"kyllä teidän pitää vielä se tyttö tehdä"

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 10:01"]

Keksin juuri mitä teen: ostan anopille nuken. Tyttönuken. Se voi laittaa sen hiuksia, pukea sen röyhelöihin, lakata sen kynnet ym.

Minä en lapsena tykännyt pitää mekkoja, vihasin hiustenlaitto-operaatiota mikä kesti aina ikuisuuden ja aiheutti riipivää kipua päänahkaan, pilasin tyttömäiset juhlakengät kuraleikeissä jo ennen kuin ehdittiin juhliin, viipotin metsissä poikien kanssa, kiipeilin puissa ja pidin poikien leluista enemmän kuin jostain barbeista. Muut tytöt olivat mielestäni jotenkin nössöjä ja ihme prinsessoja. Tyttölapsi voi olla myös tällainen, joten sukupuoli ei takaa sitä että sukulaistädit pääsevät toteuttamaan nukkeleikkejään tyttölapsen kanssa.

Tottakai lapsi voi olla tyttö ja se on yhtä tervetullut minulle kuin poika. Ja tykkää sitten poikamaisista tai tyttömäisistä jutuista niin minulle on ihan sama, mutta miten jotkut pitävät sitä automaationa että tyttölapsi on sellainen sievistelevä prinsessa?

[/quote]

Sama juttu mulla! Oikea poikatyttö olen ollut ja äiti ei kyllä ole mekkoa saanut mun päälle puettua. En oo myöskään koskaan kokenut tätä halua saada tietty sukupuoli. Minäkin tunnen näitä tytön/pojan toivojia ja jotkut ovat jopa olleet oikeasti pettyneitä vaikka terveen kauniin lapsen ovat saaneet.Tuntuu jotenkin niin turhalta ja tyhjänpäiväseltä sellaisen ihmisen elämä ettei mitään määrää, eipä käy kateeksi, mutta säälittää toki. :D Itse olen molemmista ihanista lapsistani äärimmäisen onnellinen ja heidän sukupuoli on aina ollut yhdentekevä juttu, sama asia kuin joku silmien väri tms..

Yks sukulainen halusi kovasti poikaa mutta tuli vaan tyttöjä. Nyt kun tytöt lisääntyvät, he saavat vain poikia. Nyt kuulemma se tyttökin lapsenlapsena kelpaisi. 

Ensimmäistä odottaessani sain kuulla paljon että "olispa se tyttö". No poika tuli. Toista odottaessa saanut taas kuunnela että "voi kun edes tämä seuraava olis tyttö, olishan se äidillekin kivempi!" Ihmettelen vaan että miten niin olisi kivempi. Itse äitinä toivon veljeksiä. 

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 08:43"]

. Kai hän haluaisi vilkkaiden poikien sijaan jonkin läsöttävän tytön, jonka kynsiä voisi lakkailla?

 Unohda nuo ihmisten lätinät, ne on vain kateellisia kun joku saa elää kolmen herran kanssa :)

[/quote]

Mitä ihmeen ennakko asenteita sinulla on, meillä ainakin vilkkain lapsi on yksi tytöistä fiksu tyttö mutta meno päällä silmien aukeamisesta nukahtamiseen, pojat taas ollut "herttaisia hiljaisia mammanpoikia" onneksi kouluun menessä löytynyt heistäkin vähän luonnetta jottei ihan jalkoihin jää.

Pointti siis ettei se sukupuoli vilkkaudesta kerro.

Samaa mieltä kanssasi että muiden lätinät kanattaa unohtaa.

Itse olemme olleet tyytyväisiä ja onnellisia kaikista lapsista eikä ikinä pohdittu etukäteen sukupuolta, Hän tulee joka tullakseen, en siksi ymmärrä hehkutusta suuntaan enkä toiseen. Eli jos vaan haluaa yhtä sukupuolta niin miten vaikuttaa lapseen jos sitten ei olekkaan se "toivottu"?

Kaikki varmaan toivoo tervettä lasta mutta senkään toiveen toteutumatta jääminen ei välttämättä poista onnellisuutta ja iloa lapsesta, siksi se haluamme vaan tyttöjä, haluamme vaan poikia, haluamme molempia (joskus kuulee ennen ensimmäistä lasta jopa järjestyksen jossa tulevat lapset toivotaan sukupuolisesti tulevan) Tosiasiahan kuitenkin on että se (ei ainakaan vielä) vanhempien päätettävissä eikä edes se että tuleeko lapsia haluttuun tahtiin halttu määrä jne, jotenkin tuollainen kumpi tulee/kumpi parempi vaikuttaa keskustelulta jota käy ihmiset joille ei mitään vastoinkäymisiä ta ylipäätänsä tärkeitä asioita ole elämän aikana tapahtunut. Juu hikeenyin henk,koht syystä sori.

