Kerro käytännön esimerkki kissasi nirsoudesta/vaativuudesta

[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 22:01"]

Kamalaa lukea, että jonkun mielestä kissa on "nirso", jos ei halua tehdä tarpeitaan likaiseen hiekkalaatikkoon. Kissa on luonnostaan siisti eläin, eikä todellakaan halua pissaista hiekkaa. Se ei ole mikään "mielenosoitus", jos kissa kakkii muualle kuin likaiseen laatikkoon! Se ei vain yksinkertaisesti pysty muuhun.

Miksi otatte kissan, jos ette pysty tai halua pitää sen vessaa puhtaana??

Hävetkää, ja menkää pesemään se laatikko ja vaihtamaan hiekka, nyt heti!

[/quote]

Hei haloo, monikin noista laatikkoonpissimisongelmasta kertoneistahan kyllä kirjoitti, että laatikko pidetään siistinä.

Oma herra kermaperseprinsessani ei voi sietää pellettejä paska-astiassaan. Olipa loota miten tahansa nuoltu puhtaaksi, niin jos siellä oli pellettejä, siellä ei voi käydä. Tai no pissiä voi, mutta kakat väännetään sitten vessan nurkkaan. Minkään muun hiekan kanssa ei kyseisiä ongelmia ole. Ja laatikon kyllä siivoan säännöllisesti, mutta en sitä nyt tokikaan ihan joka pissin jälkeen aina samantien huomaa siivota.

Muuten aika helppo kissaherra. Mitä nyt herkkutikut maistuisivat paremmin kuin ruoka, tietää missä laatikossa niitä pidetään ja aina kun menen metrin säteelle siitä, niin aina pitää vähän koittaa naukua, jos jotain vaikka heruisi. Toruttaessa pahanteosta on tämä kaveri varmaan maailman raivostuttavin...menen viereen ja ennen kuin ehdin mitään sanoa, katsoo päin, rääkäisee jonkun vastalauseen ja sitten muina kissoina jatkaa mitä nyt ikinä olikaan tekemässä. Vessaan pitää päästä mukaan, pöntöllä istuessa kiipeilee sylissä tai olkapäällä ja suihkussa käydessä istuu nurkassa töllöttämässä. :)

Ja vähän sellainen kyljessä kiehnäävä pikkuinen...tuntuu tietävän, jos meinaan nousta ylös, koska juuri silloin iskeytyy kainaloon kehräämään ja köllimään tai pesiytyy selän päälle makoilemaan. Koita siinä sitten nousta ylös. :D Eikä tykkää myöskään siitä kun lähden pois kotoa, heti alkaa naukuminen ja housunlahkeessa roikkuminen tai sitten istuu jossain pöydänkulmalla josta sitten läpsii minua tassulla kun ohi menen. :)

Mun poitsulle kelpaa vain sheba kastikkeessa ja siitäkin vain kaksi makua. Vettä juo kyllä kupistakin mutta mieluiten suoraan hanassa. Vessaan on aina päästävä äipän kanssa, muuten hyppää kahvaan ja avaa oven. Leluja on hankittu vaikka kuinka, kalliitakin. Silti leikkii ainoastaan 20 senttiä maksaneella leluhiirellä.

kaverillani on kissa joka ei missään olosuhteissa tee kakkaa laatikkoon, vaan aina vessan lattialle. On kokeillut monia eri hiekkoja ja pitänyt kahta hiekkalaatikkoa, kaikki on kokeiltu mutta mikään ei auta. Ei myöskään tee kuin yhden pissan per hiekka, sen jälkeen täytyy hiekka vaihtaa ja laatikko pestä tai pissat on vessan matolla

Kerroin jo eka sivulla omista kissoistani. Nyt kun aihe on vähän rönsyillyt nirsoudesta muihin erikoisuuksiin, kerron vähän lisää.

Aamuisin paksumpi kissa herättää n. 1-10 minuuttia ennen kellonsoittoa (joka muutenkin soi viimeistään 5:45). Paitsi niinä kertoina, kun luotat kissan herättävän etkä laita herätyskelloa.

