Mä olen ihan järkyttävän väsynyt, enkä tiedä miten saan tilanteen korjattua.
Mulla on uusi työ ja työpaikka, sekä yhdeksänvuotias lapsi. Olen yh jonka tukiverkko on pahasti hajonnut (ja isä ei osallistu ollenkaan lapsen elämään).
Mä oon ihan loppu. Tiedän, että pitäis löytää aikaa itselleen edes jonkun kerran viikossa, mutta kun. Lapsi on koulussa päivät ja pakosti iltapäivästä yksin parisen tuntia, en mä nyt sit enää illalla voi häntä jättää yksin ja lähteä harrastamaan. On hän toki kavereiden kanssa usein, mutta sillon mä yleensä siivoan rauhassa tai istun koomassa sohvalla.
Miten tää tallaseks on mennyt. Paskan äidin syndroomaa pukkaa päälle ja huono omatunto kaikesta jatkuvasti. Enkä edes tiedä miks kirjoitan tästä, pakko kai purkaa johki edes tätä oloa. Kiitos ja anteeks.
Kommentit (23)
Harrastukset kannattaa toisiaan jättää unholaan, paitsi jos menisit sauvakävelylle/pyöräilemään heti kun hän menee kaverilleen. Minnekään salille tai jumppaan ei kannata haaveilla. Noin neljä vuotta vielä ja tilanne helpottuu, silloin lapsi voi olla pari tuntia illalla yksin kotona ja pääset zumbatunnille =)
Turhaan podet huonoa omaatuntoa, ei sinun tarvitse jaksaa muuta kuin työt, ruuan laitto lapselle, pyykinpesu ja juttelu lapsen kanssa ja läksyjen tarkastaminen. Jätä silittäminen, imurointi, pölyjen pyyhkiminen huomattavasti h a r v e m m a l l e .
Jos olet väsynyt, olet väsynyt, siinä ei ole mitään väärää. Vielä koittaa aika jolloin olet pirteämpi. Sinun ei pidä syyttää itseäsi tilanteesta. Mielestäni tilanteesi ei ole edes huono; sinulla on töitä ja lapsi !
Eikö 9-vuotias voi olla pari tuntia illalla yksin kotona? Ei tietysti joka ilta viitsi jättää, mutta kerran pari viikossa varmaan pärjäilee ihan hyvin.
Miten olisi yhteinen harrastus? Esim. sinä juokset ja lapsi pyöräilee?
Uimahalliin yhdessä? Voisiko tuon ikäisen kanssa käydä kuntosalilla?
Huomenna kun lapsi menee kaverinsa luo, mene istumaan lähimmälle puistonpenkille. Siitä se lähtee. Kirjankin voit ottaa mukaan jos tykkäät lukea.
Kirjastoissa kannattaa käydä, vaikka naistenlehdet lukemassa. Alkuun mene kirjastoon autolla, jossain vaiheessa kävelet sinne, jos on lähettyvillä....
Kävele lähikaupaan ja osta jäde.
Hei! Onko sulla mahdollisuutta harrastaa ns. hyötyliikuntaa? Kävellä työmatkat tai osan niistä? Saisit happea ja aikaa omille ajatuksillesi.
Jaksatko lukea illalla kun lapsi on mennyt nukkumaan/ tekee läksyjä/ on kavereilla? Purkaa ajatuksiasi päiväkirjaan?
Et ole paska äiti.
Musiikilla on vahva voima. Musat korviin, roskia viemään ja siitä kierrät pari taloa samalla ympäri. Kuuntele radioa, siellä tulee hyviä keskusteluja...hauskoja, saavat helposti hyvälle tuulelle.
Että 9-vuotiaan lapsen äiti on väsynyt. Voi herranjestas sun kanssas ap..
Mene itseesi ja etsi vika oman pääsi sisältä. Älä syytä lastasi, äläkä edes elämäntilannettasi, mikä by the way on jos ei erinomainen niin hyvä.
Ap tarvitset lepoa. Oletko koskaan käynyt aroma-kuumakivihieronnassa? Rentoudut ja unohdat kaikki huolet plus Decleor Aroma Relax öljy kotiin.
Hyvällä komedialeffalla saa ajatukset arjen rankkuudesta pois hetkeksi ja pieniä kävelyreissuja minäkin suosittelen.
Olet hyvä äiti ! Kukapa ei väsyisi, jos pitäisi yksin ottaa vastuu lapsesta. Onneksi lapsi kuitenkin kasvaa, joten tilanteesi ei ole ikuinen.
Olet ap saanut hyviä neuvoja. Taidat olla täydellisyyden tavoittelija. Siivous minimiin, kunnon yöunet. Iloitse työstäsi ja siitä, että sinulla on lapsi, joka sentään on aika iso ja ilmeisesti myös terve. Työssä saat omaa aikaa ja lapsi on myös ulkona ja kavereillaan. Tartu silloin omaan aikaasi, joku antoi neuvoja puistonpenkistä ja kirjasta, minä olen sillä tavoin opiskellut ja samalla se oli omaa aikaani leikki-ikäisen lapsen äitinä. Ja tuskin lapsesi pahastuu jos vaikka tietokoneilee ja katselee telkkaria ja sinä kuuntelet korvakuulokkeilla musiikkia ja luet / teet käsitöitä.
