Saatuani pojan olen alkanut miettiä miesten ongelmia
Kommentit (33)
Minä mies, en välittänyt minkä värisiä vaatteita ostin tyttärelleni, kunhan ne olivat hänelle ulkonäöltä sopivia. Sain kyllä kuulla tästä välillä, jos haluat välttää niinsanotut miesten ongelmat, niin opetat lapsesi puhumaan omista tunteistaan. Minä en ole mikään palstalla esitetty lassukka, mutta pidän luonnosta, runoudesta ja uskollan sanoa rakastan sinua.
Minua pelottaa, että millähän tavalla oma poika menee "pieleen". Miehet kun on aina vaivalloisia jollain tavalla. Olisi hienoa pystyä kasvattamaan tuonne edes yksi suoraselkäinen mies, joka ei ajattelisi hepillään tai jäisi aikuisvauvaksi.
Hepillä ajattelua ei voi estää kun se on niiden testosteronissa. Mutta seksihän on vaan mukavaa....Mutta joo, muistat vaan, että kun se haluaa leikkiä "tinasotilailla sotaa" niin se on ok, eikä pojasta ole tulossa sotahullua. Pojilla on jotain poikainjuttuja mitkä naisten pitää opetella, eikä vaan kieltää.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 20:27"]
Minua pelottaa, että millähän tavalla oma poika menee "pieleen". Miehet kun on aina vaivalloisia jollain tavalla. Olisi hienoa pystyä kasvattamaan tuonne edes yksi suoraselkäinen mies, joka ei ajattelisi hepillään tai jäisi aikuisvauvaksi.
[/quote]
Miehiä vihaava ja halveksuva asenteesi näkyy varmasti suhtautumisessasi poikaasikin. Lapsiparka.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 13:48"]
No täällä yksi, jolle on käynyt samoin. Voisi kait sanoa, että minusta tuli "lassukka", ainakin jollakin tasolla.
Kyllä tosiaa pojan saaminen avasi silmiä ja laittoi pohtimaan myös miesten ja poikien asemaa nimenomaan Suomessa.
Minulla on myös tytär, mutta kyllä tässä vuosien varrella on alkanut tuntua siltä, että eihän noilla (meillä) tytöillä ole hätää. Ongelmat tiedostetaan paljon paremmin ja niitä epäkohtia parannetaan myös herkemmin.
[/quote]
Kiva kuulla. Onko niin ettei meidän lassukoiden ruikutus ole mennyt aivan hukkaan? :D
Mulle on tainnut osittain käydä samoin. Eli tunnen nykyään paljon enemmän empatiaa miehiä ja nuoria poikia kohtaan kuin ennen kuin sain poikia. En tosin ole ajatellut sen johtuvan suoraan siitä, mutta varmasti sillä on iso merkitys.
On pakko sanoa, että naiset ovat monesti todella kylmäkiskoisia ja epäempaattisia miehiä kohtaan. Totta kai miehissä on sikamaisia ja naisia aliarvostavia sovinisteja, mutta yhtä lailla on naisissakin ilkeitä paskapäitä. Miesten maailma on monesti aika karu ja vaativa, joten poikien kasvattaminen sellaisiksi että selviävät kunnialla elämän kolhuista on mielestäni jopa haasteellisempaa kuin tyttöjen.
Ehkä nämä miesvihamiehiset naiset ovat niitä, joilla ei ole poikia.
Minä en ennen omia poikiani tuntenut juurikaan empatiaa miehiä kohtaan. Esimerkiksi median kuvat sodassa olevista nuorista miehistä ympäri maailman eivät herättäneet mitään tunteita. Nyt ajattelen aina, kuinka siinä uhrataan nuori elämä, ja kenties parin seuraavan sukupolven mielenterveys, kun mies traumatisoidaan sodassa. Mietin aina, kuinka peloissaan ja väsynteitä kuvien sotilaat ovat, ja kuinka heidän paikkansa olisi koulussa, työssä, puolisona, isänä ja ennen kaikkea heidän tehtävänsä olisi säilyä hengissä ettei äidin sydän särkyisi.
