Kenen kuuluu mielestäsi maksaa minun ja tyttäreni juhlapuvut?
Taustaa: Sovittiin miehen kanssa aikoinaan, että pidetään omat rahat jossain määrin. Kumpikin laittaa tietyn summan yhteiselle tilille, josta yhteiset kulut maksetaan. Tuo summa on sitten hieman vaihdellut. se, joka on paremmin palkatussa työssä, on maksanut enemmän. Kumpikin olemme vuorotellen olleet tuossa tilanteessa ja makselleet enemmän. Vaatteet ja muut henkilökohtaiset tavarat on ostettu sitten omista rahoista.
Miehen suvun puolella on ensi kesänä kahdet lakkiaiset, yhdet valmistujaiset, neljät häät, kahdet ristiäiset, kahdet konfimaatiojuhlat ja yhdet prometheusjuhlat. Miehen suvussa on tapana, että naisilla ei ole koskaan samaa juhlavaatetta toisissa juhlissa. Minun suvussani taas on voi samaa hyvää leninkiä käyttää uudestaan ja uudestaan.
Mielestäni on järjetöntä, että vaatteita käytetään vain kerran. Sanoin miehelle, että minä pukeudun sitten samoihin vaatteisiin. Toki häihin hieman eri juhlapuku kuin esim. lakkiaisiin ja ristiäisiin. Näihin ei sentään ole iltapukukoodia. Mies pahoitti mielensä. Hänen mielestään on loukkaus, jos en osta uutta pukua minulle ja minun tyttärelleni jokaisiin pippaloihin, Kysyin sitten, että onko hän valmis maksamaan minun ja tyttäreni juhlavaatteet. Mies vastasi, että mehän olemme sopineet, että jokainen ostaa omat vaatteensa....
Mielestäni ei ole reilua, että minun pitäisi ostaa tuhansilla euroilla kolttuja, kenkiä, laukkuja (asusteidenkin pitää olla uudet) yms vain siksi, että hänen suvullaan on sellainen tapa.
Mitä mieltä olet? Tämä on ensimmäinen kerta kun tulee rahasta kiistaa. Järjestelymme on toiminut tähän asti moitteetomasti ja molempia miellyttäen 5 vuotta. (Juhlavaatteita on ollut kaapissani siis tarpeeksi aiempiin tarpeisiin, jotta olen voinut aina pukea jotain "uutta" ylleni.)
Kommentit (85)
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 11:29"]
Tämähän on provo, mutta mielenkiintoinen. Kyseessä on kyllä ihan oikeasti vanha maalaissukujen tapa. Lapsuudessani länsisuomalaisella maaseudulla oli tapana hankkia häihin uudet vaatteet, eikä muissakaan sukujuhlissa naiset esiintyneet samassa asussa monta kertaa peräkkäin. Pukuja käytettiin kyllä useampaan kertaan, mutta ei samana vuonna täsmälleen samojen ihmisten ollessa paikalla.
En muista, että säännöistä oltaisiin kotonani välttämättä puhuttu ääneen, mutta tunnistan nämä ne. Kuulin ehkä äitini juttelevan siskoilleen, että nyt tarvitaan taas uutta vaatetta, kun tuli kutsu sinne ja sinne. Maalla järjestettiin silloin tällöin jopa iltapukujuhlia 60-luvulla.
Taustalla on ajatus, että kunnioitetaan juhlaa ja päivänsankareita pukeutumisella. Jos aikuinen nainen kulkee monet juhlat samassa asussa, se viestii, että ei arvosteta tilanteita eikä ole viitsitty panostaa.
Lapset ja vanhukset saivat armoa. Tytöille ja pojille hankittiin uudet vaatteet koulun kevätjuhlaan, ja niillä mentiin koko kesäkauden kaikki juhlat. Samoin koulun joulujuhlaan pukeuduttiin aina uuteen asuun. Vanhusten ei myöskään odotettu hankkivan enää joka tilaisuuteen uutta asua, he pukeutuivat pääasiassa mustaan.
Noudatan aika pitkälle näitä sääntöjä edelleen. Sukujuhlia on sen verran harvakseen, ettei se ole vaikeaakaan. Asuni on harvoin ihan uusi, mutta olennaista on, etteivät sukulaiset ole nähneet juuri sitä yhdistelmää aiemmin.
