Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Somehulluus työelämässä (”pakko olla somessa”)
14.09.2020 |
Mitä mieltä olette siitä että erittäin moni työnantaja vaatii että työntekijät ovat aktiivisia linkendissä/twitterissä ja tämä aktiivisuus on jopa palkkaamisen ehto?
Olen pitkän linjan päällikkö-asiantuntija, en käytä somea, vaan luotan aidon kohtaamisen voimaan eli mieluummin tapaan ihmisen tai soitan, kuin viestittelen sähköisesti.
Inhoan sitä tärkeilyä ja pätemistä linkedinissä. Mulla on siellä pitkin hampain tehty pieni suppea profiili mutta en julkaise mitään.
Nyt olen vaihtamassa työpaikkaa ja kahdessa haastattelussa on nyt ällistelty ja ihmetelty miksen aktiivisesti postaa ja julkaise, jaa asioita ja miksen ole twitterissä ollenkaan.
Ymmärrän että joissain ammateissa tämä on tärkeää (matkkinointi, viestintä jne) mutta olen hallintopäällikkö, ei mun tarvitse joka suuntaan postailla tekemisiäni ja näkemyksiäni.
Joo, olen varmaan vanhus näin nelikymppisenä, varmaan tää on sitäkin. Mutta huomaan senkin että moni ihminen on ilahtunut kun olen tullut paikan päälle häntä tapamaan ja oikeasti kuuntelen ja keskeytyksettä huomioin toista. Tämä alkaa olla harvinaista sillä moni esim tapamisissa selaa puhelinta eikä yhtään keskity.
Onko työelämä jatkossa vain some-ihmisille? Pitääkö somessa olemattomien muuttaa vuorille luolaan? ;)
Kommentit (40)
Itse en ole somessa ja linkedin profiilin olemassa olokin oikeasti ahdistaa. Se kun on kai "pakko" olla. En pidä siitä, että mun työ-ja koulutushistoriani on siellä kaikkien nähtävillä.
En julkaise ikinä mitään, koko LI on pelkkää itserakkaiden omakehua, kuvottava paikka, enkä haluaisi olla siihen mitenkään yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän sitä yritetään kovasti sinne suuntaan viedä. Todellisuudessa kovimmat somekiihkoilijat ovat substanssiosaamiseltaan vaatimattomia. Heille tärkeintä on näkyä ja kuulua mahdollisimman pitkälle mutta itse työntekoon panostaminen niin, että saisi jotain oleellista aikaan, on kauniisti sanottuna haastavaa. Ovat vähän samantyyppisiä ihmisiä kuin ne itseään sosiaalisiksi mainostavat, joilta kuitenkin puuttuvat sosiaaliset taidot.
Some tuskin on häviämässä minnekään mutta uskon, että ihmiset alkavat pikku hiljaa miettiä enemmän sitä, millä tavoin sitä on järkevää käyttää ja ennen kaikkea onko someaktiivinen ihminen automaattisesti hyvä ja pätevä tyyppi. Monet somepalvelut ovat myös kokeneet iskuja imagoonsa, mistä johtuen varmasti entistä useampi alkaa miettiä, millaisissa verkostoissa on fiksua ja turvallista olla mukana. Facen tietoturvaongelmat ja LinkedIniin pesiytyneet treffiseuran metsästäjät ovat varmaan ne tunnetuimmat esimerkit.
Eräässä paikassa esimies vaati kaikkia työntekijöitä lisäämään hänet facebookissa kaveriksi. Kaikki keskustelut ja tiedotus käytiin sen kautta. En halunnut jakaa yksityiselämääni työn kanssa, joten kieltäydyin. Koko aikani siellä oli sitten piikittelyä ja naljailua esimieheltä, eikä hän voinut ilmoittaa minulle asioita edes suullisesti, vaan piti kysyä, joltain työkaverilta. En montaa viikkoa jaksanut siellä. Eräs työkavereista sanoi, että tämä esimies kävi viikonloppuisin tykkäämässä hänen vanhoista kuvista. Puistutus iski.
En ymmärrä ristiriitaasi. Eihän LinkedIn tai Twitter millään tavalla vaikuta siihen, että myös soitellaan ja tavataan silloin, kun on kahdenkeskisistä asioista. kyse.
Vierailija kirjoitti:
No päällikkö-asiantuntija-huoltopäällikkö päättää ihan itse onko somessa vai ei. Sen verran korkea titteli ettei tuosta oo ku ku kuninkaitten päällikkö ylempänä.
