Afrikan lasten oppimisvaikeudet

34 ja 36 eivät ymmärrä mitään. Afrikassa juuri ei saada riittävästi proteiinia, sillä ruoka koostuu köyhillä pääasiassa viljellyistä kasveista, liha on harvinaisuus. Moni elää pelkällä jamssilla, vehnällä, maissilla tai hirssillä. Proteiinin puute vaikuttaa suoraan oppimisen edellytyksiin.

Ja kyllä, numero 36, monessa muussa paikassa on helpompaa. Jos et sitä tajua keskuslämmityksen, sosiaaliturvan, työttömyyskorvausten, julksen terveydenhuollon ja laadukkaan peruskoulutuksen maassa, niin sitten et varmaan millään.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:41"]

Olen ollut vapaaehtoisena opettajana Tansaniassa, joten tiedän, mistä puhun, kun sanon, että opetus siellä on todella surkeaa. Ensinnäkin olin hyvin köyhällä alueella. Monet lapset eivät saaneet ruokaa aamulla kotona, eikä koulussa ollut myöskään kouluruokailua. Koulupäivä kesti n. 3 tuntia. Lapsia koulussa oli yli 30, heillä oli jopa 3 vuoden ikäero ja he olivat hyvin eri tasoisia. Opettajia oli tasan yksi. Opetusmetodina oli, että opettaja luki ääneen esim. laskutoimituksia tai sanoja ja lapset toistivat perässä. Mitään ei selitetty. Lapsille ei myöskään opetettu esim. numeroiden käsitteitä. 

En ole opettaja, vaan opiskelen ihan toista alaa yliopistossa, mutta ihan oikeasti suomalaisen peruskoulun käyneellä on paljon parempi käsitys siitä, miten lapsia pitäisi opettaa. Yritin keskustella opetustyylistä opettjan kanssa ja näyttää itse esimerkkiä opettamalla lapsia. Ongelmana oli kuitenkin opettajan huono englanti ja oma hyvin huono swahilini. Toinen ongelma oli se, että vaikka opettaja jotain uusia opetustekniikoita, hän tuntui palaavaan vanhoihin tapoihinsa, koska ne olivat hänelle helpompia.

Olin koulussa siis kuusi viikkoa ja se oli oikeasti aika raskasta lasten määrän ja kielimuuri takia. Mutta lapset olivat ihania! Joukossa oli myös kaksi selkeästi lahjakasta poikaa ja yksi tyttö, joiden uskoisin pärjäävän (saamastaan heikosta opetuksesta huolimatta) ikäistensä suomalaisten lasten joukossa ja hyvällä opetuksella ohittavan monet suomalaiset alta aikayksikön.

[/quote]

Minä olen ollut myös opettamassa mamuja Itä-Helsingissä matematiikan lehtorina ja tiedän, ettei tuo matikan opiskelu heiltä luonnistu. Jokainen voi miettiä mistähän se johtuu.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:41"]

Olen ollut vapaaehtoisena opettajana Tansaniassa, joten tiedän, mistä puhun, kun sanon, että opetus siellä on todella surkeaa. Ensinnäkin olin hyvin köyhällä alueella. Monet lapset eivät saaneet ruokaa aamulla kotona, eikä koulussa ollut myöskään kouluruokailua. Koulupäivä kesti n. 3 tuntia. Lapsia koulussa oli yli 30, heillä oli jopa 3 vuoden ikäero ja he olivat hyvin eri tasoisia. Opettajia oli tasan yksi. Opetusmetodina oli, että opettaja luki ääneen esim. laskutoimituksia tai sanoja ja lapset toistivat perässä. Mitään ei selitetty. Lapsille ei myöskään opetettu esim. numeroiden käsitteitä. 

En ole opettaja, vaan opiskelen ihan toista alaa yliopistossa, mutta ihan oikeasti suomalaisen peruskoulun käyneellä on paljon parempi käsitys siitä, miten lapsia pitäisi opettaa. Yritin keskustella opetustyylistä opettjan kanssa ja näyttää itse esimerkkiä opettamalla lapsia. Ongelmana oli kuitenkin opettajan huono englanti ja oma hyvin huono swahilini. Toinen ongelma oli se, että vaikka opettaja jotain uusia opetustekniikoita, hän tuntui palaavaan vanhoihin tapoihinsa, koska ne olivat hänelle helpompia.

Olin koulussa siis kuusi viikkoa ja se oli oikeasti aika raskasta lasten määrän ja kielimuuri takia. Mutta lapset olivat ihania! Joukossa oli myös kaksi selkeästi lahjakasta poikaa ja yksi tyttö, joiden uskoisin pärjäävän (saamastaan heikosta opetuksesta huolimatta) ikäistensä suomalaisten lasten joukossa ja hyvällä opetuksella ohittavan monet suomalaiset alta aikayksikön.

[/quote]

Hieno kirjoitus, kiitos! On kuin virkistävä tuulahdus tympeään ja tunkkaiseen mamushittiin kun joku oikeasti asioista jotain tietävä kommentoi.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:58"]

Jos et sitä tajua keskuslämmityksen, sosiaaliturvan, työttömyyskorvausten, julksen terveydenhuollon ja laadukkaan peruskoulutuksen maassa, niin sitten et varmaan millään.