Viikonloppuisin herättää ekan kerran kuuden-seitsemän aikaan, mutta silloin ei vielä ole pakko saada aamiaista. Äitin pikku kusimutteri hakee naamani, ja ryhtyy pusuttelemaan ihan suoraan suulle. Minä vedän peittoa tiukemmin päälleni, ja saan nukkua tunnin. Sitten alkaa neidillä olemaan jo nälkä. Ei riitä enää päällä tepastelu herätykseen, vaan hän ottaa kovemmat aseet käyttöön: ottaa korvastani tukevan otteen hampaillaan ja kiristää leukoja yhteen. Samanaikaisesti tietysti märkä kirsu kutittelee kehräyksen lomassa kuuloelintäni, enkä tiedä parkaisenko yleensä tuskasta vai naurahduksesta. Vedän peiton naaman yli. Tukkaani jää tietysti näkymään vielä peiton alta, ja kissa hamuaa kynsillään päänahkaani. Kun pehmeät tassut löytävät pääni, muuttuu kosketus fakiirin mattoa muistuttavaksi neulakoneeksi samalla kun neiti ottaa tupon hiuksiani suuhunsa ja nykäisee. Tässä kohtaa yleensä nousen, ja kissa lähtee karkuun.

Toinen kissani, se kiltimpi ja leikkaamaton tyllerö, tulee nukkumaan ihan kainaloon. Tai ainakin se tulee sinne hetkeksi, ja siirtyy sitten jalkojen väliin, joskus peiton alle, mutta useimmiten peiton päälle. Peiton alla oleillessa rakastaa olla pitkin pituuttaan pohkeideni välissä, ja se on minustakin mukavaa.

Käytän termiä 'kakkajuoksut', kun kissani villiintyvät iltaisin juoksemaan toistensa perässä korvat luimussa, koska tämän jälkeen tapahtuu yleensä ulostetoimitus. Hiekan suhteen eivät ole nirsoja, astia tyhjennetään päivittäin, sekä silloin, jos siellä selvästi on a) liian vähän hiekkaa suhteessa pissan määrään b) ripulitapaturma, joka estää myös ihmisten käymisen vessassa. Kaasunaamarisäilytystä kun meillä ei ole vessan oven lähettyvillä.

Meillä myös harrastetaan tuota hysteeristä kämpän ympäri juoksua ennen kakalla käyntiä (kissat siis, ei koko perhe :)) ruokakuppiin laitetun ruuan 2-vuotias kollini syö vasta kun olen tarkistanut onko hiekkalaatikossa kakka tai tarvitseeko hiekka vaihtaa. Kun vaihdan hiekan, uuteen hiekkaan on päästävä heti testipissalle vaikka sieltä ei tulisi kuin pieni liru

Meidän vanha rouva suostuu syömään niitä "paloja kastikkeessa"-tyyppisiä ruokia  vain silloin kun ne palat on haarukalla muussattu sinne kastikkeen sekaan, eli kaikki tasaiseksi mössöksi. Muuten se nuolee kastikkeet ja jättää palat syömättä.

Samoin kuin muilla, kissanlelut eivät kiinnosta lainkaan mutta hiuslenkit ovat ikisuosikkeja. Jos sanomalehti/aikakauslehti unohtuu lattialle niin se pitää mennä repimään kappaleiksi. Onneksi pöydällä/sohvalla yms. lehdet saavat olla rauhassa.

Juuri kun olen saanut itseni hyvään lukuasentoon sängyssä (luen aina hieman nukkumaan mennessäni), päättää kissa että sen on päästävä nukkumaan juuri siihen kohtaan missä minulla on tyynyni. Hirveällä ähinällä yrittää tunkea persettänsä naamaani kunnes luovutan ja siirryn. Enkä ikinä saa sitä täysin optimaalista lukuasentoa toistettua. :D

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 10:50"]

Hirveällä ähinällä yrittää tunkea persettänsä naamaani kunnes luovutan ja siirryn. Enkä ikinä saa sitä täysin optimaalista lukuasentoa toistettua. :D

[/quote]

Tää on arkipäivää meilläkin! :D Ruuan suhteen katti kyllä on yllättäen melko kaikkiruokainen. Eniten kyllä nauratti vähän aikaa sitten kun Tiuku oli raapinut tietokoneeni kannen (syystä että **??) ja hommasin sitten siihen päälle tuollaisen kalvotarran (http://www.designskins.fi) ja suunnittelin sen vielä  Tiu'un kuvalla. Nyt sitten pari viikkoa sen jälkeen on kantta taas raavittu mutta onneksi merkit ovat hyvin vähäiset. :D

Meillä on kaksi kissaa joista toinen syö mitä vaan ja toinen syö tasan tarkalleen Latzin Double Delicious-märkäruokaa, kuivanaksuja ja... lehtisalaattia! Ei siis edes mikään tuore liha tai kala kelpaa, vain ja ainoastaan Latz :D Samainen kisu maukuu suihkuverhon takana aina kun joku menee suihkuun. Luulee kai, että me kuollaan sinne :D

Meidän 2 misua ryntää aina kylppäriin kun kuulevat, että suihku loppuu. Istuvat siellä sitten vierekkäin tuijottamassa seinää pitkin valuvia vesipisaroita. Huvinsa kullakin.

