Mies lähti tapaamaan hoitoaan, halasi minua ennenkuin lähti
ja nyt haisen sille hemmetin partavedelle. Täytyy käydä suihkussa, ettei mies olisi koko ajan mielessä. Jos voi sanoa, että olen ollut joskus elämässäni pohjalla, niin se on nyt. Mies ei edes tiedä, että tiedän.
Kommentit (90)
Siis aionkin puhua vielä mieheni kanssa, tottakai aion. En näe mitään muuta mahdollisuutta tässä tilanteessa kuin eron. Nyt tuntuu siltä, että haluaisin hoitaa eron asiallisesti, mutta saattaa olla että tästä vielä räjähdän. Olen kai jotenkin shokissa. ap
Älä missään nimessä lähde nyt purkamaan tilannetta sillä tavalla, että syyllistät itseäsi jollain tasolla. Miehesi on tehnyt väärin, ja vaikka teon itsessään voi antaa anteeksi, ei tuollaista luonnetta voi muuttaa/kannata hyväksyä.
Äläkä nyt itseäsi syytä, tunnen useita järkeviä ja mukavia naisia joita heidän miehet kohtelevat surkeasti. Itse miehenä ihmettelen, miksei kaltaiselleni overall-hyvälle tyypille ole kysyntää.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 16:41"]
Siis aionkin puhua vielä mieheni kanssa, tottakai aion. En näe mitään muuta mahdollisuutta tässä tilanteessa kuin eron. Nyt tuntuu siltä, että haluaisin hoitaa eron asiallisesti, mutta saattaa olla että tästä vielä räjähdän. Olen kai jotenkin shokissa. ap
[/quote]
Jos teillä ei ole lapsia, niin eroa ilman muuta. Ja varsinkin jos ei ole lapsia, ei ole mitään syytä erota asiallisesti : ) Mutta älä rupea itkeväksi rähjänyysäkkeeksi, vaan esim. katoa jälkiä jättämättä. Siten että yhtenä päivänä kun mies tulee kotiin, susta ei ole enää jälkeäkään kämpässä.
Tai mitä vaan, mikä tekee miehelle vastaavan shokin, kuin minkä se paska on sulle järjestänyt. Niin mä tekisin, jos olisin lapsettomassa liitossa, jossa tuollaista paskaa tulisi niskaan.
Tsemppiä. Mitä väliä sillä on, hoidatko eron asiallisen viileästi vai räjähdätkö, se on ero kuitenkin. Jos miehellä on toinen jonka luo häipyä, niin ei sitä välttämättä viillä sydämestä sun asiallisen viileä käytös ollenkaan, ajattelee ehkä että hyvä vaan kun ero oli helppo. Tsemppiä.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 16:04"]
Olen tsekannut puhelimen, joten varmaa on :( ap
[/quote]
Jos olet katsonut hänen puhelintaan niin sinulla ei ole mitään varaa valittaa. Olet tehnyt itse huomattavasti pahemman asian kuin mies, joten älä valita
Kyllä se muuten viiltää, jollain tasolla se pakottaa ihmistä katsomaan omaan persoonaansa. Siinä voi kivasti tajuta kuinka ontto ihminen oletkaan.
Mutta joo, tulta munille vaan, jos ei ole lapsia. Turha haaskata kauniita sanoja petolliseen paskiaiseen.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 16:53"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 16:04"]
Olen tsekannut puhelimen, joten varmaa on :( ap
[/quote]
Jos olet katsonut hänen puhelintaan niin sinulla ei ole mitään varaa valittaa. Olet tehnyt itse huomattavasti pahemman asian kuin mies, joten älä valita
[/quote]
Kaikki on suhteellista, jos ap:lla oli syytä epäillä, niin mielestäni on ihan sama vaikka loukkaisi "viestintäsalaisuutta". Ne jotka pitävät tästä orjallisesti kiinni, taitavat itse olla näitä salailijoita, joita vituttaa jäädä kiinni "idioottivarmoista" salajuonistaan...
Jos minulla olisi samanlainen tilanne, niin varmasti hoitaisin omat asiat kuntoon, asunnon jne....ja muuttaisin vaan mitään puhumatta miehelle pois. Kyllä se tietää syyn miksi ero tuli.