[/quote]

Oikea vastaus on että ei millään. Sellaista määrää rautalankaa ei löydy, koska kyse ei ole tiedon puutteesta vaan mielenterveysongelmasta ja vastaanottokyvystä.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:22"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:08"]

Äiti-ihmisten luulisi myös tietävän, mitä ravintoaineita aivot tarvitsevat kehittyääkseen. Ja miten käy, kun ruokavalio on puutteellinen vauvasta asti. Eikä vain Afrikassa.. 

[/quote]

Sitä ei palstapersut tajua. Ei afrikkalaisilla ole alhainen äo siksi, että ovat mustia tai "alhaisempaa rotua" vaan siksi, että keskiverto afrikkalainen ei saa tarpeeksi proteiinia tai rasvoja. Aliravitsemus haittaa aivojen kehittymistä. Tästä on tutkimustakin tehty. Eiköhän hidas oppiminenkin korjaannu elintason nousun myötä.

[/quote]

Eikun pureskelemaan ituja ja unohdetaan sitten eläinkunnan tuotteet, niissä ei ole tunnetusti proteiineja tai rasvoja.

Kestää tosi kauan ennen kuin mustien aivojen koko saavuttaa valkoisten koon, evoluutio on tässä asiassa hidasta.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:58"]

34 ja 36 eivät ymmärrä mitään. Afrikassa juuri ei saada riittävästi proteiinia, sillä ruoka koostuu köyhillä pääasiassa viljellyistä kasveista, liha on harvinaisuus. Moni elää pelkällä jamssilla, vehnällä, maissilla tai hirssillä. Proteiinin puute vaikuttaa suoraan oppimisen edellytyksiin.

Ja kyllä, numero 36, monessa muussa paikassa on helpompaa. Jos et sitä tajua keskuslämmityksen, sosiaaliturvan, työttömyyskorvausten, julksen terveydenhuollon ja laadukkaan peruskoulutuksen maassa, niin sitten et varmaan millään.

[/quote]Voi jeesus olet tyhmä. Afrikka on harvaanasuttua ja valtava määrä ihmisiä elää todellakin lihalla ja kalalla. Kalastaminen on kuulunut itä- ja länsi-Afrikan elinkeinoihin iät ja ajat. Varmaan jossain syvällä sisämaassa on myös viljelijöitä mutta heilläkin on yleensä aina kotieläimiä.

Se, että meillä nyt on keskuslämmitys ja sosiaaliturva, ei ollut pointti vaan se että meillä ei ole aina ollut, eikä sitä ole tänä päivänä monessa muussa paikassa maailmassa missä ihmiset oppii ja kehittyy.

Tiesitkö että Intiassa on paljon enemmän aliravittuja kuin Afrikassa?

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:24"]

Ap osaa lukea ja kirjoittaa, mutta luetun ymmärtäminen on ilmiselvästi huonoissa kantimissa. 

Artikkelissahan selkeästi luki, että esim. opettajat ovat ammattitaidottomia ja oppilaat eivät osaa opetuskieltä. Tyhjästä näiden lapsien on hieman vaikea nyhjästä.

Tämän lisäksi on tieteellisesti todettu, että esim aliravitsemus, taudit ja saasteet heikentävät älykkyysosamäärää esim. Saharan eteläpuolella on suhtellisesti eniten HIV-kantavia lapsia verrattuna muuhun maailmaan ja kyseisellä aluella on paljon levottomuuksia sekä nälänhätää.

Jos ÄÖ:tä suhteutetaan, niin 1900-luvulla koululaisten keskimääräinen ÄÖ jenkeissä oli 70 http://www.smithsonianmag.com/science-nature/Are-You-Smarter-Than-Your-Grandfather-Probably-Not-181842991.html . Ja en usko, että tilanne Suomessa yhtään sen ruusuisempi ollut. Tilanne Saharan eteläpuolella on nyt paljon huonompi kuin jenkeissä yli 100 vuotta sitten....

Mitä tulee oppimistuloksiin Detroitissa, niin se ei ole kyseisen kaupungin ainoa ongelma... Detroitin koulut ovat joutuneet tiukkojen säästöohjelmien uhreiksi - opettajia on lomautettu ja irtisanottu sekä kouluja on suljettu. 

[/quote]

Taas meni päättely poskelleen. IQ-testauksen metodit ovat muuttuneet niin voimallisesti viimeisen 150 vuoden aikana, ettei esim. 1900-luvun alun tulokset ole vertailukelpoisia nykyisen tilanteen kanssa. Kannattaa keskittyä nykytilanteeseen.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:08"]

Äiti-ihmisten luulisi myös tietävän, mitä ravintoaineita aivot tarvitsevat kehittyääkseen. Ja miten käy, kun ruokavalio on puutteellinen vauvasta asti. Eikä vain Afrikassa.. 

[/quote]Afrikassa keskimäärin ei ole puutetta hyvälaatuisesta ravinnosta

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:08"]

Äiti-ihmisten luulisi myös tietävän, mitä ravintoaineita aivot tarvitsevat kehittyääkseen. Ja miten käy, kun ruokavalio on puutteellinen vauvasta asti. Eikä vain Afrikassa.. 