Ehkä ihmiset ovat itse toivoneet tyttöä ja olettavat, että muutkin toivovat. Itse toivoin kovasti tyttöä, jonka onneksi saimmekin ja huomaan usein ajattelevani poikalapsen äidistä, että hän varmaan toivoo tyttöä :) Vain koska itse toivoin, tiedostan ettei asia välttämättä näin ole. Sille ei vain voi mitään. Saattaisin hyvin kysyäkin, että toivotko tyttöä tästä seuraavasta, jos tietäisin että olisi juuri raskautunut. Mutta ei siinä sen kummempaa, jos ei toivo. Saahan sitä kysyä. Jotenkin ajattelisi, että ei haittaisi että kysytään jos olisi asian kanssa täysin sinut itse.

Keksin juuri mitä teen: ostan anopille nuken. Tyttönuken. Se voi laittaa sen hiuksia, pukea sen röyhelöihin, lakata sen kynnet ym.

Minä en lapsena tykännyt pitää mekkoja, vihasin hiustenlaitto-operaatiota mikä kesti aina ikuisuuden ja aiheutti riipivää kipua päänahkaan, pilasin tyttömäiset juhlakengät kuraleikeissä jo ennen kuin ehdittiin juhliin, viipotin metsissä poikien kanssa, kiipeilin puissa ja pidin poikien leluista enemmän kuin jostain barbeista. Muut tytöt olivat mielestäni jotenkin nössöjä ja ihme prinsessoja. Tyttölapsi voi olla myös tällainen, joten sukupuoli ei takaa sitä että sukulaistädit pääsevät toteuttamaan nukkeleikkejään tyttölapsen kanssa.

Tottakai lapsi voi olla tyttö ja se on yhtä tervetullut minulle kuin poika. Ja tykkää sitten poikamaisista tai tyttömäisistä jutuista niin minulle on ihan sama, mutta miten jotkut pitävät sitä automaationa että tyttölapsi on sellainen sievistelevä prinsessa?

Noilla ihmisillä ei varmaan ole omaa elämää, kun lapsetkin täytyy elää muiden kautta.

Eivät pidäkään, mutta kyllähän tytöille voi aina ostaa tyttöjen juttuja. Minusta kuulostaa siltä, että kannattaisi vaan hyväksyä että jotkut naiset toivomalla toivovat tyttöä ja se on heille iso juttu:) Hyvä jos ei sinulle ole, mutta muille saattaa silti olla. Tyttären ja äidin suhde on aina erilainen kuin pojan ja äidin, hyvässä ja pahassa.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 10:08"]

Eivät pidäkään, mutta kyllähän tytöille voi aina ostaa tyttöjen juttuja. Minusta kuulostaa siltä, että kannattaisi vaan hyväksyä että jotkut naiset toivomalla toivovat tyttöä ja se on heille iso juttu:) Hyvä jos ei sinulle ole, mutta muille saattaa silti olla. Tyttären ja äidin suhde on aina erilainen kuin pojan ja äidin, hyvässä ja pahassa.

[/quote]

Tässähän ei kyse ole siitä että äiti itse toivoisi tyttöä vaan että hänelle on pahoiteltu sitä ettei tule tyttöä, ja että pitäisi se tyttö vielä koittaa tehdä. Eli toteuttaa toisten ihmisten toiveita.

Voi, hyvin ymmärrän sinua. Minulla on ihana 6-vuotias tytär ja olen vihdoinkin rv. 26 raskaana. Meille on taas tulossa ihana, pieni tyttövauva. Edellinen raskauteni päättyi keskiraskauden keskeytykseen (tulehduksen ja vesienmenon vuoksi oma henkeni alkoi olla vaarassa) ja silloin pienellä pojallamme ei ollut mitään mahdollisuutta selviytyä.

Nyt minua on alusta asti jo niin v*tuttanut kaikki ihanat ihmiset (varsinkin anoppi), joiden mielestä me nyt kyllä se poika saadaan, kun edelliselle kävi niin huonosti. Ja ihan varmaan, koska nyt lapsen laskettu aika (ei olla tarkkaa päivää paljastettu kenellekään) on niin lähellä edellisen pojan syntymäpäivää. Niin ja kuinka hienoa se olisi, jos syntyisi terve poika samana päivänä, kuin edellinen syntyi kuolleena.

Saas nähdä, kuinka naamoja alkaa venähtämään, kun me saadaan pieni tyttö, joka noin 75% todennäköisyydellä syntyy heti, kun kohdunkaulan tukilanka lokakuun lopussa avataan. ;-)

30 jatkaa vielä: Tämä raskaus on muuten sitten minun viimeiseni, eli tämän jälkeen ei sitä poikaa meidän talouteen ainakaan itse tehdä. Joskus ehkä saamme mukavia vävyjä ja ne meille riittää.