Niin... et näköjään ymmärrä aloitusta etä työelämääkään kovin hyvin kun et ymmärrä millainen toimenkuvani on. Koko aloitus koski sitä että nimenomaan yksilö ei voi itse päättää onko somessa vai ei. Vaan työnantaja sanelee sen - ja se on ylipäätään edellytys saada työtä nykyään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ristiriitaasi. Eihän LinkedIn tai Twitter millään tavalla vaikuta siihen, että myös soitellaan ja tavataan silloin, kun on kahdenkeskisistä asioista. kyse.
No eivät ne sulje pois toisiaan mutta inhoan linkendiniä ja twitteriä. En halua olla niissä. Mutta moni työnantaja pakottaa. TÄMÄ oli keskustelun aihe.
Vähän ohis vielä mutta periaatteessa on lin vastaista ennen työhaastattelua tutkia onko hakija aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Samoin kuin googlettaminen.
Silti tätä joka toinen työnantaja tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa vaatia, ja saa olla ilman. Kenenkään ei tarvitse olla somessa. Meilläkin kehoitetaan julkaisemaan positiivia tekstejä ja markkinoinnin tekemiä valmiita tekstejä, mutta miksipä minä moiseen lähtisin? Minä myyn firmaamme mahdollisimman hyvällä työpanoksella ja asiakaspalvelulla. Miksi minä tekisin markkinoinninkin työt? Ei sieltäkään ole kukaan tulossa auttamaan minua minun töiden tekemisiessä.
Vierailija kirjoitti:
Eräässä paikassa esimies vaati kaikkia työntekijöitä lisäämään hänet facebookissa kaveriksi. Kaikki keskustelut ja tiedotus käytiin sen kautta. En halunnut jakaa yksityiselämääni työn kanssa, joten kieltäydyin. Koko aikani siellä oli sitten piikittelyä ja naljailua esimieheltä, eikä hän voinut ilmoittaa minulle asioita edes suullisesti, vaan piti kysyä, joltain työkaverilta. En montaa viikkoa jaksanut siellä. Eräs työkavereista sanoi, että tämä esimies kävi viikonloppuisin tykkäämässä hänen vanhoista kuvista. Puistutus iski.
Tämä on somen pimein puoli, että se antaa aseet vallanhaluisille ja luonnehäiriöisille ihmisille pompottaa ihmisiä ympärillään. Kuten tuossakin tapauksessa, että pomo VAATII työntekijöitä lisäämään hänet fb-kaveriksi tai, kuten aloituksessakin mainittiin, liittymään somekanaviin, koska "pitää". Alistamista ja vallankäyttöä se on, ei mitään muuta. Usein tuntuu, että kaikille somekäyttäjille pitäisi säännöllisin väliajoin tehdä psykologiset testit ja korkeat pisteet mm. narsistisuudessa ja aggressiivisuudessa saaneiden tilit suljettaisiin ainakin määräajaksi kokonaan. Niin kipeäksi on mennyt tämä somekulttuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äkkiäkö sitä tekee kunnon feikki profiilit missä kaikki täydellistä skumppaa ja herkuttelua + matkailua. Johan nuita tuhansia ennestään.
Seuraajat ostetaan intiasta yms.
En ymmärrä miten johtavissa asemissa olevat ihmiset pitävät somea jonain itsestäänselvyytenä joka kuuluu olla kaikilla. Facebookit ja instat ja muut ovat yhtiöiden ylläpitämiä tuotteita, eivät mitään muuta. Voisi sanoa että kyse on selvästi syrjinnästä jos sanellaan että pitää olla jonkun yhtiön joku tuote että saisi töitä. Sama kun kysyisivät millä autolla ajaa ja palkkaisivat vain audin omistajia, koska pomollakin on sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No työnantajat vaatii sitä työntekujän someprofiilia ja julkaisuja siksi että se antaa työnantajasta hyvän kuvan. Että työnantaja saa näkyvyyttä ja kaikista sen tapahtumista tulee kohinaa ja pöhinää someen.
