Kuinka traumaattista koululaislapsille olisi joutua äidistä eroon hetkeksi?
Kuolen tähän. Minulle tarjottiin mahdollisuutta kahden kuukauden koulutusjaksoon. Koulutus olisi todella merkittävä työni kannalta ja siitä olisi valtavasti hyötyöä. Koulutusta ei ole tarjolla Suomessa, sitä ei voi tehdä etänä ja ainut miinuspuoli koko asiassa on siis koulutuksen sijainti: Yhdysvallat.
Lapset ovat 12v, 10v ja 8v ja koulutus järjestettäisiin helmi-maaliskuun aikana, kestää noin kaksi kuukautta.
Jos meillä ei olisi lapsia, lähtisin salamana. Jos lapset olisivat kaikki alle 10v, en edes harkitsisi lähtemistä. Nyt lapset ovat kuitenkin tuollaisia aika isoja, ei teinejä kuitenkaan. Pärjäisivät siis periaatteessa.
En pysty päättämään! Lokakuuhun mennessä asia pitäisi päättää. Mies sanoo tukevansa, teen mitä tahansa. Lähisuku on valmis auttamaan, anoppi, appi, isä ja äiti ovat luvanneet hoitaa lasten harrastuksiin viemistä, ruokapuolta ja ihan mitä vaan, missä mies tarvitsee apua.
Tuhoanko lapseni lopullisesti, jos lähden?
Kommentit (35)
Jos perheestä olisi mies lähdössä niin käytäiskö tämmöistä keskustelua ollenkaan? Tää on taas ttä Äiti On Lapsille Pyhä ja Korvaamaton -ajattelua. Ja vaikka nyt liippaa tosi kaukaa, niin naapurin rouva kuoli 2 vuotta sitten ja ihan ovat lapset selvinneet isänsä hoivissa.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 10:39"]
Kuolen tähän. Minulle tarjottiin mahdollisuutta kahden kuukauden koulutusjaksoon. Koulutus olisi todella merkittävä työni kannalta ja siitä olisi valtavasti hyötyöä. Koulutusta ei ole tarjolla Suomessa, sitä ei voi tehdä etänä ja ainut miinuspuoli koko asiassa on siis koulutuksen sijainti: Yhdysvallat.
Lapset ovat 12v, 10v ja 8v ja koulutus järjestettäisiin helmi-maaliskuun aikana, kestää noin kaksi kuukautta.
Jos meillä ei olisi lapsia, lähtisin salamana. Jos lapset olisivat kaikki alle 10v, en edes harkitsisi lähtemistä. Nyt lapset ovat kuitenkin tuollaisia aika isoja, ei teinejä kuitenkaan. Pärjäisivät siis periaatteessa.
En pysty päättämään! Lokakuuhun mennessä asia pitäisi päättää. Mies sanoo tukevansa, teen mitä tahansa. Lähisuku on valmis auttamaan, anoppi, appi, isä ja äiti ovat luvanneet hoitaa lasten harrastuksiin viemistä, ruokapuolta ja ihan mitä vaan, missä mies tarvitsee apua.
Tuhoanko lapseni lopullisesti, jos lähden?
[/quote]
Mene ihmeessä, vaimo opiskeli/viimeisteli tohtorinväitöskirjaansa lapin mökillämme pari vuotta sitten keväällä kuusi viikkoa "putkeen" käymättä välillä kotona. Kontaktit olivat fb:ssä ja sähköpostilla. Lapsemme olivat tuolloin 11 ja 13. Hyvää teki kaikille!
Lähde, herranjumala, kun on tollanen mahdollisuus! Omat vanhempani tekivät pitkiäkin työmatkoja ja kävivät koulutuksissa = olivat paljon pois ollessani alle 12-vuotias, ja kaikista meistä lapsista tuli ihan täyspäisiä ja vanhempiamme rakastavia itsenäisiä ihmisiä.
Siis 8 viikkoa, missä mukana perheen hiihtolomavierailu äidin luokse? Mä ymmärtäisin ap:ta pikkuisen, jos kyseessä olisi vaikka 6kk tai enemmän. Nyt en kyllä ymmärrä ollenkaan, mitä miettimistä asiassa edes on, saati alkukommenttia "mä kuolen". Jos kuule vaikka kuoletkin, niin kyllä sun lapset silti selviää hengissä. Ja paremmin selviävätkin jos et roiku niissä noin tiukasti.
Mun mieheni on jatkuvasti poissa kotoa viikkoja, pisimmillään ollut sen 2 kuukautta. Kyllä ollaan pärjätty, vaikkei toki aina niin kivaa olekaan. 2kk on lyhyt aika ja sen jälkeen osaatte kaikki arvostaa perhe-elämää uudella tavalla! :)
Pelkäsikö miehesi vastaavassa tilanteessa, etteivät lapset pärjäisi kahta kuukautta ilman häntä?
Go for it! Perhe voisi pitää miniloman siellä kurssisi jossain vaiheessa. Tuohan on teille koko perheelle sellainen kokemus, että se on tehtävä. Lapsetkin saa näyttää olevansa "isoja".
Et tuhoa.
Jos sulla on kunnon mies (ja ilmeisesti onkun on luvannut tukea) ja hänellä apujoukkoja, niin varmasti pärjäävät oikein hyvin. Toki ikävä tulee, mutta jos kerran koulutus olisi merkittävä ja siitä olisi valtavasti hyötyä, niin lähdet ilmanmuuta. Kaksi kuukautta on loppupeleissä lyhyt aika. Ei ne lapset siitä pilalle mene, kun on kerran noin paljon turvaverkkoa ympärillä.
Mies ja lapsethan voisivat tulla hiihtolomalla luoksesi.
Entä jos lähtisitte koko perhe? Saisiko mies vapaata, jotta voisi kotikouluttaa lapsianne sen aikaa? Ystävieni perheessä on tehty näin, onnistuu kyllä koulun puolesta.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 10:49"]
Entä jos lähtisitte koko perhe? Saisiko mies vapaata, jotta voisi kotikouluttaa lapsianne sen aikaa? Ystävieni perheessä on tehty näin, onnistuu kyllä koulun puolesta.
[/quote]
Tämä ei onnistu millään, on mietitty kyllä. Hiihtoloman voi viettää yhdessä ja niin tehtäisiinkin, jos lähtisin. Silti, loput 6-7 viikkoa olisin yksin ja muu perhe Suomessa.
ap
Lähtisin ilman muuta. Mieshän suhtautuu asiaan positiivisesti ja apujoukkojakin on. Kaksi kuukautta on lyhyt aika.
Minä menisin. Voittehan skypettää vaikka joka päivä. Oma äitini kävi kursseilla (Suomessa tosin ja lyhyempiä aikoja) kun olin 6-7v., ja ymmärsin kyllä kun kerrottiin että se on töitä varten. Ikävä tietysti oli, mutta ei jäänyt mitään traumoja.
Tottakai lähdet! Lapsesi ovat jo sen verran isoja, että ymmärtävät tilanteen. Ja loppujen lopuksi kyse on todella lyhyestä ajasta.
Koko muu porukka lomailemaan luoksesi hiihtolomalla, sehän itsessään on jo lapsille seikkailu (ja kannuste kestää erossaolo).
Tottakai lähdet!! :)