Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pikkuisen kehityksen viivästymää... Syitä mietiskelen

Vierailija
15.07.2006 |

Lähipiirissä on muutaman päivän päälle 11kk:n ikäinen tyttö. Tämä lapsi on perheen toinen ja kovasti kaivattu ja odotettu, isompi sisarus jo koululainen.

Tyttö oppi konttaamaan pari viikkoa sitten, muttei nouse vielä tukea vasten seisomaan. Vaikka tiedän, että lapset kehittyvät eri tahtiin, ja voi olla, että jollain normaalilla kehtys on vielä enemmänkin ollut myöhässä, niin olen silti miettinyt syytä tähän aavistuksen omaiseen viivästymään.



Äiti pitää tyttöä ihan kaiken aikaa sylissä. Jos ovat kylässä, ei päästä tyttöä koskaan lattialle. Jos olemme heillä kylässä, tyttö on joko sylissä tai mikä (minusta) oudointa kiinni joko sitterissä tai turvakaukalossa. Lattialla olen nähnyt hänen leikkivän 2-3 kertaa tämän 11kk:n aikana.

Tyttö myös nukkuu päiväunensa sylissä, joskus harvoin vaunuissa muttei koskaan omassa sängyssä.



Voiko tuollaisella sylissä roikottamisella olla vaikutusta kehitykseen?



Asia ei minulle edes periaatteessa kuulu, mutta tytön äidin kanssa välejämme kiristää se, että meillä on 2 viikkoa nuorempi tyttö joka oppi kävelemään ilman tukea samaan aikaan kun toinen konttaamaan. Äiti laittaa heidät samalle viivalle ja kyselee minulta neuvoja miten opettaa lasta liikkumaan.

Neuvolassa asiaan on puututtu aavistuksen, ovat käyneet kahdessa ylimääräisessä neuvolassa (9kk ja 11kk) ikäisenä ja nyt oli sanottu, että vuoden ikäisenä pitää nousta tukea vasten seisomaan. Toki äiti panikoi, varmaan vielä enemmän kun olemme läheisissä tekemisissä ja meidän nuorempi jo kävelee.

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
15.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

siinä ihme kävelyynopetteluhärvelyssä melkein aina ja loppujen lopuks poika lähti käveleen vasta puolitoistavuoitaana.

Vierailija
2/13 |
15.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sylissä pitäminen on ihan ok, siinä lapsi saa tunne- ja liikeaistimuksia. Mutta sitterin sijaan kannattaisi pitää lattialla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
15.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

varsinaisesti ihan itse käveli vasta 1v3kk ikäisenä (toki jostain kiinni pitäen aiemmin). Ikinä ei neuvolassa huolestuttu ja hyvin on tyttö kehittynyt, vaikka varovaisesti liikkeelle lähtikin ;). Varovainen ja vähän arka luonteeltaan on ollut muutenkin, mutta ihan normaali 3-vuotias nykyisellään :).

Vierailija
4/13 |
15.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

vasta 1v 3 kk:n iässä, ja kävelemään reilu puolitoistavuotiaana. Ja ei ole mitään viivästymää, ei edes tutkittu. On vaan aikas yksilöllisiä nuo lapsukaiset. Mutta sitterin sijaan lapsi lattialle möyrimään.

Vierailija
5/13 |
15.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siskon tyttö täytti juuri 1v. ja oppi n. kuukausi sitten konttaamaan. Nyt seisoo tuettuna ja hakee askelia.

Oma poikani alkoi kävelemään 1v. 3kk:n ikäisenä. Ja muistaakseni oppi konttamaan 1 vuotiaana.

Vierailija
6/13 |
15.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saattaahan se vaikuttaa asiaan jos aina pidetään vain sylissä, mutta toisaalta on olemassa rauhallisia vauvoja jotka vain viihtyvät hyvin sylissä ja ovat sylissä mielummin kuin lattialla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
15.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

missäs tää sun, oliks se sukulainen?, ku ei pysty nyt muistaa, asuu? ei meillä ainakaan mitään ylimääräisiä neuvola käyntejä ollut vaikka poikani ei kontannut oliks se nyt lähemmäks 1 vuoden ikään alle kuiteskin, mennässä, tosin pojalla oli ihan omalaatuinen eteenpäin meno tapansa.

Me saatiin ihan lähete fysioterapiaan jossa sit käytiin harjoittelemassa konttaamista ja ylösnousua ja parissa kuukaudessa oppi ja pikkasen puoltoista vuotis päivänsä jälkee poikani käveli!

Vierailija
8/13 |
15.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:

Asia ei minulle edes periaatteessa kuulu, mutta .

