Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tuloksista tieto sähköpostiin? Itse olen kuvitellut, että sähköpostiin tulee ilmoitus vain jos on päässyt ensimmäiseen hakukohteeseen eli jos on opiskelupaikka vastaanotettavana.

Pari vuotta sitten kun itse pääsin psykalle niin en edes saanut sähköpostia, vaikka pääsin ykköstoiveelleni. Eli en tiedä meneekö niin, että lähettää sähköpostia silloin, jos on pitkään paikka vastaanottamatta opintopolussa vai miten.

Itse menin eräänä keskiviikkona klo 16 randomisti opintopolkuun ja siellä oli hyväksytty ja mitään viestejä kyllä mistään en saanut sitä ennen.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttääkö muista se, että psykologiassa kaikki graduaiheet yms on jotain tyyliin muusiikin/ulkoilun vaikutus oppimiseen, lapsen kiintymyssuhteen vaikutus opiskeluun yms. liipalaapaa, jossa tutkitaan pääosin lapsia, nuoria ja jotain valkokaulustyöntekijöitä. Kaikki semmoset marginaaliryhmät jää tutkimatta ja tavalliset työläiset kun ne ei näitä hikipinkoprinsessoja kiinnosta

Onko sulla mitään käsitystä siitä, miten gradu tehdään?

Siihen täytyy löytää riittävästi kirjallisuutta, mikä automaattisesti karsii marginaaliryhmien asiat pois. Gradu ei voi perustua vain pariin lähteeseen.

Gradun tekeminen on raakaa työtä, mistä ei edes makseta palkkaa. Aineiston pitää siksi olla helposti saatavilla. Marginaaliryhmillä se ei ole mahdollista.

Aiheen pitää myös olla itseä kiinnostava, koska suurinta osaa graduntekijöistä tutkimuksen tekeminen ei oikeasti kiinnosta.

Marginaaliryhmiä tutkitaan sitten, kun on työsuhteinen tai apurahainen ammattitutkija. Marginaaliryhmät jäävät tosin silloinkin huomiotta, koska niihin ei saa rahoitusta.

Ikävä juttu marginaaliryhmille, mutta opiskelijan tai tutkijan vika se ei ole.

Jos nuo Helsingin yliopiston sivut pitävät paikkansa, eli koevalinnasta on julkaistu ainoastaan Molekyylibiotieteiden tulokset ja nekin 23.6, niin on varmaan aika turha odottaa psykaa ihan lähipäivinä. Huonosti perusteltu veikkaukseni on, että tulokset tulevat aikaisintaan heinäkuun ensimmäinen päivä ja todennäköisemmin joskus ensi viikon alkupuoliskolla.

Turhauttavaa tämä odottaminen kyllä kieltämättä on. Tuntuu, ettei tässä oikein pääse nauttimaan kesästä ennen kuin tieto tulee. Kokeen jälkeen pystyin aika hyvin rentoutumaan, unohtamaan koko hakuprosessin ja nauttimaan hyvästä säästä ja ansaitusta vapaasta. Nyt viime päivät on ollut tällaista levotonta odottelua ja ärsyttävää tietämättömyydessä elämistä. Kouluhan alkaa joskus elokuun lopussa. Tuollainen vajaa 2kk on yllättävän lyhyt aika järjestää asioita, jos edessä on esim muutto ja työsuhteen päättäminen tai ainakin sen luonteen muuttaminen. Lisäksi jos vielä on parisuhde tai jopa lapsia niin hommat varmasti mutkistuvat entisestään, vaikka kaikesta olisi jo sovittu ja kuvio olisi ajatuksen tasolla selkeä. No, unelmien tavoittelu harvoin on helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttääkö muista se, että psykologiassa kaikki graduaiheet yms on jotain tyyliin muusiikin/ulkoilun vaikutus oppimiseen, lapsen kiintymyssuhteen vaikutus opiskeluun yms. liipalaapaa, jossa tutkitaan pääosin lapsia, nuoria ja jotain valkokaulustyöntekijöitä. Kaikki semmoset marginaaliryhmät jää tutkimatta ja tavalliset työläiset kun ne ei näitä hikipinkoprinsessoja kiinnosta

Onko sulla mitään käsitystä siitä, miten gradu tehdään?