[/quote]Afrikassa keskimäärin ei ole puutetta hyvälaatuisesta ravinnosta

[/quote]

Voi itku miten syvällä hanurissa pää voikaan olla! Mulla on kummilapsi Afrikan keskiosissa missä ei ole meri lähelläkään. Ostin sille lahjaksi härän ja perhe kirjotti vastaukseksi että nyt heillä riittää jatkossa ruokaa riittävästi. Olivat kaikki laihan ja surkean näköisiä.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:56"]

[quote author="keiju07" time="14.06.2013 klo 15:23"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:00"]

Yksittäistapauksia ei liene tarpeellsita kommentoida. Valkoisten äo keskimäärin 100 ja mustilla Afrikassa 70. Väestötasolla ero ei ole näkymättä ilmiselvästi ja jopa siten, että länsimaissa (Detroit esimerkkinä) pärjäävät ihan samaan tyyliin kuin "kotona".

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 14:37"]

Ei vaan älykkyys vaikutta koulutustasoon. Toisinpäin ei vaikutusta ole. Testeissä on muuten vain pelkkiä kuvioita eli lukutaitoa et siihen tarvitse. Opettaja joka ei osaa lukea ei kovin älykäs voi olla.

Muita ongelmia:

Overall, 85% of schools across all countries in Africa had either deficient accounting systems or none at all. Illegal collection of fees, embezzlement of school funds,
The TI report found that there was sexual abuse in schools from teachers. The TI report also found that many schools were plagued by teacher absenteeism and alcoholism.

[/quote]

Väärin jälleen kerran. Älykkyys kyllä ennusta hyvin menestymistä opinnoissa, mutta tämä on eri asia. Ja tosiasia on se, että merkittävä osa huippuälykkäistä on täydellisiä luusereita, joilta ei ole mikään onnistunut elämässä. Kuinka selität tämän?

[/quote]

[/quote]

ÄO:n mittaaminen on kulttuurista riippuvaista. Kun testimenetelmät ovat länsimaissa kehitettyjä, niin totta kai länsimaisessa kulttuurissa kasvaneet saavat niistä parempia tuloksia kuin muiden kulttuurien edustajat, olivat testit sitten mitä tahansa kuviopäättelyitä. Afrikassa ihmiset eivät ole harjaantuneet lainkaan tekemään sen tyyppisiä tehtäviä, joten ne eivät mittaa samaa asiaa. Psykologit eivät testaa maahanmuuttajia suomalaisiin oloihin standardoiduilla testeillä ottamatta huomioon henkilön äidinkieltä, kulttuuria ja kasvuolosuhteita. Vaan enpä tiedä ketkä Afrikan ihmiseille ovat ÄO-testejä tehneet, tuskin ovat alan ammattilaisia laisinkaan. Jos olisivat, olisi tutkimusten taso vähän eri pohjalla. Kaikissa väestöryhmissä ÄO-testi noudattaa normaalijakaumaa eli ÄO:n keskiarvo on aina 100. Jos näin ei ole, vaan jakauma on vääristynyt johonkin suuntaan, ei testi sovellu mittaamaan ko. kulttuurin edustajia, vaan pitäisi olla toisenlainen testi (ei kulttuurisidonnainen).

[/quote]

Lässyn lässyn ja liirum laarum.

Kerro mitä kulttuurisidonnaisuutta on matematikkassa ja deduktiivisessa ja lopeta paskanjauhanta. Etkö todella parempaan pysty?

Teidän mamuholistien kanssa asiapohjainen keskustelu on mahdotonta, koska selkeitä ja kiistattomia empiirisia tuloksia ei hyväksytä. Viisas ihminen mielestäni myöntää tosiasiat, mutta ettehän te tunnetusti mitään järjen jättiläisiä ole, vaan elätte omassa satumaailmassanne, jos mamatus on hieno, kulttuuria rikastuttava asia.

Sitten kun kysyy, että mitähän tämä rikastuttaminen tarkoittaa käytännössä, niin vastaus on samaa löpinää tai sitä ei ylipäänsä teiltä edes tule.

Jokainen tietää, että tieteen nobelistien joukossa ei ole yhtään mustaa, koska ei ole älynlahjoja riittävästi. 98 % tieteen nobelisteista on valkoisia (tai nykyään myös keltaisia) miehiä. Kaikki maailman historian suuret keksinnöt on valkoisten miesten tekemiä ja kaikki historian nerot ovat valkoisia miehiä, jne.

Wt-suvaitsevaiset eivät tietenkään tunnusta mitään myönteistä mikä valkoisiin miehiin liittyy, vaan kaikkihan ne ovat tietysti rasisteja, jne.