Elämää kokeneena komppaan -40-, katoaisin myös miehen elämästä suurempia varoittelematta, jos olisin ihan varma miehen huorimisesta. Tehokasta ja nasevaa, ei jäisi mahdollisuutta selitellä valehdella ja jaaritella, puhua ympäri tms. syyllistää.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 17:00"]
Elämää kokeneena komppaan -40-, katoaisin myös miehen elämästä suurempia varoittelematta, jos olisin ihan varma miehen huorimisesta. Tehokasta ja nasevaa, ei jäisi mahdollisuutta selitellä valehdella ja jaaritella, puhua ympäri tms. syyllistää.
[/quote]
Juuri näin. Ja kun olisin oven sulkenut perässäni, en enää ikinä, missään tilanteessa sanoisi miehelle sanaakaan. En vastaisi yhteenkään puheluun, en yhteenkään viestiin, en mihinkään.
Kääntäisin täysin uuden sivun elämässäni.
En sinua tunne, mutta pistän matkaan hyviä ja kannustavia ajatuksia puolestasi. Musta kuulostaa, että olet aloittanut surutyön jollain tasolla.
Mun mies on vuosien saatossa ihastunut monta kertaa työkavereihin. Yleensä tiedän sen siitä, kun alkaa moittiminen tai vähättely. Siis sen työkaverin. Jotenkinhan ihastuksesta pitää päästä puhumaan. Huoh. Toisinaan tuntuu, että riittää kunhan on vain joku nainen. Ei väliä iällä, ulkonäöllä. Kuten sinäkin olen pitänyt itseni kunnossa, olen hyvännäköinen, sutjakka. Ja olisi mulla mahdollisuus myös harrastaa sivusuhteita, mutta kun ei kiinnosta.
Mies just valehteli jostain ja satuinpa tietämään totuuden. En kertonut että tiedän vaan käytin tilaisuuden sen selvittämiseen miten mies käyttäytyy valehdellessaan. Nytpä tiedän, että aika moni oudoksi mennyt riita ( ei puhuta asiasta vaan takerrutaan pikkuseikkoihin) on johtunut miehen valehtelusta.
Tiedät kyllä aikanaan miten haluat asiassa toimia. Muista, että olet hyvä ja arvokas, monelle tärkeä ja ainutlaatuinen ihminen.
Tulee vähän parempi mieli, kun lukee teidän tsemppaavia viestejä :) Lapsia meillä ei ole, joten periaatteessa lähteminen olisi helppoakin. Toki on hankittu yhteistä materiaa kämppään, mutta nuo asiat on varmaan ihan sovittavissa.
Vielä sellaisen asian paljastan, että miehen viestit naiselle eivät olleet mitenkään hempeileviä ja romanttisia, vaan aika ronskin seksuaalisia. Kertooko tuo, että heidän suhteensa ei ole vakavalla tasolla? Ei sillä, että asialla olisi merkitystä minun kannaltani, mutta kiinnostaa vaan. ap
Tsemppiä ap! Älä etsi itsestäsi vikaa tai suhteesta. Vika on pettäjässä. Anna miehen mennä kokonaan ja elämääsi tulee parempi.
Meillä on 3 lasta ja silti erosin. Nyt on mennyt 3 vuotta ja olen ymmärtänyt, että heitin vuodet hukkaan pettäjämiehen kanssa (mies pettää nykyään tätä naista, jonka mukaan lähti).
Voimia vaikeisiin ratkaisuihi.
Kiitos erityisesti sinulle viestistäsi. Tekee pahaa lukea, mitä olet joutunut kokemaan. ap
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 17:04"]
En sinua tunne, mutta pistän matkaan hyviä ja kannustavia ajatuksia puolestasi. Musta kuulostaa, että olet aloittanut surutyön jollain tasolla.
Mun mies on vuosien saatossa ihastunut monta kertaa työkavereihin. Yleensä tiedän sen siitä, kun alkaa moittiminen tai vähättely. Siis sen työkaverin. Jotenkinhan ihastuksesta pitää päästä puhumaan. Huoh. Toisinaan tuntuu, että riittää kunhan on vain joku nainen. Ei väliä iällä, ulkonäöllä. Kuten sinäkin olen pitänyt itseni kunnossa, olen hyvännäköinen, sutjakka. Ja olisi mulla mahdollisuus myös harrastaa sivusuhteita, mutta kun ei kiinnosta.
Mies just valehteli jostain ja satuinpa tietämään totuuden. En kertonut että tiedän vaan käytin tilaisuuden sen selvittämiseen miten mies käyttäytyy valehdellessaan. Nytpä tiedän, että aika moni oudoksi mennyt riita ( ei puhuta asiasta vaan takerrutaan pikkuseikkoihin) on johtunut miehen valehtelusta.