Siihen täytyy löytää riittävästi kirjallisuutta, mikä automaattisesti karsii marginaaliryhmien asiat pois. Gradu ei voi perustua vain pariin lähteeseen.

Gradun tekeminen on raakaa työtä, mistä ei edes makseta palkkaa. Aineiston pitää siksi olla helposti saatavilla. Marginaaliryhmillä se ei ole mahdollista.

Aiheen pitää myös olla itseä kiinnostava, koska suurinta osaa graduntekijöistä tutkimuksen tekeminen ei oikeasti kiinnosta.

Marginaaliryhmiä tutkitaan sitten, kun on työsuhteinen tai apurahainen ammattitutkija. Marginaaliryhmät jäävät tosin silloinkin huomiotta, koska niihin ei saa rahoitusta.

Ikävä juttu marginaaliryhmille, mutta opiskelijan tai tutkijan vika se ei ole.

Itseasiassa on käsitystä. Jos osaa sitä kuuluisaa englantia, niin alkaa muistakin, kuin perfektionistien lapsista ja tunnollisista yksilöistä löytyä tietoa a kirjallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Jos nuo Helsingin yliopiston sivut pitävät paikkansa, eli koevalinnasta on julkaistu ainoastaan Molekyylibiotieteiden tulokset ja nekin 23.6, niin on varmaan aika turha odottaa psykaa ihan lähipäivinä. Huonosti perusteltu veikkaukseni on, että tulokset tulevat aikaisintaan heinäkuun ensimmäinen päivä ja todennäköisemmin joskus ensi viikon alkupuoliskolla.

Turhauttavaa tämä odottaminen kyllä kieltämättä on. Tuntuu, ettei tässä oikein pääse nauttimaan kesästä ennen kuin tieto tulee. Kokeen jälkeen pystyin aika hyvin rentoutumaan, unohtamaan koko hakuprosessin ja nauttimaan hyvästä säästä ja ansaitusta vapaasta. Nyt viime päivät on ollut tällaista levotonta odottelua ja ärsyttävää tietämättömyydessä elämistä. Kouluhan alkaa joskus elokuun lopussa. Tuollainen vajaa 2kk on yllättävän lyhyt aika järjestää asioita, jos edessä on esim muutto ja työsuhteen päättäminen tai ainakin sen luonteen muuttaminen. Lisäksi jos vielä on parisuhde tai jopa lapsia niin hommat varmasti mutkistuvat entisestään, vaikka kaikesta olisi jo sovittu ja kuvio olisi ajatuksen tasolla selkeä. No, unelmien tavoittelu harvoin on helppoa.

Niin ja eipä se edes välttämättä ole tuolloin 9.7 ohi vaan on myös mahdollista että oot siinä hilkulla päästä varasijalta sisään jolloin odotus jatkuu ja jatkuu. Olen myös perheellinen ja vakituisessa työssä ja aikomus on lähteä opiskelemaan jos paikan saan. Kaikin puolin ollut stressaava kesä. Minulle tämä on 1.hakukerta ja olen miettinyt prosessin aikana usein miten te moneen kertaan hakeneet jaksatte joka vuosi tämän jännityksen, epävarmuuden ja pettymyksen. Toivoisin että moni moneen kertaan hakenut pääsisi että vaivannäkö vihdoin palkittaisiin.

Ei mulla edes jännitä. Oon tosi varma etten pääse, koska tuli lotottua koko enkkuartikkeli. Enemmän jännittäis kertoa tutuille, että oon edes hakenut ja pääsin opiskelemaan, jos siis pääsisin ni ois pakko kertoo :d

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttääkö muista se, että psykologiassa kaikki graduaiheet yms on jotain tyyliin muusiikin/ulkoilun vaikutus oppimiseen, lapsen kiintymyssuhteen vaikutus opiskeluun yms. liipalaapaa, jossa tutkitaan pääosin lapsia, nuoria ja jotain valkokaulustyöntekijöitä. Kaikki semmoset marginaaliryhmät jää tutkimatta ja tavalliset työläiset kun ne ei näitä hikipinkoprinsessoja kiinnosta

Onko sulla mitään käsitystä siitä, miten gradu tehdään?

Siihen täytyy löytää riittävästi kirjallisuutta, mikä automaattisesti karsii marginaaliryhmien asiat pois. Gradu ei voi perustua vain pariin lähteeseen.