Nyt jo voin kuvitella sen surkuttelun määrän, kun meidän prinsessa syntyy, mutta ihan sama. :D

ap: mä niin ymmärrän sun fiiliksen.

tarvittiin vuosi rankkoja hoitoja ennen kuin tulin raskaaksi ja raskaudessa riitti vaikeuksia ihan riittävästi. Olin juuri päässyt vastasyntyneen kanssa kotiin, kun kuulin ensimmäisen kommentin: "kyllä teidän täytyy toinenkin lapsi hankkia!" V****!! Hoidoista tyyppi ei tiennyt, mutta vaikeasta raskaudesta kyllä, keskenmenon riski oli hyvin tiedossa.Eikä ole ainoa tuon tapainen kommentti. Miks ihmiset ei tajua, et tollaset idioottimaiset mölyt voi pitää sisällään!

Minulla ei ole toivetta lapsemme sukupuolesta, eikä se ole vielä selvilläkään, mutta anoppi on sitä mieltä että tyttö olisi parempi kun niille löytyy kivempia vaatteita ja on sitten kivempi ostella lapsenlapselle kaikkea. WTF???

Minäkään en ymmärrä tyttöhehkutusta. Meillekin tulossa toinen poika ja anoppi harmitteli asiaa. 

Mä olen aina toivonut että olisi 2 samaa sukupuolta (ihan sama kumpaa), menevät leikit paremmin yhteen ja useimmiten aikuisenakin ovat läheisempiä kuin tyttö-poikaparit.

3 jatkaa meilläkin anoppi toi esiin sen että tytöille olis niin kivoja vaatteita kaupoissa. Osti ekalla pojalle tyttöjen vaatteita ja sitten lopetti kokonaan muistamisen. 

Meillä oli ihan sama tilanne kuin teillä!

Esikoispoika oli 4 kun toinen poikamme syntyi. Ja kuopusta tosiaan odotettiin pari vuotta...

Minä olen kuullut tuota tyttöhömppää kauan, mutta lähinnä omien vanhempieni osalta! Toki muutkin mutta äitini eniten. Kai hän haluaisi vilkkaiden poikien sijaan jonkin läsöttävän tytön, jonka kynsiä voisi lakkailla?

Noh, minä kyllä haluaisin vielä kolmannen lapsen (mieluiten itse asiassa pojan ;) ), mutta toistakin yritettiin useampi vuosi ja olen jo yli 40-vuotias. Vauvakuume olisi kova, mutta järki sanoo että ei. Siksikin nuo kyselyt ja virnuilut satuttaa.

Mutta olkoon. Meidän pojat ovat hienoja poikia ja olen ikionnellinen että tosiaan ovat molemmat poikia! Unohda nuo ihmisten lätinät, ne on vain kateellisia kun joku saa elää kolmen herran kanssa :)

Mieheni on toivonut poikamme ja miniän saavan peräkkäin monta poikaa, jotta nämä jatkaisivat lapsentekoa sinne tyttöön asti. Mies rakastaa lapsenlapsiamme ja epäilen hänen haluavan itselleen ikioman jalkapallojoukkueen tai jotain. Pari viikkoa sitten saimme sitten pojantyttären ja paappa on ollut onnesta soikeana. Kävi ostamassa jo vaaleanpunaisen moponkin valmiiksi.

Ei niistä ihmisten kommenteista kannata välittää. Moni taitaa vain omia toiveitaan heijastella sinuun, eikä niillä ole mitään tekemistä sinun lastesi kanssa. Nauti raskaudestasi ja toisesta pojastasi.

Mulle on ollut ihan sama, että kumpaa sukupuolta lapset ovat. Toisen raskauteni kohdalla mulla oli sama tilanne: toinen poika syntyi terveenä. Saman kommentin kuulin monesta suusta. Kolmas lapsi olikin sitten tyttö ja se oli kaikille joku merkki, että "nythän teillä on tyttö ja pojat eli lapsiluku täynnä". Eli siis lapsiluku oli täynnä muiden mielestä silloin kun olin synnyttänyt miehelleni sekä tytön että pojan (x2). Sitten alkoin kommentit "ette kai te vaan enää..". JA kyllä! Kyllä me haluttiin vielä lapsia, ei olisi voinut vähempää kiinostaa mitä mieltä muut olivat. Sen olen oppinut, että aina riittää näitä kommentaattoreita. Hyvässä ja pahassa.

Sano suoraan takaisin niin ymmärtävät, esim: "Me emme toivoneet kumpaakaan sukupuolta, mutta jos sinua harmittaa että lapsi on poika, on jollain tuttavalla varmaan tyttölapsia, joihin voit keskittyä."