Olen toinen nainen
Olen ajautunut suhteeseen, jossa olen toinen nainen. Suhdetta on kestänyt jo 7kk ja nyt on tunteet herännyt puolin ja toisin. Mies ei ole luvannut jättää huonoa parisuhdettaan, mutta kuulostelee itseään ja tuntemuksiaan eikä pidä mahdottomana ideana eroa avokistaan kuitenkaan. Suhde on ollut jo kauan huono ja seksitön.
Tapailemme melkein päivittäin. Soittelemme ja viestittelemme. Tiedämme toistemme vahvuudet ja heikkoudet. Rakastuminen ei ole kaukana...
Olen miehelle sanonut, etten halua painostaa häntä vaan hän tekee omat ratkaisunsa. Haluamme edetä hitaasti kohti mahdollista yhteistä elämää...Joka päivä mies tuntuu varmemmalta, että haluaa olla kanssani ihan virallisesti ja julkisesti...
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa?
Kommentit (192)
Ansaitsisit olla omassa elämässäsi ensimmäinen nainen.
Näitä kummankin perheen lasten tilanteita minäkin ajattelisin. Kahden perheen koti hajoaa vastuuttoman käytöksen seurauksena. Suhteesta toiseen säntääminen ei ole kovin viisasta. Missä on lasten tarpeet ja niihin vastaaminen, kun isillä ja äitillä on vain uudet kiihkeät rakatumiset mielessä. Lapset jäävät toiseksi, kun vanhemmat liihottelevat rakastumisensa huumassa. Koti missä on näitä kolmansia ei ole enää hyvä paikka asua lapselle. Osa tunteista, mitkä ovat kodin rakennuspuita, vuotaa muualle ja lapsi tuntee sen kodin ilmapiirissä kyräilynä ja vihamielisyytenä.
Hei!!!! Nyt miettikää elämää todella monelta kannalta. Kaikki näistä tapauksista on aivan erilaisia Ei parisuhde, joka on kuihtunut, jossa on ehkä riitaa, ei osata puhua, puuttuu läheisyyttä, kumppanuutta tai sitä seksiä, ole todellakaan hyvä kasvupaikka lapselle. Mieti minkä mallin silloin annat!!!!! Ei lapsi eroa vanhemmistaan vaan ainoastaan vanhemmat keskenään. Sehän on sitten meistä aikuisista kiinni miten asian kerromme lapsille ja miten huomioimme heitä. Eron jälkeen lapsi voi saada kaksi rakastavaa vanhempaa, joilla molemmilla on parempi olla. Tietenkin ihanne on, että olisi se ehjä perhe alusta loppuun asti, mut hei elämä ei aina syystä tai toisesta mene niin kuin haluaisi. Elämä on!!!!!!
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 11:44"]
Hei!!!! Nyt miettikää elämää todella monelta kannalta. Kaikki näistä tapauksista on aivan erilaisia Ei parisuhde, joka on kuihtunut, jossa on ehkä riitaa, ei osata puhua, puuttuu läheisyyttä, kumppanuutta tai sitä seksiä, ole todellakaan hyvä kasvupaikka lapselle. Mieti minkä mallin silloin annat!!!!! Ei lapsi eroa vanhemmistaan vaan ainoastaan vanhemmat keskenään. Sehän on sitten meistä aikuisista kiinni miten asian kerromme lapsille ja miten huomioimme heitä. Eron jälkeen lapsi voi saada kaksi rakastavaa vanhempaa, joilla molemmilla on parempi olla. Tietenkin ihanne on, että olisi se ehjä perhe alusta loppuun asti, mut hei elämä ei aina syystä tai toisesta mene niin kuin haluaisi. Elämä on!!!!!!
[/quote]
Varmaan tähän tekstiin kiteytyy myös oma ajatukseni. Omassa tilanteessani lapsillani on kaksi rakastavaa kotia ja vanhempaa. Lapsen tehtävä ei ole kärsiä vanhempien huonoista ja kireistä väleistä. Toki en tällä(kään) voi puolustella omaa tekoani... AP
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 23:14"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 22:33"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 21:56"]
Nonii, tän illan sosporn kiintiö tulikin täyteen. Kiitos hyvistä nauruista (vaikka oikeasti itkettää toi sun tyhmyys).
[/quote]
Aika monet itkut olen itsekin itkenyt :D
[/quote]
Että märisten jatkat siinä oloa :D Juuh, hyvin vahvan oloiselta vaikutat :D
[/quote]
Itkeny ilosta ja surusta, tyhmyydestä ja heikkoudesta. Mutta nyt olen määritellyt tämän ja omat tunteeni niin olo on vahva!
[/quote]
Taisitpa keksiä koko tarinan, sinkkuhenkilö siellä uunottaa meitä muita. Jos ihan oikeasti olisit pienten lasten äiti, et pystyisi täällä netissä koko iltaa istumaan. Tiedän sen itse, kun olen kolmen aikuisen lapsen äiti. Ilta meni lasten hoidossa, syöttämisessä, nukuttamisessa ja kotitöissä. Kiitos, että järjestit ajankulua meille joutilaille.