[/quote]

Idiootti on idiootti vaikka voissa paistaisi. Lainaus mensan sivuilta:

"Nykykäsityksen mukaan älykkyys riippuu sekä perimästä että ympäristötekijöistä. Käsitys siitä miten paljon kullakin tekijällä on merkitystä, vaihtelee. Perimän osuudeksi on esitetty 40–80%:a, kun älykkyys määritellään yleisen älykkyystekijän eli g-tekijän määrittelemäksi ominaisuudeksi. Älykkyyden kehittymisen kannalta merkittäviä ympäristötekijöitä näyttävät olevan lapsuusiän ravinto, esim. rintaruokinta edesauttaa ja aliravitsemus ja tiettyjen ravintoaineiden vajaa saanti heikentävät älykkyyden kehittymistä. Koulutuksella ja modernin yhteiskunnan tarjoamalla informaatiotulvallakin lienee oma merkityksensä. Jos lapsi elää täydellisessä virikkeettömässä tyhjiössä, on selvää, ettei hänen älykkyytensä voi kehittyä täyteen mittaansa. Vaikka aikuisiässä älykkyyttä ei juuri voi normaaliolosuhteissa pysyvästi parantaa, voi toki eri kognitiivisia kykyjä kuten kielellistä sujuvuutta, päässälaskua, loogista päättelyä jne. huomattavastikin kehittää harjoittelulla. Kuitenkin juuri tuo kyky oppia näitä kognitiivisia taitoja näyttää itsessään olevan riippuvaista älykkyydestä. Vaikka onkin mahdollista, että ÄO-testeissä menestystä voinee parantaa jonkin verran harjoittelemalla niille tyypillisiä tehtäviä etukäteen, ei tuo "parannus" kerro älykkyyden lisääntymisestä vaan älykkyydestä riippumattomien testispesifisten taitojen kehittymisestä. Yleisesti ottaen ÄO-testien toistettavuus on hyvä.

Kun on tarkasteltu ÄO-testien tuloksia länsimaissa viime vuosikymmeninä vertaamalla nykyisiä raakapistetuloksia aikaisempiin, on todettu ns. Flynn-efekti, jonka mukaan kehittyneissä maissa on tapahtunut absoluuttisesti ajatellen ÄO-testitulosten nousua noin kolme ÄO-pistettä/vuosikymmen. On viitteitä siitä, että nousu olisi pysähtynyt ainakin Norjassa ja Tanskassa 90-luvun puolivälissä. Kaiken kaikkiaan on epäselvää, kuinka paljon nousu johtuu itse älykkyyden kasvusta ja kuinka paljon muista testispesifisistä seikoista. Joka tapauksessa nousu on tapahtunut samanaikaisesti keskipituuden kasvun ja vastasyntyneiden kallon ympärysmitan kasvun kanssa ja erityisesti ovat parantuneet keskimääräistä alhaisemmat tulokset. Flynn-efekti saattaakin johtua parantuneesta lapsuusiän ravinnosta ja ehkä myös vähentyneistä älykkyyden kehityksen kannalta haitallisista sairauksista. Voi myös olla, että tietoyhteiskunnan aivoille antamat virikkeet ja yleisen koulutustason nousukin näkyy kehityksessä.

En ymmärrä mihin palstarasisti pyrkii tällä älykkyysjankkauksellaan. Siihenkö että koska Afrikkalaisten älykkyys jää alhaiselle tasolle (oli syy sitten ravinto tai mikä tahansa), jos se pystytään todistamaan meillä on hyvä syy jättää heidät oman onnensa nojaan? Toimiiko se samalla lailla myös täällä kotimaassa? Jos pystyn todistamaan että palstarasisti on tavanomaista tyhmempi (ja siinä ei kyllä tule olemaan mitään ongelmaa), onko tämä hyvä syy evätä häneltä työmarkkinatuki tai työkyvyttömyyseläke?

Mamuhyysäreille eli vihervasureille tiedoksi: Munanpuute aiheuttaa tunnetusti vakavaa hysteriaa.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:11"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:08"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:08"]

Äiti-ihmisten luulisi myös tietävän, mitä ravintoaineita aivot tarvitsevat kehittyääkseen. Ja miten käy, kun ruokavalio on puutteellinen vauvasta asti. Eikä vain Afrikassa.. 

[/quote]Afrikassa keskimäärin ei ole puutetta hyvälaatuisesta ravinnosta

[/quote]

Voi itku miten syvällä hanurissa pää voikaan olla! Mulla on kummilapsi Afrikan keskiosissa missä ei ole meri lähelläkään. Ostin sille lahjaksi härän ja perhe kirjotti vastaukseksi että nyt heillä riittää jatkossa ruokaa riittävästi. Olivat kaikki laihan ja surkean näköisiä.

[/quote]Ymmärrätkö käsitettä keskimääri? Siellä on keskimäärin hyvin ravittuja ihmisiä. 

Suomessakin on nälkää näkeviä lapsia jos yksittäisiä haetaan, ainakin sellaisia jotka ei saa proteiinia ja rasvoja ja vitamiineja riittävästi.

Mitähän se härkä auttoi muka, söikö ne sen???

Ap voisi tehdä joka päivä ensin 15 kilometrin kävelylenkin ja mennä sitten istuskelemaan torin laidalle nälissään ja yrittää opetella jollain hottentottikielellä, miten tanssitaan sadetanssia, kun opettaja piirtää kepillä ilmaan kirjainkiemuroita, jotka pitäisi nähdä sieltä 50 muun oppilaan pään takaa. Ja sen jälkeen taas se 15 kilsan kävelylenkki, kotona kourallinen riisiä suuhun, ja aamulla taas kouluun.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:18"]

Mitähän se härkä auttoi muka, söikö ne sen???