Mutta tärkeintä on nyt että unohdat suorittamisen ja keskityt itseesi ja lapseesi, vuosi tai kaksi, niin voit mennä jo johonkin harrastukseen. Itse olen opettanut työväenopistossa iltaisin niin että jo kymmenvuotias oli parina iltana viikossa kolmisen tuntia kotona. Hyvin pärjäsi, kännykällä tavoitti minut aina.
Tsemppiä ap. Uusi työ on raskasta kenelle tahansa. Minua auttoi lieviin burn out -oireisiin täysi asennrmuutos. Koska en ole voinut pitää kunnon lomaa, minua ei yhtään auta ajatukset, miten haitallista elämä on, kun ei saa koskaan levättyä kunnolla. sen sijaan keskityin kuulostelemaan, miten paljon jaksan, pitämään mahdolisuuksien mukaan huolta unesta ja tajusin, että kyllä kestän, en ole ihan niin väsynyt, että täysin romahdan, kun jätän vatvomatta sitä, miten väsynyt ihmisen mun tilassa täytyy olla. Minä teen noin kahdesti viikossa niin, että menen kesken päivän ryhmäliikuntatunnille, ja teen osan töistä illalla etänä. Koululainen tekee läksyjä, pelaa tietsikalla tai lukee sarjiksia silloin. Tämä esimerkkinä, minkälaisia ratkaisuja voi keksiä. Siivous ei ole tärkeää, mutta ilman liikuntaa en nuku öisin stressin takia ja sitten vasta stressaakin. En ole tosin yh, mutta hyvin vaikeassa tilanteessa töiden kanssa muista syistä.
Ymmärrän, ettet halua arkipäivisin jättää lasta yksin. Toisenä äitinä sanon, että lähde siis viikonloppuna yksin harrastukseen/omaan toimintaan vaikka molempina päivinä.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 23:08"]
Mulla on uusi työ ja työpaikka, sekä yhdeksänvuotias lapsi. Olen yh jonka tukiverkko on pahasti hajonnut (ja isä ei osallistu ollenkaan lapsen elämään).
Mä oon ihan loppu. Tiedän, että pitäis löytää aikaa itselleen edes jonkun kerran viikossa, mutta kun. Lapsi on koulussa päivät ja pakosti iltapäivästä yksin parisen tuntia, en mä nyt sit enää illalla voi häntä jättää yksin ja lähteä harrastamaan. On hän toki kavereiden kanssa usein, mutta sillon mä yleensä siivoan rauhassa tai istun koomassa sohvalla.
Miten tää tallaseks on mennyt. Paskan äidin syndroomaa pukkaa päälle ja huono omatunto kaikesta jatkuvasti. Enkä edes tiedä miks kirjoitan tästä, pakko kai purkaa johki edes tätä oloa. Kiitos ja anteeks.
[/quote]
En ole yh tai edes vanhempi, mutta vastaava tilanne. Se tunne on kauhea kun voimat on aidosti loppu. Siinä ei yhdet yöunet paljoa auta.
Vuoropäivin nukkumaan ja lenkille kun lapsi lähtee kaverilleen. Iltatoimien yhteydessä puolen tunnin kämpän klaaraus. Viikonloppuna otat rennommin ja sanot että esim ennen klo 9, ei saa herättää. Hyvä äiti sä olet!
Paljonko nukut yössä? Kyllä aikuiselle pitäisi 7-8 h riittää ja jos vielä tuon jälkeen jatkuvasti väsyttää, on syy todennäköisesti muussa, kuin unen määrän riittämättömyydessä. Liika nukkuminenkin nimittäin väsyttää ja tuossa kohtaa hakisin lisää energiaa ulkoilusta ja liikunnasta (esim. lenkikke lapsen kanssa tai yksin kun tämä on kavereilla).
Ja onhan se nyt selvää, että uusi työ väsyttää. Vie oman aikansa ennen kuin uuteen hommaan tottuu eikä se vaadi jatkuvaa skarppausta.
Omaa aikaa? Miten olisi jos lapsi aloittaisi jonkun harrastuksen esim. jumpan, tanssin tms. ja sinä kävisit noina lapsen harrastusaikoina omassa harrastuksessasi? Entä tuo yökyläily mitä joku ehdotti? Vuoroin vieraissa eli välillä teille tulisi joku lapsen kaveri yöksi ja vastaavasti sinun lapsesi menisi välillä kaverille yökylään. Näin ei tulisi mitään kiitollisuuden velka oloakaan.
En halua mitenkään vähätellä ap:n tilannetta, mutta huomauttaisin, että yhden lapsen ja vieläpä noin ison kanssa asiat ovat vain järjestelykysymyksiä. 9-vuotias ei sitä paitsi tarvitse jatkuvasti äitiään vaan leikkii mielellään kavereiden kanssa.