Vähän ehkä off topic, mutta liittyy kuitenkin töihin ja teknologiaan. Tämä somehulluus ja kaiken seuraaminen tulee menemään tulevaisuudessa vielä pidemmälle
"Älysormus sormeen ja kytketään työntekijä nettiin – työhyvinvoinnin seuraaminen ei ole enää massakyselyjen varassa
Työhyvinvoinnin seuraaminen on muuttumassa reaaliaikaiseksi yksilön tarkkailuksi."
https://yle.fi/uutiset/3-11358508
Työhyvinvoinnista puhumalla saadaan mahdollistettua jatkuva tarkkailu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että tämä somehulluus on syntynyt siitä, että kun pomolla on pääsy jokaisen yksityisille tileille, on hyvin helppo stalkata työntekijöitä silloinkin kun he ovat vapaalla.
Helposti näkyy kaikki sellainenkin, jota työpaikalla olisi laitonta kysyä (lastenteko, lapsiluku, parisuhdestatus, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto). Täysi lottovoitto kyylääville, firman "maineesta" huolehtiville päsmäreille. Sen näkee jo siitäkin miten työnhaku menee puihin jos sinua ei löydä facebookista, koska "onhan se nyt karmivaa että toinen on ihan pimennossa, mitään emme hänestä tiedä". Että voi voi kun ei pääsekään urkkimaan kenelle hakija on sukua ja kenen kanssa kaveri, heti ei muka tiedetä "yhtään mitääääään" ja heti on "antisosiaalinen vaikutelma" ikäänkuin se facebookin käyttö mittaisi kuinka sosiaalinen on.
Tosiasiassa somea jatkuvasti päivittävä on usein jopa vähemmän sosiaalinen, ei ole aikaa tavata kavereita kun jonkin "huolettoman lookin" aamusnäppäyksen otto vie 20min. Siksihän juuri tutkitaan koko ajan kuinka sosiaalinen media on vaikuttanut ahdistuneisuuteen, masennukseen, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen lisäävästi, ja laskenut monien itsetuntoa. Twitter on täynnä roskaa - mielipiteitä tarjotaan "uutisina", hashtag-meininkin on lähtenyt ihan käsistä ja joka päivä on joku uusi raivon kohde tarjolla josta et ole kuullut ja joka ei kosketa sinua mutta pakko osallistua tai olet kusipää. Kaikesta on pakko olla jotain mieltä, ja mielipiteesi olisi parempi olla mahdollisimman kärkevä ja vastakkainasetteleva.
Koen tän kaiken somepaskan hyvin typeräksi ja raskaaksi. Haluan itse vain jakaa tyhmiä seikkailukuviani sukulaisille jotka asuvat kaukana, kun ei usein tavata. Myös kiva nähdä heidän kuviaan kun en kasvokkain voi nähdä juuri nyt. Työnantajalle ei todellakaan kuulu facebook-kaverilistani jotta hän voi sieltä tiirailla että onpas noloja ja ulkomaalaisia nuo sen sukulaisten nimet, ei me tommosia outoja oteta töihin. Tai että onpas tuo yksi kaveri aika epäilyttävä, kuka pitää tommosia kavereina, ei jatkoon. Mutta kun sillä "oudolla" kaverilla on sairaus joka tekee siitä vähän eri näköisen kuin muut, ei kannattaisi tuomita.
Jos kaikki tää somestalkkaus tehtäisiin ilman somea, olisi hyvin epäilyttävää ja pelottavaa. Jostain syystä kun kyseessä on sosiaalinen media, on sallittua vaatia pääsy toisen kavereihin jotta voi stalkata, ihan avoimesti. En todellakaan halua että minulle tuntematon HR-päällikkö joka on juuri palkannut minut, tietää kuitenkin jo että kävin tänä aamuna klo 9:46 tietyssä kahvilassa, koska suosittelin sitä kavereilleni. Minä taas en tiedä hänestä mitään - enkä todellakaan aio stalkata ketään.
Jos jollain on tuttuja Fazerilla, tämän on varmasti havainnut. Sometilit täyttyy Fazerin tuoteuutisista.
Pikkusen häiritsevää, ollaan kuitenkin kaveripohjalla tuttuja eikä siihen minun mielestä kuulu tuollainen mainosten tuputtaminen.
Suosittelen aktivoitumaan somessa jos sulla on työnhaku päällä. Työnantajat usein katsoo some-profiilit ennen haastattelua. Voi olla aktiivinen somessa ja silti hyvä henkilökohtaisissa kontakteissa. Myöhemmin (kun olet saanut haluamasi duunin) voit halutessasi vähentää somen osuutta.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että tämä somehulluus on syntynyt siitä, että kun pomolla on pääsy jokaisen yksityisille tileille, on hyvin helppo stalkata työntekijöitä silloinkin kun he ovat vapaalla.