Meilläkin toiselle kelpaa vain Latz (marinadissa). Toinen syö monipuolisemmin.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 11:45"]

uuteen hiekkaan on päästävä heti testipissalle vaikka sieltä ei tulisi kuin pieni liru

[/quote]

Meillä sama! Vaikka vaihtaisin hiekan ihan heti sen jälkeen kun kissa on käynyt pissalla/kakalla niin uuteen hiekkaan on pästävä heti tekemään tarpeensa. Ihan kuin kissalla olisi aina jemmassa hieman pissaa ihan tätä toimitusta varten. :D

Meillä esiintyy myös tuota "kakkajuoksua", tosin minun kissani juoksee kuin riivattu ympäri asuntoa kakan jälkeen, ei ennen. :)

Meillä mennään aina uuteen puhtaaseen hiekkaan päiväunille!

Hiirikäden päälle TÄYTYY päästä myös nukkumaan!

Minun toinen kissa syö ainoastaan kuivaruokaa, ei kelpaa mitkään herkut, ei liha, ei mikään! Toinen taas rakastaa Euroshopperin pateita (ei kanaa, yöks). Mikään kalliimpi mössöruoka ei kelpaa hänen korkeudelleen. Myös jos olenkin laittanut vahingossa väärää makua kuppiin tai kupissa on liian vähän ruokaa, alkaa hirveä jääkaapin oven raapiminen.

Valuva vesi ja vesipisarat on mahtavia juttuja! Niitä tuijotellaan tuntikaupalla vessassa. Välillä tietysti käydään lavuaaripissalla.

Toinen kissa rakastaa vieraiden jalkoja. Ja vieraita ylipäänsä! Jos vieras/vieraat ovat lähdössä, asettuu kissa oven eteen ja rääkyy.

Laittelen lisää kunhan muistuu mieleen!

meidän molemmat kissat tulee AINA istumaan hiekkalaatikkoon juuri silloin, kun olen putsaamassa sitä. Joka ikinen kerta. Kun kuulevat, että avaan vessakopan kannen, niin juoksevat täysiä sladissa vessaan ja istahtavat vierekkäin hiekalle minua tuijottamaan. Usein siinä samalla väännetään pisut tai kakat, mutta yleensä vain olla möllötellään.

Meidän kissa menee syömään kukkaruukusta multaa, jos ei saa lautaselle mielestään hyvää syötävää. Irvistää ja syö multaa. Ruuaksi kelpaa vain kastikepussiruuat ja lihanappulat. Leikkeleeksi käy voileipäkinkku, paahtopaisti ja rosvopaisti. Veden se juo vain valuvasta hanasta tai juomalasista.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:05"]

meidän molemmat kissat tulee AINA istumaan hiekkalaatikkoon juuri silloin, kun olen putsaamassa sitä. Joka ikinen kerta. Kun kuulevat, että avaan vessakopan kannen, niin juoksevat täysiä sladissa vessaan ja istahtavat vierekkäin hiekalle minua tuijottamaan. Usein siinä samalla väännetään pisut tai kakat, mutta yleensä vain olla möllötellään.

[/quote]

Heh, meillä kans:)

Meidän 19 vuotta elänyt kissavainaamme Prinsessa ei huolinut kauppojen hienoista leluista. Parhaita olivat leluhiiri, erityisesti kissanmintulla maustettuna sekä kynät. 19 vuoden aikana mulla oli aina kateissa kaikki huushollin kynät, jotka siivouksessa löytyivät yleensä sohvan alta. Prinsessa oli hieno siro neiti, painoa vaatimattomat 3,5 kiloa ja aina hyvin kiiltävän musta karva, jota hän jatkuvasti pesi. Hän ei astunut jalallaankaan kynnystä pidemmälle, jos yhtään satoi. Pah.

Ostettiin talon lisäksi pieni mummonmökki. Mökillä tiskivesi menee putkea pitkin ulkona olevaan betonirengaskaivoon, joka oli ja on huonosti tehty, uusimislistalla. Taas kerran kaivo ei vetänyt ja siispä taas kerran tyhjentämään kaivoa ämpärillä. Nostaessani kantta  sen alta hyppäsi pelästynyt myyrä suoraan syysjääkylmään tiskiveteen. Ongin sen haavilla ylös. Laitoin puolikuolleen otusparan heinien sekaan läpinäkyvään muovilaatikkoon keittiön lattialle kissan eteen. Kissaa ei kiinnostanut myyränsaalistus pätkääkään. Kissa tuijotti minua ja jätekaivolle haisevaa hiirtä järkyttyneenä, nousi ylväästi seisomaan ja keinahteli sohvalle nukkumaan, suoraan leluhiiren viereen. Just.