Ap:lle suosittelen ratkaisuksi kirpputoria, mikäli ongelma on todellinen. Ja mies maksaa.
[/quote]
Juuri näin. Äidilläni oli kaapissa kymmenkunta juhla-asua, joita käytti ja vaihteli koruja, jakkuja, vöitä jne. Koska siihen aikaan ei lihottu ja laihduttu tämän tästä, oli osa vaatteista varmaan yli 20 vuotta vanhoja, mutta hyvästä materiaalista ommeltuina pysyivät kuosissa ja niitä saattoi muunnella vaikka poistamalla hihat tai lisäämällä helmaan röyhelön tms.
Joka kerta juhlissa oli eri asu, mutta uusia vaatteita ei välttämättä ostettu edes kerran vuodessa. Kerskakulutuksesta ei ollut tietoakaan vaan kyse oli siitä, että juhlamieli syntyi juhla-asun "tekemisestä". Joskus riitti uusi jakku, joskus ommeltiin kolttu melkein uudeksi.
Itse huomaan heti, jos joku on samassa asussa monessa juhlassa. En ajattele, että siinäpä säästäväinen henkilö vaan enemmänkin mietin, eikö hän oikeasti halunnut tulla tänne, koska ei viitsinyt nähdä yhtään vaivaa.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 11:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 10:47"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 23:15"]
Usko tai älä, minun suvussani on ihan sama tapa eli ei kahta kertaa samana vuonna samassa mekossa juhliin, joissa suurin osa samaa väkeä.
Meillä on tänä vuonna 2 häät, 2 yo-juhlat, 1 rippijuhlat ja yhdet 60v synttärit. Ja minulla on joka kerta eri asu, tosin vain 1 uusi. Muuten nappaan kaapista jotain siellä jo olevaa, jonka saa vaikka huivilla/jakulla muutettua erinäköiseksi kuin mitä se oli viime vuonna.
[/quote]
Mä en voi uskoa että 2000-luvulla on jotain näin ulkokultaista ja typerää vielä olemassa. Eikö suvun jäsenillä ole henkisiä lahjoja ollenkaan kun pitää joidenkin vaatteiden kanssa keekoilla? Minusta tuo on naurettavaa, turhanpäiväistä ja tuollaista tekee vain pätemisentarpeiset vanhan ämmät. Miksi ihmeessä te suostutte ylläpitämään noin typeriä tapoja? Oikeasti ap, sulla EI OLE mitään oikeaa ongelmaa. Korekintaan itsetunnon muute kun tuollaisia edes mietit.
[/quote]
Mitä ulkokultaista ja typerää on siinä, että haluaa pukeutua kivasti? Tuskin ne muut edes muistavat, mitä minulla on päälläni missäkin juhlassa, mutta kyse onkin sen oman juhlamielen virittämisestä! Haluan ihan itse, että olen joka juhlassa pukeutunut hieman eri tavalla, koska siitä syntyy minun tunnelmani. Joku toinen vetää viinaa kaksin käsin juhlassa kuin juhlassa, minä (ja kieltämättä kaikki 7 serkkuani ja 2 siskoani sekä 2 tätiä ja enon vaimo) laitan päälle jotain uudenlaista juhlavaa eikä joka kerta samaa leninkiä.
Ei se ole keneltäkään pois, jos maltan miettiä pukeutumista sen sijaan, että hankin joka kevät nirunarumekon ja leikin, että se sopii joka juhlaan.
[/quote]
Tässä ei ollut nyt kysymys sinusta, vaan ihmisestä, joka EI HALUA ostaa joka juhliin täysin uutta vaate- ja asustekertaa, mutta häntä siihen painostetaan! Herranen aika tätä luetun ymmärtämisen tasoa! Jos joku haluaa ihan itse toimia näin ja rahat riittävät, siitä vaan, nauti itse valitusta tavastasi! Nyt oli kyse siitä, onko reilua vaatia sitä muilta ihmisiltä! Ihan kauheaa jos juhlien tärkein asia on se, ettei kenenkään, siis kenenkään, päällä olevaa asua vaan ole käytetty ennen.