[/quote]

Pystyvät viljelemään isompia aloja kuin käsipelillä, vuokraamaan sitä naapurille samaan tarkoitukseen ruokaa vastaan jne.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:13"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:56"]

[quote author="keiju07" time="14.06.2013 klo 15:23"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:00"]

Yksittäistapauksia ei liene tarpeellsita kommentoida. Valkoisten äo keskimäärin 100 ja mustilla Afrikassa 70. Väestötasolla ero ei ole näkymättä ilmiselvästi ja jopa siten, että länsimaissa (Detroit esimerkkinä) pärjäävät ihan samaan tyyliin kuin "kotona".

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 14:37"]

Ei vaan älykkyys vaikutta koulutustasoon. Toisinpäin ei vaikutusta ole. Testeissä on muuten vain pelkkiä kuvioita eli lukutaitoa et siihen tarvitse. Opettaja joka ei osaa lukea ei kovin älykäs voi olla.

Muita ongelmia:

Overall, 85% of schools across all countries in Africa had either deficient accounting systems or none at all. Illegal collection of fees, embezzlement of school funds,
The TI report found that there was sexual abuse in schools from teachers. The TI report also found that many schools were plagued by teacher absenteeism and alcoholism.

[/quote]

Väärin jälleen kerran. Älykkyys kyllä ennusta hyvin menestymistä opinnoissa, mutta tämä on eri asia. Ja tosiasia on se, että merkittävä osa huippuälykkäistä on täydellisiä luusereita, joilta ei ole mikään onnistunut elämässä. Kuinka selität tämän?

[/quote]

[/quote]

ÄO:n mittaaminen on kulttuurista riippuvaista. Kun testimenetelmät ovat länsimaissa kehitettyjä, niin totta kai länsimaisessa kulttuurissa kasvaneet saavat niistä parempia tuloksia kuin muiden kulttuurien edustajat, olivat testit sitten mitä tahansa kuviopäättelyitä. Afrikassa ihmiset eivät ole harjaantuneet lainkaan tekemään sen tyyppisiä tehtäviä, joten ne eivät mittaa samaa asiaa. Psykologit eivät testaa maahanmuuttajia suomalaisiin oloihin standardoiduilla testeillä ottamatta huomioon henkilön äidinkieltä, kulttuuria ja kasvuolosuhteita. Vaan enpä tiedä ketkä Afrikan ihmiseille ovat ÄO-testejä tehneet, tuskin ovat alan ammattilaisia laisinkaan. Jos olisivat, olisi tutkimusten taso vähän eri pohjalla. Kaikissa väestöryhmissä ÄO-testi noudattaa normaalijakaumaa eli ÄO:n keskiarvo on aina 100. Jos näin ei ole, vaan jakauma on vääristynyt johonkin suuntaan, ei testi sovellu mittaamaan ko. kulttuurin edustajia, vaan pitäisi olla toisenlainen testi (ei kulttuurisidonnainen).

[/quote]

Lässyn lässyn ja liirum laarum.

Kerro mitä kulttuurisidonnaisuutta on matematikkassa ja deduktiivisessa ja lopeta paskanjauhanta. Etkö todella parempaan pysty?

Teidän mamuholistien kanssa asiapohjainen keskustelu on mahdotonta, koska selkeitä ja kiistattomia empiirisia tuloksia ei hyväksytä. Viisas ihminen mielestäni myöntää tosiasiat, mutta ettehän te tunnetusti mitään järjen jättiläisiä ole, vaan elätte omassa satumaailmassanne, jos mamatus on hieno, kulttuuria rikastuttava asia.

Sitten kun kysyy, että mitähän tämä rikastuttaminen tarkoittaa käytännössä, niin vastaus on samaa löpinää tai sitä ei ylipäänsä teiltä edes tule.

Jokainen tietää, että tieteen nobelistien joukossa ei ole yhtään mustaa, koska ei ole älynlahjoja riittävästi. 98 % tieteen nobelisteista on valkoisia (tai nykyään myös keltaisia) miehiä. Kaikki maailman historian suuret keksinnöt on valkoisten miesten tekemiä ja kaikki historian nerot ovat valkoisia miehiä, jne.

Wt-suvaitsevaiset eivät tietenkään tunnusta mitään myönteistä mikä valkoisiin miehiin liittyy, vaan kaikkihan ne ovat tietysti rasisteja, jne.

[/quote]

Idiootti on idiootti vaikka voissa paistaisi. Lainaus mensan sivuilta:

