Lue keskustelun säännöt.
Miksi minä olen ihan sairaan mustasukkainen miehen naispuolisesta kaverista?
20.05.2013 |
He tapaavat satunnaisesti iltaisin. MInä en ole naista koskaan nähnyt, mutta tiedän, että kyse on vain kaverista, ei edes läheisestä ystävästä. Miksi se vaivaa kuitenkin mieltäni? En halua, että mies on hänelle ystävällinen, huomaavainen, mukava ja hauska. Miksi en pääse sen yläpuolelle? Onko muita, jotka tuntevat tai voisivat tuntea samoin.
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 19:36"]
Minä olen joskus myös hieman ylireagoidusti msutasukkainen. Huomaan olevani jotenkin kateellinen kun mies antaa muille huomiota, kyselee innokkaana ja on ystävällinen ja kehuu jne- Itse ei näe tätä flirttinä tai liiallisena, mutta ulkopuolelta se on melko "epäsuomalaista" käytöstä ja häiritsee valitettavasti minuakin. Kun on ilman minua jossain ja siellä on muita naisia paikalla minua häiritsee ajatus siitä, että ne naiset ja muut ottavat miehen käytöksen iskuyrityksenä ja pelkään että oikeissa olosuhteissa jotain tapahtuisi (ei tarpeeksi luottamusta).
Jonkun uuden naiskvaerin luokse ei kyllä menisi yöksi minun suostumuksellani.. parisuhteessa kun ollaan niin kyllä minä olen ainoa nainen jonka kanssa yöt viettää. Ei mysökään harrasteta sekanakusaunoja tai vastaavia. Muuten koitan niellä mustasukkaisuutena niin että voidaan normaalisti olla ystävien kanssa.
[/quote]
Ihan kuin minun näppikseltäni. Mulla onneksi mies samanlainen mustis kuin itsekin olen niin voidaan keskustella asioista niin että toinen ymmärtää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 21:05"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 21:03"]
Tämä muistuttaa siitä ketjusta, joka oli muutama päivä sitten... Siinä nainen valitti, kun baarituttu mies ei enää tule hänen luokseen aamuun asti kestäville jatkoille niin usein kuin ennen. Mietti, johtuuko siitä että miehen vaimo on mustasukkainen. Ja miehellä oli myös lapsia. Haistan provon. Tai sitten tämä on baarituttunaisen fantasia: haluaa nähdä itsensä uhkana vaimolle, naisena jota mies oikeasti haluaa. (Tosin sen aikaisemman ketjun perusteella mies kuulosti lähinnä selkärangattomalta, perhettääm laiminlyövältä rapajuopolta.)
[/quote]
Katos, niinpä! En muistanutkaan enää sitä toista ketjua. Mitä sanoo ap?
[/quote]
Luin samaa ketjua ja ehkä siksi kirjoitin oman aloitukseni. Joku kysyi, miltäköhän vaimosta tuntuu ja minähän sen tiedän, kun olen sellainen vaimo. En aio kyllä hyväksyä touhua enää jatkossa, koska se rikkoo meidän suhdettamme. Haluaisin olla vahvaitsetuntoinen nainen, joka pystyy ajattelemaan, että mies on minut valinnut eikä kukaan muu voi väliimme tulla. En ole. Varsinkin kun mies ei alussa puhunut totta kaverin sukupuolesta. Ei jaksanut kuulemma alkaa selittää. Tällä palstalla aina kirjoitetaan, että mies saa käydä sekasaunassa naiskavereittensa kanssa ja vaikka nukkua samassa sängyssä, mutta kyllä minua vaivaa jo samassa asunnossa oleminen. -ap
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 21:03"]
Tämä muistuttaa siitä ketjusta, joka oli muutama päivä sitten... Siinä nainen valitti, kun baarituttu mies ei enää tule hänen luokseen aamuun asti kestäville jatkoille niin usein kuin ennen. Mietti, johtuuko siitä että miehen vaimo on mustasukkainen. Ja miehellä oli myös lapsia. Haistan provon. Tai sitten tämä on baarituttunaisen fantasia: haluaa nähdä itsensä uhkana vaimolle, naisena jota mies oikeasti haluaa. (Tosin sen aikaisemman ketjun perusteella mies kuulosti lähinnä selkärangattomalta, perhettääm laiminlyövältä rapajuopolta.)
[/quote]
Katos, niinpä! En muistanutkaan enää sitä toista ketjua. Mitä sanoo ap?