[/quote]
Kyse on siitä, onko reilua odottaa puolison panostavan pukeutumiseen, kun mennään yhdessä juhlimaan! Ap ei halua ostaa vaatteita ja miehensä häpeää vaimoaan. Siitä tästä on lopulta kyse eli vaimo ei halua miehensä olevan hänestä ylpeä!
Todennäköisesti ap on niitä, joka ilmestyy joka paikkaan capreissa ja topissa ja selittää sitten, että tämä on niin käytännöllistä.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 22:43"]
Taustaa: Sovittiin miehen kanssa aikoinaan, että pidetään omat rahat jossain määrin. Kumpikin laittaa tietyn summan yhteiselle tilille, josta yhteiset kulut maksetaan. Tuo summa on sitten hieman vaihdellut. se, joka on paremmin palkatussa työssä, on maksanut enemmän. Kumpikin olemme vuorotellen olleet tuossa tilanteessa ja makselleet enemmän. Vaatteet ja muut henkilökohtaiset tavarat on ostettu sitten omista rahoista.
Miehen suvun puolella on ensi kesänä kahdet lakkiaiset, yhdet valmistujaiset, neljät häät, kahdet ristiäiset, kahdet konfimaatiojuhlat ja yhdet prometheusjuhlat. Miehen suvussa on tapana, että naisilla ei ole koskaan samaa juhlavaatetta toisissa juhlissa. Minun suvussani taas on voi samaa hyvää leninkiä käyttää uudestaan ja uudestaan.
Mielestäni on järjetöntä, että vaatteita käytetään vain kerran. Sanoin miehelle, että minä pukeudun sitten samoihin vaatteisiin. Toki häihin hieman eri juhlapuku kuin esim. lakkiaisiin ja ristiäisiin. Näihin ei sentään ole iltapukukoodia. Mies pahoitti mielensä. Hänen mielestään on loukkaus, jos en osta uutta pukua minulle ja minun tyttärelleni jokaisiin pippaloihin, Kysyin sitten, että onko hän valmis maksamaan minun ja tyttäreni juhlavaatteet. Mies vastasi, että mehän olemme sopineet, että jokainen ostaa omat vaatteensa....
Mielestäni ei ole reilua, että minun pitäisi ostaa tuhansilla euroilla kolttuja, kenkiä, laukkuja (asusteidenkin pitää olla uudet) yms vain siksi, että hänen suvullaan on sellainen tapa.
Mitä mieltä olet? Tämä on ensimmäinen kerta kun tulee rahasta kiistaa. Järjestelymme on toiminut tähän asti moitteetomasti ja molempia miellyttäen 5 vuotta. (Juhlavaatteita on ollut kaapissani siis tarpeeksi aiempiin tarpeisiin, jotta olen voinut aina pukea jotain "uutta" ylleni.)
[/quote]
Tähän on helppo ratkaisu! Laita ne samat kamppeet ylle joka tilaisuuteen ja kerro sitten siellä pippaloissa, ettei teillä ole varaa ostaa joka tilaisuuteen uutta asua, kun kaikki rahat menee miehesi "ongelmien" hoitamiseen!
No voi apua, eikö sitä typerää suvun tapaa olisi jo jonkun korkea aika muuttaa? Voihan sitä esimerkiksi kengillä ja koruilla ja hiustyylillä muuttaa vähän asustusta, vaikka sama puku olisikin? Esim jos on musta mekko, niin laittaa toisiin juhliin punaiset kengät ja toisiin turkoosit tai jotain muuta vastaavaa, sekin tekee jo uutta ilmettä.
jokatapauksessa ap:n kysymykseen vastaus. MIEHEN pitää koltut maksaa jos kerran vaatii uutta vaatetusta joka juhlaan. Ja miksi tyttären vaatetus olisi muutenkaan sinun maksettavisasi? Eikö hän ole miehesikin lapsi?
Ihan oikeestiko te luulette että joka paikkakunnalla on kirpputoreja joissa myydään juuri oikeankokoisia mekkoja tankokaupalla? :O
Mun mielestä todella pöyristyttävää kerskakulutusta hankkia joka juhliin uudet vaatteet. Mitä niille sitten tehdään?