Myyrä hoideltiin kuivaksi kauranjyvilla lämpimän hellan kyljessä ja päästettiin vapauteen kilometrin päässä. Ennen kuin se luikki tiehensä, se nousi takajaloilleen, piipitti jotain hämmentyneenä ja katsoi minua, ja puikki sitten menojaan. Sanoi kai että ootte te tosi omituisia...

Ruokavalioltaan Prinsessa oli erikoistunut kinkkuun, kanaan, jauhelihaan, ja banaaniin. Myös sipsit olivat erityisherkkua. Kahta jälkimmäistä varoin syöttämästä usein, sillä ei ne kissan ruokavalioon oikeasti kuulu. Sen sijaan kissojen raksut yäääk, kala yäääk...purkkiruuat yäääkk...koiranruoka yes! Niinpä jos kissanruokapurkkiin laittoi koiranruokaa se meni kaupaksi, ja koira taas söi kissanruokaa.

Entäpä sitten iso liiiiihaava kolli nimeltä Mr. Kingi, vaatimattomat 14 kiloa ja kokoa mäyräkoira, joka kuoli 16-veenä. Kun se kehräsi, se kuului talon läpi. Kingi oli nimensä mukaisesti Kingi, ja pisti järjestykseen lauman isoja koiriakin. Paitsi Prinsessaa, jota se nöyrästi totteli. Kingi oli mieheni vastalauseista huolimatta pakko kastroida, kun se rakastui meidän kiimaiseen tyttökoiraan ja sai siemensyöksyjä pitkin pöytiä.  Oi mitä rajatonta pervorakkautta se oli! Kingi puski ja kehräsi ja nuoli koiran naamaa ja lauloi serenadeja, kunnes heräsi eläinlääkäriltä vähemmän äijänä.... Kingi erikoistunut kalastamiseen ja saunomiseen. Tarkemmin Kingi oli erikoistunut tunnistamaan kala- ja saunareissulle lähtijän. Ilman Mr. Kingiä ei menty pilkille eikä ongelle eikä veneellä järvelle. Ei saunaan. Njet njet. Kingi istui veneen nokassa, Kingi istui laiturilla onkijan vieressä, Kingi kulki perässä järven jäällä ja tuijotti avantoa. Kingi istui saunassa pesuvadissa ja kävi suihkussa kerran viikossa. Kingi kulki kuin koira perässä, minne menitkin. Jos menit lenkille pelkästään koiran kanssa, Kingi ulvoi keittiön ikkunassa ja oven takana niin kauan, että tulitte takaisin. Ja otettiin lenkille mukaan. Erityisesti pyörälenkeillä ja talvisilla potkukelkkalenkeillä Kingi istui edessä tavarakorissa. Koira juoksi sivulla.

Kingi oli erikoistunut katkarapuihin, varastamaan kinkkuvoileivistä kinkut, syömään koiran ruuat (se osasi myös murista kuin koira) ja se rakasti erityisesti paistettua haukea ja lohta. Se rakasti myös hiiriä. Siinä missä Prinsessa jätti ne syömättä, Kingi pyydysti lihavat rotatkin. Ja kaikki saalis tuotiin sisälle koiralle näytille. Kotiväen kauhuksi. Myös Prinsessan. Joka kiipesi aina kirjahyllyn päälle.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:28"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 13:05"]

meidän molemmat kissat tulee AINA istumaan hiekkalaatikkoon juuri silloin, kun olen putsaamassa sitä. Joka ikinen kerta. Kun kuulevat, että avaan vessakopan kannen, niin juoksevat täysiä sladissa vessaan ja istahtavat vierekkäin hiekalle minua tuijottamaan. Usein siinä samalla väännetään pisut tai kakat, mutta yleensä vain olla möllötellään.

[/quote]

Heh, meillä kans:)

[/quote]

Meillä myös (tavallaan), yleensä juostaan kauheeta kyytiä sinne laatikolle ja pyöritään ja kaivetaan kuin isommassakin hädässä, mutta tuotoksena on joko pieni pipana tai pikkuliru. :D

Miksi täytyy hankkia lemmikkejä, jos niiden käytökseen tai ruokavalioon ei viitsitä perehtyä tämän enempää? Turha kissaa on syyttää, jos se käyttäytyy kuin kissa. Suurin osa sisäsiistien kissojen hutipissoista muuten johtuu virtsakivistä tai munuaisvaivoista. Eikä jauhelihakastikkeella ja latzilla ruokitun kissan kohdalla ihmekään, jos niitä tulee.