"Nykykäsityksen mukaan älykkyys riippuu sekä perimästä että ympäristötekijöistä. Käsitys siitä miten paljon kullakin tekijällä on merkitystä, vaihtelee. Perimän osuudeksi on esitetty 40–80%:a, kun älykkyys määritellään yleisen älykkyystekijän eli g-tekijän määrittelemäksi ominaisuudeksi. Älykkyyden kehittymisen kannalta merkittäviä ympäristötekijöitä näyttävät olevan lapsuusiän ravinto, esim. rintaruokinta edesauttaa ja aliravitsemus ja tiettyjen ravintoaineiden vajaa saanti heikentävät älykkyyden kehittymistä. Koulutuksella ja modernin yhteiskunnan tarjoamalla informaatiotulvallakin lienee oma merkityksensä. Jos lapsi elää täydellisessä virikkeettömässä tyhjiössä, on selvää, ettei hänen älykkyytensä voi kehittyä täyteen mittaansa. Vaikka aikuisiässä älykkyyttä ei juuri voi normaaliolosuhteissa pysyvästi parantaa, voi toki eri kognitiivisia kykyjä kuten kielellistä sujuvuutta, päässälaskua, loogista päättelyä jne. huomattavastikin kehittää harjoittelulla. Kuitenkin juuri tuo kyky oppia näitä kognitiivisia taitoja näyttää itsessään olevan riippuvaista älykkyydestä. Vaikka onkin mahdollista, että ÄO-testeissä menestystä voinee parantaa jonkin verran harjoittelemalla niille tyypillisiä tehtäviä etukäteen, ei tuo "parannus" kerro älykkyyden lisääntymisestä vaan älykkyydestä riippumattomien testispesifisten taitojen kehittymisestä. Yleisesti ottaen ÄO-testien toistettavuus on hyvä.

Kun on tarkasteltu ÄO-testien tuloksia länsimaissa viime vuosikymmeninä vertaamalla nykyisiä raakapistetuloksia aikaisempiin, on todettu ns. Flynn-efekti, jonka mukaan kehittyneissä maissa on tapahtunut absoluuttisesti ajatellen ÄO-testitulosten nousua noin kolme ÄO-pistettä/vuosikymmen. On viitteitä siitä, että nousu olisi pysähtynyt ainakin Norjassa ja Tanskassa 90-luvun puolivälissä. Kaiken kaikkiaan on epäselvää, kuinka paljon nousu johtuu itse älykkyyden kasvusta ja kuinka paljon muista testispesifisistä seikoista. Joka tapauksessa nousu on tapahtunut samanaikaisesti keskipituuden kasvun ja vastasyntyneiden kallon ympärysmitan kasvun kanssa ja erityisesti ovat parantuneet keskimääräistä alhaisemmat tulokset. Flynn-efekti saattaakin johtua parantuneesta lapsuusiän ravinnosta ja ehkä myös vähentyneistä älykkyyden kehityksen kannalta haitallisista sairauksista. Voi myös olla, että tietoyhteiskunnan aivoille antamat virikkeet ja yleisen koulutustason nousukin näkyy kehityksessä.

[/quote]

Paskanjauhanta jatkuu.

Tuo g-faktori on ihan huuhaata. Ota asiasta selvää ennen lauot totuuksia. G-faktori perustuu faktorianalyysiin, joka tilastollinen monimuuttujamenetelmä, jota tilastotieteilijät eivät hyväksy, koska lopputulos ei ole yksikäsitteinen, vaan täysin subjektiivinen, tulkinnanvarainen asia.

Faktorianalyysia käytetään ainoastaan siksi, että löydetään joku "analyyttinen" perustelu omille höpinöilleen ja tämähän onnistuu, kun mikä tahansa vastaus kelpaa. Katsopa netistä vähän alkeita liittyen tuohon faktorianalyysiin (factor analysis) ja kun olet tehnyt tämän, niin jutellaan tarkemmin.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:22"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:18"]

Mitähän se härkä auttoi muka, söikö ne sen???

[/quote]

Pystyvät viljelemään isompia aloja kuin käsipelillä, vuokraamaan sitä naapurille samaan tarkoitukseen ruokaa vastaan jne.

[/quote]Eli ruokaa on. Mikä on ongelma.

Afrikassa muuten kasvaa proteiinipitoisia kasveja, Suomessa ei

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:21"]

Ap voisi tehdä joka päivä ensin 15 kilometrin kävelylenkin ja mennä sitten istuskelemaan torin laidalle nälissään ja yrittää opetella jollain hottentottikielellä, miten tanssitaan sadetanssia, kun opettaja piirtää kepillä ilmaan kirjainkiemuroita, jotka pitäisi nähdä sieltä 50 muun oppilaan pään takaa. Ja sen jälkeen taas se 15 kilsan kävelylenkki, kotona kourallinen riisiä suuhun, ja aamulla taas kouluun.

[/quote]

Asiaa. Ehdotan että otetaan ap:ltä ja kavereiltaan tyhmyyden perusteella kaikki tuet pois, voivat sitten toteuttaa käytännössä tätä aatettaan että mitä tyhmempi sitä vähemmän tarvii välittää. Heillä tosin ei tule olemaan mitään ongelmaa selvitä koska ovat niin paljon fiksumpia kuin afrot. Osallistun ilomielin talkoisiin.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:22"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 16:13"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:56"]

[quote author="keiju07" time="14.06.2013 klo 15:23"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:00"]

Yksittäistapauksia ei liene tarpeellsita kommentoida. Valkoisten äo keskimäärin 100 ja mustilla Afrikassa 70. Väestötasolla ero ei ole näkymättä ilmiselvästi ja jopa siten, että länsimaissa (Detroit esimerkkinä) pärjäävät ihan samaan tyyliin kuin "kotona".

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 14:37"]

Ei vaan älykkyys vaikutta koulutustasoon. Toisinpäin ei vaikutusta ole. Testeissä on muuten vain pelkkiä kuvioita eli lukutaitoa et siihen tarvitse. Opettaja joka ei osaa lukea ei kovin älykäs voi olla.