[/quote]
Miksi en pystyisi roikkua netissä? Niinhän te kaikki muutkin av äidit teette... Kahden lapsen iltapalat ja pesut menee aika nopsaan. Nukuttaa ei tarvitse koska molemmat nukahtavat itsekseen n. klo 20.30 -21.00. Kotityöt pyrin tekemään päivällä ja vain pakolliset illalla. Senkus pidät tätä provona, mä en silti pääse tästä tilanteesta vaikka kuka sanoo tai epäilee mitä... Moni näistä teksteistä on avannut silmiäni... AP
[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 11:44"]
Hei!!!! Nyt miettikää elämää todella monelta kannalta. Kaikki näistä tapauksista on aivan erilaisia Ei parisuhde, joka on kuihtunut, jossa on ehkä riitaa, ei osata puhua, puuttuu läheisyyttä, kumppanuutta tai sitä seksiä, ole todellakaan hyvä kasvupaikka lapselle. Mieti minkä mallin silloin annat!!!!! Ei lapsi eroa vanhemmistaan vaan ainoastaan vanhemmat keskenään. Sehän on sitten meistä aikuisista kiinni miten asian kerromme lapsille ja miten huomioimme heitä. Eron jälkeen lapsi voi saada kaksi rakastavaa vanhempaa, joilla molemmilla on parempi olla. Tietenkin ihanne on, että olisi se ehjä perhe alusta loppuun asti, mut hei elämä ei aina syystä tai toisesta mene niin kuin haluaisi. Elämä on!!!!!!
[/quote]
No siinä tapauksessa erotaan eikä hommata siihen sivuun salasuhdetta jonka paljastuessa kaikki menee vielä entistä huonommin.
Aikuiset ihmiset, kait sitä sen verran pitäisi olla selkärankaa, että ottaisi sen eron ennen toisiin sekaantumista.
Avioliittoaan huonosti hoitaneilla miehillä tuntuu laitanaan olevan hallussaan mantra, että elävät seksittömässä liitossa ja nainen teettää kaikki kotityöt hänellä ja tuhlaa hänen rahojaan. Jostain ihmeen syystä nämä miehet eivät kerro itsestään juuri mitään, vaan kohtelusta, jonka saavat vaimoltaan.
Millainen järjenjättiläinen on nainen, joka tuntee sääliä ja kasvavaa hoivaviettiä tuollaista miestä kohtaan ja alkaa seksisuhteeseen tuollaisen kanssa. Mieshän on aivan reppana, ellei hoida kotiasioitaan kuntoon, vaan hakee seksilohtua näennäisymmärtäväiseltä naiselta.
Jos mies on paikkakunnallaan arvostettu perheellinen mies ja elää kuitenkin monikkosuhteessa, kertoohan tuokin luihusta luonteesta ja tavallaan pelitaidoista.
Ykkösnaiselle on varmasti kova kolaus, jos tulee jätetyksi kakkosnaisen takia, mutta hän sentään voi kulkea pää pystyssä. Eniten häviää mies, joka tuskin koskaan on kyennyt mistään edes kiinni pitämään. Sellainen on kuin pieni poika, joka estii jännitystä ja seikkailua, kun joku asia ei huvita tai vaatisi korjausta.
Miten kakkosnainen kuunaan voisi luottaa mieheen, jolla on vaimo ennastaan? Toki värikäs liitto tuollaisen miehen kanssa taatusti syntyy, kun saa olla varuillaan ja etsiä merkkejä niistä tulevista naisista.
Lisäksi, tuokin mies joutuu joskus kohtaamaan menneisyytensä ja elämänsä virheet. Elämässä yleensä on vain hetken kivaa ja sitten tuleekin muutoksia.Onkohan psyyke niin vahva kriisien tullessa silloin, kun itse ei kykenekään pelinappuloita liikuttamaan.
Kakkosnainen voisi tehdä jäynät. Kunhan mies on tarpeeksi rakastunut ja eonnut vaimostaan, niin kakkonen jättää miehen.
Miehet- kiinnostaisi kuulla mitä mieltä te olette meistä ykkös- ja kakkosnaisistanne. Tössä naiset vaan kinastelee keskenään. Jospa joku rohkenisi avata miesnäkökulmaa.
Miehet hoi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! ja miksei naisetkin. Miksi ryhdytte suhteeseen kahden kanssa yhtä aikaa??? En todellakaan halua tuomita ketään enhän tiedä elämästäsi mitään. Kiinnostaisi vaan kuulla sitäkin puolta asiasta. Tää keskustelu on vähän yksipuolista.