Gradun tekeminen on raakaa työtä, mistä ei edes makseta palkkaa. Aineiston pitää siksi olla helposti saatavilla. Marginaaliryhmillä se ei ole mahdollista.

Aiheen pitää myös olla itseä kiinnostava, koska suurinta osaa graduntekijöistä tutkimuksen tekeminen ei oikeasti kiinnosta.

Marginaaliryhmiä tutkitaan sitten, kun on työsuhteinen tai apurahainen ammattitutkija. Marginaaliryhmät jäävät tosin silloinkin huomiotta, koska niihin ei saa rahoitusta.

Ikävä juttu marginaaliryhmille, mutta opiskelijan tai tutkijan vika se ei ole.

Voi tökätä pätevän ohjaajan puutteeseen tai siihen, että gradusemman vetäjä ja muut ohjaajat ei suostu ohjaamaan hyvin marginaalista gradua, koska "se on vaan gradu, väikkärit on sitten erikseen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttääkö muista se, että psykologiassa kaikki graduaiheet yms on jotain tyyliin muusiikin/ulkoilun vaikutus oppimiseen, lapsen kiintymyssuhteen vaikutus opiskeluun yms. liipalaapaa, jossa tutkitaan pääosin lapsia, nuoria ja jotain valkokaulustyöntekijöitä. Kaikki semmoset marginaaliryhmät jää tutkimatta ja tavalliset työläiset kun ne ei näitä hikipinkoprinsessoja kiinnosta

Onko sulla mitään käsitystä siitä, miten gradu tehdään?

Siihen täytyy löytää riittävästi kirjallisuutta, mikä automaattisesti karsii marginaaliryhmien asiat pois. Gradu ei voi perustua vain pariin lähteeseen.

Gradun tekeminen on raakaa työtä, mistä ei edes makseta palkkaa. Aineiston pitää siksi olla helposti saatavilla. Marginaaliryhmillä se ei ole mahdollista.

Aiheen pitää myös olla itseä kiinnostava, koska suurinta osaa graduntekijöistä tutkimuksen tekeminen ei oikeasti kiinnosta.

Marginaaliryhmiä tutkitaan sitten, kun on työsuhteinen tai apurahainen ammattitutkija. Marginaaliryhmät jäävät tosin silloinkin huomiotta, koska niihin ei saa rahoitusta.

Ikävä juttu marginaaliryhmille, mutta opiskelijan tai tutkijan vika se ei ole.

Voi tökätä pätevän ohjaajan puutteeseen tai siihen, että gradusemman vetäjä ja muut ohjaajat ei suostu ohjaamaan hyvin marginaalista gradua, koska "se on vaan gradu, väikkärit on sitten erikseen".

Toisaalta en vaan tarkoita marginaaliryhmiä. Ihmettelen vain, kun tavallinen rekkamies Pera ei kiinnosta niin yhtään :D Pitää olla aina jotain johtajia tai lääkäreitä, joita tutkitaan tai niiden jälkeläisiä. Tai sitten jotain nuorisorikollisia. Tässäkin ne NUORET siis. Toki rikollisethan kiinnostaa aina, mutta entä R-kioskin myyjä Kati, roskakuski Arto ja siivooja Marjatta TAI opintosihteeri Merja?!

kotitalouden ja käsityön opettaja Aino kiinnostaisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttääkö muista se, että psykologiassa kaikki graduaiheet yms on jotain tyyliin muusiikin/ulkoilun vaikutus oppimiseen, lapsen kiintymyssuhteen vaikutus opiskeluun yms. liipalaapaa, jossa tutkitaan pääosin lapsia, nuoria ja jotain valkokaulustyöntekijöitä. Kaikki semmoset marginaaliryhmät jää tutkimatta ja tavalliset työläiset kun ne ei näitä hikipinkoprinsessoja kiinnosta

Onko sulla mitään käsitystä siitä, miten gradu tehdään?

Siihen täytyy löytää riittävästi kirjallisuutta, mikä automaattisesti karsii marginaaliryhmien asiat pois. Gradu ei voi perustua vain pariin lähteeseen.

Gradun tekeminen on raakaa työtä, mistä ei edes makseta palkkaa. Aineiston pitää siksi olla helposti saatavilla. Marginaaliryhmillä se ei ole mahdollista.