Tiedät kyllä aikanaan miten haluat asiassa toimia. Muista, että olet hyvä ja arvokas, monelle tärkeä ja ainutlaatuinen ihminen.
[/quote]
Mietitkö, että jos on vain pelkkää seksiä...? Oletko valmis antamaan anteeksi seksisuhteen? Entäs kun tulee seuraava "vain" seksisuhde? Haluaisitko itsellesi samanlaisen mahdollisuuden?
Mitä mä yritän sanoa on se, että älä riko tässä itseäsi. Itse olisin valinnut toisin jos olisin tulevista tiennyt. Meillä on lapsia, joten olen yrittänyt katsoa kokonaisuutta. Suunnittelen myös tulevaisuutta, en vain tiedä toteutanko sitä koskaan. Jollain tasolla mut vedettiin mutapainiin, maailmaan josta en halunnut edes tietää. Jollain tapaa se rikkoi minut, ainakin raastoi sielun vereslihalle. Tunnen menettäneeni jotain enkä ole saanut tilalle mitään.
Joten. Älä riko itseäsi. Jos pystyt jatkamaan ja asia on ok, niin sittenhän kaikki on hyvin. Mutta ihan yhtä hyvä ratkaisu voi olla kääntää kokonaan uusi sivu elämässä.
Kirjoitin siis viestit 43 ja 47. Min moka oli, että annoin ensimmäisen kerran anteeksi. Sinne katosi vähäinenkin kunnioitus mua kohtaan. Nyt tekisin toisin.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 16:32"]
Uskon, että haluat provosoida, mutta meillä ei todellakaan ole tuollaisista asioista kyse. Olen pitänyt itseni nättinä ja timminä ja huomioin miestäni jopa normaalia enemmän. Mikään pihtaaja en ole koskaan ollut. Meillä on ollut hyvä ja tasa-arvoinen suhde, jossa on keskusteltu, naurettu yhdessä ja harrastettu seksiä. Mutta nykyään ei ilmeisesti millään ole mitään merkitystä. ap
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 16:25"]
täällä sit parutaan asioita. oletko huomioinut miestäsi ja keskustellut hänen kanssa ennen suhteen ilmituloa? vai piditkö itsestäänselvyytenä ja jätit huomioimatta.... monen salasuhteen syy on kun pidetään toista itsestäänselvyytenä eikä huomioida. seksi ei kiinnosta mutta kun suhde paljastuu niin rupee toisen tekemiset taas kiinnostamaan...
[/quote]
[/quote]
jotain on kuitenkin puuttunut kun näin on käynyt.
[/quote]
Niin, kuten esimerkiksi mieheltä tervettä itsetuntoa, vastuuntuntoa ja empatiaa.
En usko, että olisin valmis antamaan anteeksi pelkkään seksisuhdettakaan, vaikka siihen ei liittyisi tunteita. Luottamus olisi menetetty ja varsinkin kun lukee sinun tarinaasi, olen lähes varma että minulle kävisi samoin. Olen luonteeltani aika herkkä ihminen ja pelkään juuri tuota, että menisin sisältä rikki. Jotenkin tuntuu, että mies ei ole se sama ihminen, jonka luulin hänen olevan. En tiedä, onko mahdollista esittää parisuhteessa jotain muuta kuin oikeasti on, mutta luulen että mieheni on tehnyt näin. ap
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 17:17"]
Mietitkö, että jos on vain pelkkää seksiä...? Oletko valmis antamaan anteeksi seksisuhteen? Entäs kun tulee seuraava "vain" seksisuhde? Haluaisitko itsellesi samanlaisen mahdollisuuden?
Mitä mä yritän sanoa on se, että älä riko tässä itseäsi. Itse olisin valinnut toisin jos olisin tulevista tiennyt. Meillä on lapsia, joten olen yrittänyt katsoa kokonaisuutta. Suunnittelen myös tulevaisuutta, en vain tiedä toteutanko sitä koskaan. Jollain tasolla mut vedettiin mutapainiin, maailmaan josta en halunnut edes tietää. Jollain tapaa se rikkoi minut, ainakin raastoi sielun vereslihalle. Tunnen menettäneeni jotain enkä ole saanut tilalle mitään.
Joten. Älä riko itseäsi. Jos pystyt jatkamaan ja asia on ok, niin sittenhän kaikki on hyvin. Mutta ihan yhtä hyvä ratkaisu voi olla kääntää kokonaan uusi sivu elämässä.
[/quote]
No anna sille niin paljon pillua ettei tartte mennä paneen vieraita
Jätä se :(