Helposti näkyy kaikki sellainenkin, jota työpaikalla olisi laitonta kysyä (lastenteko, lapsiluku, parisuhdestatus, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto). Täysi lottovoitto kyylääville, firman "maineesta" huolehtiville päsmäreille. Sen näkee jo siitäkin miten työnhaku menee puihin jos sinua ei löydä facebookista, koska "onhan se nyt karmivaa että toinen on ihan pimennossa, mitään emme hänestä tiedä". Että voi voi kun ei pääsekään urkkimaan kenelle hakija on sukua ja kenen kanssa kaveri, heti ei muka tiedetä "yhtään mitääääään" ja heti on "antisosiaalinen vaikutelma" ikäänkuin se facebookin käyttö mittaisi kuinka sosiaalinen on.
Tosiasiassa somea jatkuvasti päivittävä on usein jopa vähemmän sosiaalinen, ei ole aikaa tavata kavereita kun jonkin "huolettoman lookin" aamusnäppäyksen otto vie 20min. Siksihän juuri tutkitaan koko ajan kuinka sosiaalinen media on vaikuttanut ahdistuneisuuteen, masennukseen, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen lisäävästi, ja laskenut monien itsetuntoa. Twitter on täynnä roskaa - mielipiteitä tarjotaan "uutisina", hashtag-meininkin on lähtenyt ihan käsistä ja joka päivä on joku uusi raivon kohde tarjolla josta et ole kuullut ja joka ei kosketa sinua mutta pakko osallistua tai olet kusipää. Kaikesta on pakko olla jotain mieltä, ja mielipiteesi olisi parempi olla mahdollisimman kärkevä ja vastakkainasetteleva.
Koen tän kaiken somepaskan hyvin typeräksi ja raskaaksi. Haluan itse vain jakaa tyhmiä seikkailukuviani sukulaisille jotka asuvat kaukana, kun ei usein tavata. Myös kiva nähdä heidän kuviaan kun en kasvokkain voi nähdä juuri nyt. Työnantajalle ei todellakaan kuulu facebook-kaverilistani jotta hän voi sieltä tiirailla että onpas noloja ja ulkomaalaisia nuo sen sukulaisten nimet, ei me tommosia outoja oteta töihin. Tai että onpas tuo yksi kaveri aika epäilyttävä, kuka pitää tommosia kavereina, ei jatkoon. Mutta kun sillä "oudolla" kaverilla on sairaus joka tekee siitä vähän eri näköisen kuin muut, ei kannattaisi tuomita.
Jos kaikki tää somestalkkaus tehtäisiin ilman somea, olisi hyvin epäilyttävää ja pelottavaa. Jostain syystä kun kyseessä on sosiaalinen media, on sallittua vaatia pääsy toisen kavereihin jotta voi stalkata, ihan avoimesti. En todellakaan halua että minulle tuntematon HR-päällikkö joka on juuri palkannut minut, tietää kuitenkin jo että kävin tänä aamuna klo 9:46 tietyssä kahvilassa, koska suosittelin sitä kavereilleni. Minä taas en tiedä hänestä mitään - enkä todellakaan aio stalkata ketään.
Tämä. Jossain oli hyvä artikkeli siitä miten somessa olevat hyökänneet somessa olemattomia vastaan ja alkaneet leimata niitä syrjäytyneeksi, köyhäksi, työttömäksi, rikolliseksi. On tullut ”me vastaan nuo huonot” asenne. Ja tää alkaa sitten levitä ja pian uskomus on todella se että jos et ole somessa niin sinussa on vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Naisethan tämän somepaskan ovat kaikille pakottaneet. Tällä kertaa asia, josta voi ihan aidosti sanoa: NAISTEN SYY!
M/40
Ei ole kaikkien naisten syy. En minä halua tätä. T. Nainen
No enpä ole sellaisessa paikassa onneksi ollut. Ei meillä kukaan vaadi mitään someilua. Sama titteli kuin sulla.
Alue: Aihe vapaa
No päällikkö-asiantuntija-huoltopäällikkö päättää ihan itse onko somessa vai ei. Sen verran korkea titteli ettei tuosta oo ku ku kuninkaitten päällikkö ylempänä.