Lue keskustelun säännöt.
Harkitsen toisen koiran ottamista, mikä rotu?
03.11.2013 |
Olen siis jo kauan miettinyt, että meidän pitää kyllä hankkia tuolle meidän 3-vuotiaalle koiralle kaveri, ei ole reilua kun sosiaalinen ja laumaansa kiintyvä eläin joutuu olemaan päivässä useita tunteja yksin ilman mitään kontakteja.
Uuden koiran tulee ehdottomasti olla pentu, en ala nyt mitään rescue-koiria edes harkitsemaan koska tuon vanhemmankin kanssa on vielä aika paljon tekemistä (mikään pennun peruskasvatus ei ole ongelma, pelokkaan ja aggressiivisen koiran korjaus on) kun on itsekin tullut meille kodinvaihtajana.
Rodun tulisi olla kooltaan hieman keskikokoista suurempi-suuri. Luonteeltaan tasainen, itsevarma, muttei kuitenkaan dominoiva. Oppimishaluinen, aktiivinen ja sosiaalinen koira. Sellainen joka tarkenee lähteä myös talvellakin pidemmälle lenkille.
Meidän nykyinen koiramme on siis saksanpaimenkoira, on jo 3-vuotias, mutta eläinlääkäri todennut koiralla heikon hermorakenteen (ilmenee siis keskittymisen vaikeutena, ylivilkkautena ja eroahdistuksena, ei siis missään nimessä aggressiivisuutena)
On erittäin aktiivinen, mutta ei niinkään pidä lenkkeilystä. Olisi paljon mieluummin leikkimässä koirakaverin kanssa, mutta naapuruston koirat ovat joko liian pieniä tai sitten rakenteeltaan sellaisia etteivät jaksa juosta koiramme kanssa kuin ehkä max. 10 minuuttia, silloinkaan eivät saa kiinni.
Koiramme rakastaa jahtausleikkejä, haluaa olla jahdattavana sekä jahtaavana osapuolena. Yleensä kyllä pinkoo mieluummin karkuun, mutta silloin menee ihan tuhatta ja sataa.
Uudenkin koiran tulisi siis pysyä kelvollisesti irti ja lähietäisyydellä, joten ei mitään metsästysviettistä koiraa. Toinen paimenkoirarotu voisi olla ehkä mukava. Meillä on myös lapsia, mutta kaikki heistä osaavat kohdella koiria niin kuin koiria kuuluu kohdella. Minusta he eivät aseta tulevalle koiralle mitään rajoitteita.
Laittakaas ehdotuksia.
Kommentit (8)
Collieta ehdotan. Meillä vähän samantapainen tilanne ja pk collie on ollut hyvä valinta ja sopiva kaveri. Tosin ensimmäinen koiramme ei ole saksanpaimenkoira, mutta yhtäläisyyttä teidän tilanteeseen. Ainakin meidän collie on tähän asti ollut tasainen, itsevarma mutta sopeutuva ja terveellä tavalla varovainen (terve ego, mutta ei tarvetta pullistella, sosiaalinen koodisto toimii), iloinen, aina valmis ulos, aktviivinen ja välillä ihan hulvatonkin. Ihana kaveri ihmisille ja koirille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapinporokoira on kylläkin myös paimenkoira, en ihan tajunnut miksi toinen koira ei voisi olla. Joillakin porokoirayksilöillä on jonkin verran riistaviettiä, yhdistelmään tutustuminen kannattaa siis tässäkin rodussa. Kooltaan ne eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Minusta noutaja tai muu vastaava voisi olla myös sopiva.
Noilla teidän kriteereillä voisi ajatella sennen-koiria, ehkä berni tai isosveitsinpaimenkoira. Eivät ehkä enää aikuisena jaksa innostua jahtaamisleikeistä, mutta samaan tahtiin vanhenee myös teidän saksanpaimenkoira. Muutenkin olisi hyvä miettiä, ovatko nuo riehumisleikit hyväksi ongelmakoiralle. Itse ottaisin tuollaiselle kaveriksi rauhallisemman tapauksen, vaikkapa irlanninsusikoiran tai tiibetinmastiffin.
Miten joku voi ao:n kriteereillä ehdottaa bordercollieta, joka on ihan ylivilkas? Tai lapparia, joka on ihan liian pieni ap:lle..
Voisit miettiä bordercollieta, jos sinulla on aikaa ja mahdollisuuksia itsekin touhuta molempien koirien kanssa.
Kannattaa kyllä harkita vielä, koska koiranne kuulostaa vähän ongelmakoiralta. Ei välttämättä hyväksy enää teille toista koiraa.
Meillä on tällä hetkellä kolme koiraa ja vanhin ja keskimmäinen tappelee lauman johtajuudetsa koko ajan. Ja nää on tervepäisiä ja pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin ehdottanut labradorinnoutajaa (ehkä käyttölinjaista), mutta sakemannin leikit voisi mennä paremmin yksiin toisen paimenen kanssa. Tutustu ihmeessä ainakin ehdottettuun bordercollieen. Ja tietysti ihan toisentyyppiset koiratkin oppivat samassa laumassa löytämään yhteisen sävelen, joten ei kannata niitäkään sulkea pois suoralta kädeltä.
Lapinporokoiraa voin suositella, tykkää pinkoa ja jaksaa pinkoa ihan hulluna! Eikä koonkaan puolesta ole liian pieni, helppo koulutettava.
Luonteen vuoksi en suosittelisi toista paimenkoiraa. Tasainen, itsevarma, mutta ei dominoivan luonteen vuoksi tulisi mieleen enemmänkin berni tms. Mutta jos kaipaat leikkikaveria sakemannillesi, joka jaksaisi juosta, niin tuo lapinporokoira tms. voisi tosiaan olla sopivampi. Labbiskin voisi olla ihan hyvä vaihtoehto.