Aiheen pitää myös olla itseä kiinnostava, koska suurinta osaa graduntekijöistä tutkimuksen tekeminen ei oikeasti kiinnosta.

Marginaaliryhmiä tutkitaan sitten, kun on työsuhteinen tai apurahainen ammattitutkija. Marginaaliryhmät jäävät tosin silloinkin huomiotta, koska niihin ei saa rahoitusta.

Ikävä juttu marginaaliryhmille, mutta opiskelijan tai tutkijan vika se ei ole.

Voi tökätä pätevän ohjaajan puutteeseen tai siihen, että gradusemman vetäjä ja muut ohjaajat ei suostu ohjaamaan hyvin marginaalista gradua, koska "se on vaan gradu, väikkärit on sitten erikseen".

Toisaalta en vaan tarkoita marginaaliryhmiä. Ihmettelen vain, kun tavallinen rekkamies Pera ei kiinnosta niin yhtään :D Pitää olla aina jotain johtajia tai lääkäreitä, joita tutkitaan tai niiden jälkeläisiä. Tai sitten jotain nuorisorikollisia. Tässäkin ne NUORET siis. Toki rikollisethan kiinnostaa aina, mutta entä R-kioskin myyjä Kati, roskakuski Arto ja siivooja Marjatta TAI opintosihteeri Merja?!

No kun se gradu on edelleenkin vain opinnäyte, jolla on tarkoitus osoittaa, että osaa tehdä tieteellistä tutkimusta. Sen ei ole tarkoitus olla tuloksiltaan mullistava tai edes mielenkiintoinen, eikä kaikilla aloilla gradussa tarvitse edes esittää yhtään mitään uutta tietoa (esim. luonnontieteet).

Ei keskiverto-opiskelija, joka tekee pakkopullagradun, ole kiinnostunut miettimään tutkimusasetelmaa, jossa huomioidaan Pera, Kati, Arto ja Marketta, koska se aineistonkeruu olisi työlästä ja tulokset epämielenkiintoisia, joissa ei ole mitään hyödyntämispotentiaalia.

Mikä tää Merja juttu oikein on? Multa on menny ohi…

Vierailija kirjoitti:

Mikä tää Merja juttu oikein on? Multa on menny ohi…

Merja on näissä psykologia-keskusteluissa jo useamman vuoden elänyt fiktiivinen opintopolun työntekijä, jonka kuuluisa napinpainallus aiheuttaa tulosten julkaisun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tää Merja juttu oikein on? Multa on menny ohi…

Merja on näissä psykologia-keskusteluissa jo useamman vuoden elänyt fiktiivinen opintopolun työntekijä, jonka kuuluisa napinpainallus aiheuttaa tulosten julkaisun...

Ei kuitenkaan ole alkujaan näistä psykakeskusteluista, vaan jostain muusta hakukeskustelusta. Ylikseltä varmaankin.

Kuvaa niitä toimistojen rouvia, jotka rakastavat näpyttelytyötä.

Noihin tutkimuksiin: siinä luontoaltistus-artikkelissa oli esim. sellainen ongelma, että tutkimushenkilöt olivat valikoituneet mukaan oman aktiivisuutensa vuoksi, mikä aiheuttaa vääristymää. Myös marginaaliin kuuluvista ihmisistä tehdään tutkimusta, mutta psykan hakuihin on monesti valittu aika tylsiä ja kilttejä aiheita.

Joku täällä valitteli, että psykologian graduissa ei 'tavallisia ihmisiä' tarkastella lainkaa, mutta tämä on kyllä vain mutuiluun perustava luulo. Meillä UEF:llä ainakin on hyvin moninaisia psykologian graduja, joissa ihan tavalliset ihmiset ovat tarkastelun kohteena. Tässä muutama esimerkkiotsikko meiltä viime vuosilta:

- hoiva-alan ammattilaisten työntekijyyttä ja ammatti-identiteettia koskevat diskurssit

- äidit ja ammattilaiset perheen hajoamisen prosessissa

- äitiys työuupuneiden naisten kertomuksissa

- eläkkelle siirtyminen elämänkulun käännekohtana

- isään suhtautminen aikuisena ja juomiselle annetut atribuutiot

- yleisväestön koetun stressin, psyykkisen rasittuneisuuden ja elämäntyytyväisyyden väliset yhteydet