Muita ongelmia:

Overall, 85% of schools across all countries in Africa had either deficient accounting systems or none at all. Illegal collection of fees, embezzlement of school funds,
The TI report found that there was sexual abuse in schools from teachers. The TI report also found that many schools were plagued by teacher absenteeism and alcoholism.

[/quote]

Väärin jälleen kerran. Älykkyys kyllä ennusta hyvin menestymistä opinnoissa, mutta tämä on eri asia. Ja tosiasia on se, että merkittävä osa huippuälykkäistä on täydellisiä luusereita, joilta ei ole mikään onnistunut elämässä. Kuinka selität tämän?

[/quote]

[/quote]

ÄO:n mittaaminen on kulttuurista riippuvaista. Kun testimenetelmät ovat länsimaissa kehitettyjä, niin totta kai länsimaisessa kulttuurissa kasvaneet saavat niistä parempia tuloksia kuin muiden kulttuurien edustajat, olivat testit sitten mitä tahansa kuviopäättelyitä. Afrikassa ihmiset eivät ole harjaantuneet lainkaan tekemään sen tyyppisiä tehtäviä, joten ne eivät mittaa samaa asiaa. Psykologit eivät testaa maahanmuuttajia suomalaisiin oloihin standardoiduilla testeillä ottamatta huomioon henkilön äidinkieltä, kulttuuria ja kasvuolosuhteita. Vaan enpä tiedä ketkä Afrikan ihmiseille ovat ÄO-testejä tehneet, tuskin ovat alan ammattilaisia laisinkaan. Jos olisivat, olisi tutkimusten taso vähän eri pohjalla. Kaikissa väestöryhmissä ÄO-testi noudattaa normaalijakaumaa eli ÄO:n keskiarvo on aina 100. Jos näin ei ole, vaan jakauma on vääristynyt johonkin suuntaan, ei testi sovellu mittaamaan ko. kulttuurin edustajia, vaan pitäisi olla toisenlainen testi (ei kulttuurisidonnainen).

[/quote]

Lässyn lässyn ja liirum laarum.

Kerro mitä kulttuurisidonnaisuutta on matematikkassa ja deduktiivisessa ja lopeta paskanjauhanta. Etkö todella parempaan pysty?

Teidän mamuholistien kanssa asiapohjainen keskustelu on mahdotonta, koska selkeitä ja kiistattomia empiirisia tuloksia ei hyväksytä. Viisas ihminen mielestäni myöntää tosiasiat, mutta ettehän te tunnetusti mitään järjen jättiläisiä ole, vaan elätte omassa satumaailmassanne, jos mamatus on hieno, kulttuuria rikastuttava asia.

Sitten kun kysyy, että mitähän tämä rikastuttaminen tarkoittaa käytännössä, niin vastaus on samaa löpinää tai sitä ei ylipäänsä teiltä edes tule.

Jokainen tietää, että tieteen nobelistien joukossa ei ole yhtään mustaa, koska ei ole älynlahjoja riittävästi. 98 % tieteen nobelisteista on valkoisia (tai nykyään myös keltaisia) miehiä. Kaikki maailman historian suuret keksinnöt on valkoisten miesten tekemiä ja kaikki historian nerot ovat valkoisia miehiä, jne.

Wt-suvaitsevaiset eivät tietenkään tunnusta mitään myönteistä mikä valkoisiin miehiin liittyy, vaan kaikkihan ne ovat tietysti rasisteja, jne.

[/quote]

Idiootti on idiootti vaikka voissa paistaisi. Lainaus mensan sivuilta:

"Nykykäsityksen mukaan älykkyys riippuu sekä perimästä että ympäristötekijöistä. Käsitys siitä miten paljon kullakin tekijällä on merkitystä, vaihtelee. Perimän osuudeksi on esitetty 40–80%:a, kun älykkyys määritellään yleisen älykkyystekijän eli g-tekijän määrittelemäksi ominaisuudeksi. Älykkyyden kehittymisen kannalta merkittäviä ympäristötekijöitä näyttävät olevan lapsuusiän ravinto, esim. rintaruokinta edesauttaa ja aliravitsemus ja tiettyjen ravintoaineiden vajaa saanti heikentävät älykkyyden kehittymistä. Koulutuksella ja modernin yhteiskunnan tarjoamalla informaatiotulvallakin lienee oma merkityksensä. Jos lapsi elää täydellisessä virikkeettömässä tyhjiössä, on selvää, ettei hänen älykkyytensä voi kehittyä täyteen mittaansa. Vaikka aikuisiässä älykkyyttä ei juuri voi normaaliolosuhteissa pysyvästi parantaa, voi toki eri kognitiivisia kykyjä kuten kielellistä sujuvuutta, päässälaskua, loogista päättelyä jne. huomattavastikin kehittää harjoittelulla. Kuitenkin juuri tuo kyky oppia näitä kognitiivisia taitoja näyttää itsessään olevan riippuvaista älykkyydestä. Vaikka onkin mahdollista, että ÄO-testeissä menestystä voinee parantaa jonkin verran harjoittelemalla niille tyypillisiä tehtäviä etukäteen, ei tuo "parannus" kerro älykkyyden lisääntymisestä vaan älykkyydestä riippumattomien testispesifisten taitojen kehittymisestä. Yleisesti ottaen ÄO-testien toistettavuus on hyvä.

