksintöjä ja kantoliinan täytyy olla pahasta. Kolmen ikävuoden jälkeen ei neuvolassa olla käyty, kun alkoi liian kanssa ottaa touhu pattiin. Kasvua ja kehitystä seurataan muualla.

t: tampio

Mutta en viitsi etteivät arvon leidit pahastu.



T: neuvolan th

löytyy joku kohtalotoverikin! :) miltäs susta tuntuu tää ainainen terkkareiden arvostelu ja haukkuminen?



t tampio terkkari

Että oikeasti ei ole mitään järkeä mennä seulontaan.

Helposti vierähti se tunti höpistessä ja katsoessa lapsen temmellystä lattialla

Aivan kuin muissakin ihmisissä. Kohdalleni on sattunut aivan ihania neuvolatätejä mutta myös aivan kamalia. Ikävin muisto jäi kun olin ekalla neuvolakäynnillä edellisen raskauden päätytyttyä keskenmenoon ja neuvolatäti kävi kertoilemaan kuinka hänellä tärppäsi heti. Kielsi pulkalla laskemisen ettei vaan tule toista keskenmenoa. Onneksi vaihtui tuolloin muuton jälkeen.

Lastenneuvolassa sitten onkin surkeampi täti. Hän vain punnitsee ja mittaa lapsen, töksäyttää " onko mitään kysyttävää" ja ohjaa meidät ovelle. (Ja jos kysyn jotakin, niin hän ei tiedä ja lupaa selvittää ensi kerraksi --> ei selvitä kuitenkaan koskaan vaan lupaa taas selvityksen ensi kerraksi)

Koskaan ei ole kysynyt että miten teillä voidaan tai yhtikäs mitään, hänellä on " oon vaan töissä täällä" -asenne.

Itse pitää vaikka netistä selvittää että miten asiat on...



Voisi kai pahemminkin olla, monesti vaan ihmettelen miksi hän tekee työtä joka on hänelle selkeästi suorastaan vastenmielistä?

Ei voi muuta sanoa näitä juttuja lukiessa!!

eli lastentarhanopettajia.

Häntä pystyyn, terveydenhoitajat! Jaksan vielä uskoa, että

fanaattinen otos av- mammoista ei kerro koko totuutta.

on ihan sekopää. Ennen oli hyvä, mutta hän vaihtui. Nykyinen on vain pihtaamassa kunnan rahoja. Ihan siis kahelilla tavalla. Harkitsen kantelun tekemistä. Olen jo suullisesti kannellut.



Lastenneuvolassa on täti vaihtunut monta kertaa ja kaikki ovat olleet hyviä.

oli nuori 19v ja raskaus oli yllätys. Kerroin asiasta heti ekalla kerralla ja täti oli tosi ymmärtäväinen ja kannustava. Lapsen oli jo päättänyt pitää eli abortista siis emme keskustelleet ollenkaan.

Mutta terkkari muisti huolehtia myös isästä ja kyseli usein miten isä on tottunut yllätysraskauteen. Antoin paljon tietoa ja tukea.



Nyt kun lapsi on reilu 2v niin neuvolassa on ollut sellainen oikein tiukka vanha täti. Minulta kyselee tiukasti asioista lapsesta ja kertoo napakasti omia mielipiteitään. Lapselle kun puhuu niin sitten onkin ihan eri ääni kellossa. Tosi ihana ja ystävällinen on lapselle.

Ei valittamista hänessäkään. Mitään pahaa ei ole sanonut tai kommentoinut.

totta totisesti tuo, että osa äideistäkin on kyllä kertakaikkisia tampioita, mutta ei auta kuin kannustaa ja keskustella ja välillä vääntää rautalangasta asiaa. kollegoiden kanssa on sitten hyvä päivitellä ja tampiotella näitä nykyäitejä, jotka tietää kaiken paremmin kuin ammattilaiset

Mukavaa on myös se, että täällä meillä on sama th sekä äitiys- että lastenneuvola-ajan.

ja vain ja ainoastaan siksi, että vauva oli täysimetyksellä (ja kasvoi reilusti käyrien yläpuolella siinä vaiheessa) enkä ollut aikeissa aloittaa kiinteitä ennen 6kk ikää.

Lääkärin mielestä kiinteät olisi pitänyt aloittaa viimeistään 4kk iässä. Tokaisi sitten vielä, että kaupat hyllyt ovat pullollaan soseita, hae sieltä.