- lemmikin menetys surukokemuksena

- viiden entisen hoitajan identiteetin rakentumisen tarkastelu

- arkikäsitysten tutkimus tunneälykkäästä ihmisestä

- neljäsluokkalaisten arvostettavina pitämät taidot ja koettu osaaminen

Ja tässä vain muutama jotka ekoilta sivuilta kopion. Eli kyllä psykologiassa tutkitaan ihan elämän kaikista sosiaali- ja ikäluokista tulevia yksilöitä. Eli kyllä niiden 45v lähihoitaja Petrojen(kin) ääni tulee kuuluviin. Kannattaisi ottaa oikeasti selvää asioista ennen kuin tulee kertomaan jonkin ''musta tuntuu'' -mielipiteen. 

t. 3 vuoden psykalainen

Tää tulosten pihtaaminen on kyllä ihan viimeisen päälle p.......ä. Ihmisten pitäisi oikeasti saada ajoissa tieto, että pitääkö muuttaa, irtisanoutua, hakea uutta duunia tai miettiä AMK:n polkuopintoja etc. etc. etc.

Tänään ei siis tuloksia tullut. Merjalla krapulapäivä ja käsi tärrää siihen malliin, ettei nappia kykene painamaan. Ehkä huomenna saikkupäivällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttääkö muista se, että psykologiassa kaikki graduaiheet yms on jotain tyyliin muusiikin/ulkoilun vaikutus oppimiseen, lapsen kiintymyssuhteen vaikutus opiskeluun yms. liipalaapaa, jossa tutkitaan pääosin lapsia, nuoria ja jotain valkokaulustyöntekijöitä. Kaikki semmoset marginaaliryhmät jää tutkimatta ja tavalliset työläiset kun ne ei näitä hikipinkoprinsessoja kiinnosta

Onko sulla mitään käsitystä siitä, miten gradu tehdään?

Siihen täytyy löytää riittävästi kirjallisuutta, mikä automaattisesti karsii marginaaliryhmien asiat pois. Gradu ei voi perustua vain pariin lähteeseen.

Gradun tekeminen on raakaa työtä, mistä ei edes makseta palkkaa. Aineiston pitää siksi olla helposti saatavilla. Marginaaliryhmillä se ei ole mahdollista.

Aiheen pitää myös olla itseä kiinnostava, koska suurinta osaa graduntekijöistä tutkimuksen tekeminen ei oikeasti kiinnosta.

Marginaaliryhmiä tutkitaan sitten, kun on työsuhteinen tai apurahainen ammattitutkija. Marginaaliryhmät jäävät tosin silloinkin huomiotta, koska niihin ei saa rahoitusta.

Ikävä juttu marginaaliryhmille, mutta opiskelijan tai tutkijan vika se ei ole.

Voi tökätä pätevän ohjaajan puutteeseen tai siihen, että gradusemman vetäjä ja muut ohjaajat ei suostu ohjaamaan hyvin marginaalista gradua, koska "se on vaan gradu, väikkärit on sitten erikseen".

Toisaalta en vaan tarkoita marginaaliryhmiä. Ihmettelen vain, kun tavallinen rekkamies Pera ei kiinnosta niin yhtään :D Pitää olla aina jotain johtajia tai lääkäreitä, joita tutkitaan tai niiden jälkeläisiä. Tai sitten jotain nuorisorikollisia. Tässäkin ne NUORET siis. Toki rikollisethan kiinnostaa aina, mutta entä R-kioskin myyjä Kati, roskakuski Arto ja siivooja Marjatta TAI opintosihteeri Merja?!

Perasta voit lukea tutkimusta vaikkapa Timo Ahon teoksesta "Tuhansia töitä, valvottuja öitä" ja Marjatasta Mari Käyhkön "Siivoojaksi oppimassa" -teoksesta, ihan näin vain esimerkiksi. Kyllä Suomessa tehdään tutkimusta tavallisista duunareista, mutta sitä varten pitää ehkä katsoa psykologiaa kauemmas. :)

 

Entä saamaton penkkiurheilijaputkimies Mauri, joka on niin keskinkertainen kuin olla ja voi. Kiinnostaisi.

Entä laatikkoleu-aton kirurgi? Miten verrattuna laatikkoleukaiseen hänen tunne-elämänsä on kehittynyt?