Kun on tarkasteltu ÄO-testien tuloksia länsimaissa viime vuosikymmeninä vertaamalla nykyisiä raakapistetuloksia aikaisempiin, on todettu ns. Flynn-efekti, jonka mukaan kehittyneissä maissa on tapahtunut absoluuttisesti ajatellen ÄO-testitulosten nousua noin kolme ÄO-pistettä/vuosikymmen. On viitteitä siitä, että nousu olisi pysähtynyt ainakin Norjassa ja Tanskassa 90-luvun puolivälissä. Kaiken kaikkiaan on epäselvää, kuinka paljon nousu johtuu itse älykkyyden kasvusta ja kuinka paljon muista testispesifisistä seikoista. Joka tapauksessa nousu on tapahtunut samanaikaisesti keskipituuden kasvun ja vastasyntyneiden kallon ympärysmitan kasvun kanssa ja erityisesti ovat parantuneet keskimääräistä alhaisemmat tulokset. Flynn-efekti saattaakin johtua parantuneesta lapsuusiän ravinnosta ja ehkä myös vähentyneistä älykkyyden kehityksen kannalta haitallisista sairauksista. Voi myös olla, että tietoyhteiskunnan aivoille antamat virikkeet ja yleisen koulutustason nousukin näkyy kehityksessä.

[/quote]

Paskanjauhanta jatkuu.

Tuo g-faktori on ihan huuhaata. Ota asiasta selvää ennen lauot totuuksia. G-faktori perustuu faktorianalyysiin, joka tilastollinen monimuuttujamenetelmä, jota tilastotieteilijät eivät hyväksy, koska lopputulos ei ole yksikäsitteinen, vaan täysin subjektiivinen, tulkinnanvarainen asia.

Faktorianalyysia käytetään ainoastaan siksi, että löydetään joku "analyyttinen" perustelu omille höpinöilleen ja tämähän onnistuu, kun mikä tahansa vastaus kelpaa. Katsopa netistä vähän alkeita liittyen tuohon faktorianalyysiin (factor analysis) ja kun olet tehnyt tämän, niin jutellaan tarkemmin.

[/quote]

Voi huokaus, ei tuollaisen tampion kanssa yksinkertaisesti ole mitään hyötyä väitellä. Sinä haluat kinastella ja kaikki muut ovat tyhmiä/oaskanjauhantaa/vaikka mitä, jos se ei tue "teoriaasi". Painu takaisin hiekkalaatikolle kasvamaan ja opettele kanssakäymistä ihmisten kanssa, ennenkuin tulet nettiin riehumaan. Tottakai mensa on väärässä, tutkijat ovat väärässä, kaikki ovat väärässä paitsi sinä ja sen yhen juontajan isukki, joka meni tekemään vastaavanlaisen älykkyyskokeen Afrikkaan ja jonka tieteellinen tutkimus kumottiin täysin tiedepiireissä - se oli täysi vitsi. Muistaako kukaan tämän rassukan nimeä?

Nyt kun olen homppanian kätilöimänä pääsemässä kukkahattutätiydestäni koen oikeastaan melkoisen vapautumisen tunteen. Enää ei tarvi teeskennellä että huvittaa maksaa jollekin hemmetin mulkulle siitä että se istuu päivät pitkät netissä home perseessä jauhamassa mamuista yhteiskunnan rahoilla, kun itse olen koko ajan stressissä ja maanantaina odottaa taas hirvee läjä töitä.

Eli tässä se mihin mun verorahat jatkossa irtoaa, joku vaaliedokas voi vapaasti käyttää ja täältä lähtee heti yksi ääni tulemaan. Ne joita ei koulunkäynti tai työnteko kiinnosta, ei ansaitse yhtään mitään. Ne voidaan sijoittaa paskimpiin asuntoihin mitä markkinoilta löytyy, mielellään kauas toisistaan ettei synny jotain tyhmyyden keskittymiä. Rahaa ei niille anneta ollenkaan. Kelaa perustetaan kassa, josta voi hakea ruokaa, vaatteita ja ehkä jonkun halvan pikkutabletin, jolla on pääsy hesariin, iltasanomiin ja työvoimahallinnon sivuille. Jos haluaa enemmän käyttää tietokonetta, voi varata päiväkeskuksesta ajan puoli tuntia kerrallaan. Niin joo, ja julkisiin kulkuneuvoihin saa kausikortin. Jos kaveri on oikein, oikein kiltisti, juhlapäivinä voidaan jakaa kuponkeja, joilla pääsee vaikka vappuna jonnekin mäkkäriin syömään tai kahvilaan kahville. Puhelimeksi halvin malli mitä löytyy ja prepaid. Tällä menetelmällä poistuu myös kaikki ylipaino-ongelmat, koska jokaiselle lasketaan pituuden mukainen kalorimäärä, jota vastaavat ruokatarvikkeet annetaan pahvilaatikossa käteen parin päivän välein. Jos ei kelpaa, tervemenoa roskiksia tonkimaan. Mitään muuta ei saa. Veikkaan että työnteko rupeaa kiiinnostamaan alta aikayksikön.