Siinä olet oikeassa :-) Menehän nyt tekemään lauantai-siivousta. Hyvää päivänjatkoa mietiskelyjesi kanssa :-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
09.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

parantaa lapsen koordinaatiokykyä ja ennen kaikkea lisää kehitystä sen hellyyden kautta pitkällä aikavälillä.



Mitä tuohon kysymykseen tulee, niin ei sitä tiedä. Voihan siinä ollakin viivettä. Yleensä lapset liikkuu tuossa iässä, mutta joskus se menee ohi ja joskus se on sitten merkki jostain. Esimerkiksi serkkuni alkoi kävellä vasta 1,5-vuotiaana. siihen asti istua möllötti ja mummu oli jo varma, että on kehitysvammainen, kun ei liiku yhtään. No, nyt väitellyt tohtori ja muutenkin fiksu tyyppi. Toki, fyysisesti flegu ollut koko ikänsä. Ei siis mitään epänormaalia. Ei vaan ole nauttinut koskaan liikunnasta vaan mielummin lukenut. Oisko silloin jo näkynyt fyysinen laiskuus?

Vierailija
10/13 |
09.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

väitä vastaa eteikö lapsi trarvitsisi myös sylittelyä ja läheisyyttä, mutta liikkumaan oppimisen kannalta lapsen olisi kyllä hyv saada myös omakohtaista tuntumaa erilaisiin liikkeisiin. JOs lapsi vain istuu sylissä silloin se on vanhempi joka korjaa kallistumise luisimiset, korjaa ylipäätään asentoa. Jotta lapsi lähtee liikkeelle tarvitsee lapsen kehonhallinnan lihasten kehittyä, eikä ne kehity jos "kaikki" tehdään hnänen puolestaan.



Eihän tuosa mitään viivästymää vielä ole, mutta ilmeisesti lasta on pidetty himan "löysänä" tms kun neuvolassa on useamman kerran käyty extraa.



Itsellä molemmat lapset ovat lähteneet aikaisin liikenteeseen (nuorimmainen otti elien ekataskeleet ilman tukea ja ikää 8kk) ja olen niin pirskatin kateellinen niille äideille joiden lapsen on niin fiksuja että ne lähtevät kävelemään vasta yli vuoden ikäisinä kun on sentään yhtää järkeä päässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
09.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

sylittely ei viivästystä, vaan paremminkin kypsyttää vauvaa kävelyyn, sillä tasapainoaistit saavat pystyasennossa stimulaatiota. tästä on olemassa tutkimustietoakin, jos haluat tutustua!



omat kantoliinavauvani lähtivät kävelemään 10 sekä 8,5 kk:n iässä.

Vierailija
12/13 |
09.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että tämä ei viihdy lattialla, vaan kitisee. Hän ei viihdy siksi, ettei osaa vielä liikkua kunnolla. Se voi olla kehitysviivettäkin.



Omia lapsia olen pitänyt sylissä aina niin kauan, kunnes ovat alkaneet viihtyä lattialla. En ole siis ikinä huudattanut viltin päällä.



Esikoinen osoittautui liikuntavammaiseksi, eli hänellä sitten tuli terapiat mukaan tavoitteineen.



Toka alkoi viihtyä enemmän lattialla 5-6kk iässä, lähti heti liikkeelle. 8-9kk iässä ei paljon enää syliin tullut. Kolmas alkoi viihtyä lattialla siinä 6-7kk iässä, ryömi aika tehokkaasti heti ja alkoi kontata 8kk iässä. Haluaa syliin enemmän kuin toka ja roikkuu puntissa. Kävelee tukia pitkin maltillisesti, on 10kk.



Sitterissä kumpikin on ollut vain vähän. Nuorempi pikkasen enemmän. Nyt nuorempaa ei enää saa laitettua syöttikseenkään "viihtymään", kun nousee seisomaan koko ajan.



Ei normaalisti kehittyvää saa parkkeerattua, vaikka koettaisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
09.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

roikotettu sylissä vaan lattialla on saanut olla ja virikkeitä on annettu. Silti esim nuorimmainen oppi tukea vasten seisomaan 11 kuisena. Kävelemään 18kk iässä. Nyt pelaa käsipalloa ja harrastaa uintia ja on muutenkin äärimmäisen liikunnallinen lapsi. Eikä merkkiäkään "viivästymästä" millään osa-alueella.



Meillä kaikki lapset on lähteneet kävelemään vasta 16-18 kuisina, esikoispoika ei osannut vielä kääntyä 11 kuisena (tai ehkei ollut tarvetta:D). Ja yksi joukkueensa parhaista junnupelaajista oli aikoinaan... Eli ei kerro mitään lapsen todellisesta kehityksestä. Vrt - lasten isä lähti kävelemään 11kk iässä ja minä äiti 13kk iässä. Joten ei ollut edes perinnöllistä.