Ymmärrän sinua, olin itse joskus kaksikymppisenä se toinen nainen kaksi vuotta. Nyt olen 40 v. ja edelleen ystävänä olemme pysyneet. Mun mielestä vuosi on ihan maksimi mitä kannattaa "tuhlata" omasta elämästään toisena. Voihan se olla, että mies eroaa, mutta valitettavasti en usko siihen. Tämä tilanne on miehelle hyvä, koska sinä olet kiltti ja sopeutuvainen, et painosta, joten varmasti myös aika fiksu nainen. Mutta, jos mies on "vain" avoliitossa ja ei ole lapsia, niin lähde menemään. Ihan oikeasti. Huomaat myöhemmin, että onneeksi en tuhlannut aikaa sen enempää. Jos mies oikeasti haluaa lähteä, se lähtee jo ensimmäisen neljän kuukauden jälkeen, sanoi minun yksi hyvä ystäväni silloin, ja täytyy sanoa näin myöhemmin, että oikeassa oli. En kadu mitään, en ole katkera, koska entinen nuoruuden rakkauteni opetti minulle paljon miehistä, miesten ajatusmaailmasta, elämästä jne. Olen onnellinen, että olemme vieläkin ystäviä. Hän jättäisi nyt heti vaimonsa, jos vain ottaisin hänet. En ikinä ottaisi, vaikka maailmasta katoaisi kaikki muut miehet;DD Näin se vaan menee. Olen onnellisesti avoliitossa, ollut jo 17 v. ja nykyinen mieheni hyväksyy ystävyytemme hyvin. Niin kyseinen mies oli vielä meidän firman johtaja, et sillee... Onnea sinulle, ja usko pois älä turhaan tuhlaa aikaa enempi kuin se vuosi, koska se on vielä semmoinen aika, että elämään mahtuu aika monta muutakin vuotta. Ota huomioon myös se, että jos lopetat suhteen, niin toipumiseen menee vielä aikaa. Siksi näin jälkikäteen viisaana, kattona olisi max. vuosi katselmusta.
Ensirakkauteni oli tavatessamme pienten lasten isä kulissiavioliitossa. Olin 18 vuotta suhteessa naimisissa olevaan mieheen ja näihin vuosiin mahtui monenlaista, aika kului todella nopeasti. Emme salailleet suhdettamme, näimme lähes päivittäin ja myös matkustelimme yhdessä. Kun lapset olivat isoja mies erosi ja nyt olemme olleet yhdessä pari vuotta ja onnellisia pienokaisen vanhempia. Neuvoja en osaa antaa miten elää elämää, uskon että jotkut asiat on ennalta määrätty. Samoin en lähde toisia tuomitsemaan, jokainen aikuinen vastaa omista valinnoistaan. Vuosien aikana yritin monia ratkaisuja niissä onnistumatta, sen tiedän että mitä pidempi aika kuluu sitä vaikeampi asioita muuttaa. Erityisesti silloin kun kantavana voimana on vilpitön rakkaus joka vuosien aikana usein vain vahvistuu.
Tuossa tilanteessa kertoisin miehen vaimolle mikä on homman nimi.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 18:03"]
Niin ja jatkan vielä, että tottakai päämääräni on yhteinen elämä tämän miehen kanssa. Mikäli se ei toteudu, niin maailma on avoin minulle...AP
[/quote]
Ja sitten taas pyydystät verkkoosi uuden varatun miehen? JIPPII!
En mitään. Jatkaisin samaa rataa. Jos mies kokee sinut rakkaammaksi, niin jättää nykyisensä ja te saatte yhteisen elämän. Sua ei ole velvoitettu mihinkään, edes odottamaan miestä, eli sinun kohdallasi tämä on win win -tilanne.
Hei, kiva kuulla tuollainen näkökanta! Pakko vaan myöntää, että jos suhde katkeaa niin sydänkin särkyy!
Hei, kiva kuulla tuollainen näkökanta! Pakko vaan myöntää, että jos suhde katkeaa niin sydänkin särkyy!
No näissä jutuissa nyt särkyy aina jonkun sydän. En ole ikinä kuullut että kolmiodraamassa kaikki olisi tyytyväisiä. Se hinta on maksettava jos tähän ryhtyy ja vielä tunteilla.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 13:34"]
No näissä jutuissa nyt särkyy aina jonkun sydän. En ole ikinä kuullut että kolmiodraamassa kaikki olisi tyytyväisiä. Se hinta on maksettava jos tähän ryhtyy ja vielä tunteilla.
[/quote]
Totta, vaikka miehen avokki on jo itse alkanut erosta miehelle puhumaan...sikäli saatamme välttyä suurimmilta suruilta.
Minusta on surullista, että mies pitää vaimostaan kiinni ja vie parhaat vuodet hänen elämästään! Vuodet, jotka voisivat olla rakkautta ja onnellisuutta. Itsekäs mies.
Ikävää, että lapsella on noin kurja isä. Kunnon roolimalli... Jos minä olisin lapsi, tarpeeksi vanha ja saisin kuulla tuosta, että isä on ollut ilkeä äidille, niin vihaisin isää ja sitä toista naista sydämeni pohjasta. En luultavasti koskaan antaisi anteeksi heille. Millaisia aikuisia näistä lapsista kasvaa? Miettikääpä sitä.