Sama tilanne kaikessa muussakin, mietin usein kuinka kapea on miesten liikkumavara monissa asioissa, eikä siihen ole mitään muuta syitä kuin näköalaton kulttuuri, jota naisetkin ylläpitävät.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 20:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 13:48"]
No täällä yksi, jolle on käynyt samoin. Voisi kait sanoa, että minusta tuli "lassukka", ainakin jollakin tasolla.
Kyllä tosiaa pojan saaminen avasi silmiä ja laittoi pohtimaan myös miesten ja poikien asemaa nimenomaan Suomessa.
Minulla on myös tytär, mutta kyllä tässä vuosien varrella on alkanut tuntua siltä, että eihän noilla (meillä) tytöillä ole hätää. Ongelmat tiedostetaan paljon paremmin ja niitä epäkohtia parannetaan myös herkemmin.
[/quote]
Kiva kuulla. Onko niin ettei meidän lassukoiden ruikutus ole mennyt aivan hukkaan? :D
[/quote]
No en sanoisi sitä ruikutukseksi vaikka välillä saakin sellaisen kuvan joistakin viesteistä sekä täällä että muilla palstoilla :D
Ei sitä ennen lapsia pahemmin miettinyt mitään tasa-arvoasioita, kunhan elin ja olin. Tosin olin suht nuorikin (21v kun esikoinen syntyi) eli elämässä oli vähän muita kiinnostuksen kohteita.
Poika kasvoi ja kehittyi ja tietenkin sitä yritti pohtia, miten osaan kasvattaa pojan (isää ei valitettavasti ollut kuvioissa, mies"esikuvia" kuitenkin). En kai vain "tunge" poikaa siihen perinteiseen muottiin jne.
Jotenkin kummasti sitä ensiksi eksyi Laasasen blogiin ja siitä sitten muille sivustoille. Enemmän silti Laasasen blogissa käyn. Toki hän kirjoittaa enemmän ns. pariutumiskulttuurista mutta kyseisessä blogissa on tullut hyvin esiin myös muita epäkohtia. Ja täytyy sanoa, että olen tuon blogin kautta oppinut paljon miesten ajatusmaailmasta :D
En tietenkään allekirjoita ihan kaikkea, mitä miesasiamiehet kirjoittavat mutta suurilta osin kyllä. Heillä on hyviä pointteja mutta valitettavasti miehet eivät tunnu oikein saavan ääntään kuuluviin. Naisten tasa-arvo on aina se yhteiskunnan suurin huoli.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 20:27"]
Minua pelottaa, että millähän tavalla oma poika menee "pieleen". Miehet kun on aina vaivalloisia jollain tavalla. Olisi hienoa pystyä kasvattamaan tuonne edes yksi suoraselkäinen mies, joka ei ajattelisi hepillään tai jäisi aikuisvauvaksi.
[/quote]
Kasvata poikaasi rakkaudella rakastavaksi ja tuntevaksi mieheksi. Sellaisella miehellä on omakuva kohdillaan ja hän on oman elämänsä herra.
Joo, on käynyt samoin. Mutta minullekin on käynyt tuo, että pojan saatuani aloin katsella miehiä ihan uusin silmin. He vaikuttavat paljon symppiksemmiltä ja saatan ajatella, että tuokin on joskus ollut samanlainen pikkupoika kuin omani. Ja miehet ovat usein aikuisenakin lapsellisen innostuneita jostain merkityksettömästä jutusta, urheilusta, jostain tietokonepelistä tms. Naiset ovat yleensä aikuismaisempia. Minulla ei ollut veljeä eikä muitakaan läheisiä poikia/miehiä, joten pojan saaminen on kyllä hyvällä tavalla paljon muuttanut suhtautumistani vastakkaiseen sukupuoleen. Aiemmin oikeastaan pelkäsin miehiä (paitsi omaani) enkä juuri kehdannut jutella kenellekään miehelle. Nykyään olen rennompi.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2013 klo 00:02"]
No minä olen osannut ajatella miestenkin ongelmia jo paljon ennen kuin sain oman pojan. Toiset nyt vaan osaa ajatella laajakatseisemmin. Ei äitiys ole mikään silmienavaaja kaikille. Hyvä kun sulle oli.
[/quote]
Ja hyvä sulle että olet laajakatseinen. Vielä kun oppisit mukavaksi, niin olisit varmaan täydellinen. Osasin aiemminkin ajatella, mutta nyt se ajattelu vielä enemmän konkretisoitui.